Muistelkaa kaiholla postivaunujen aikaa. Gustave Flaubert
2400 eaa alkaen: Babyloniassa ja Assyriassa lähetetään
kirjeitä. Ne ovat savitauluja
nuolenpääkirjoituksineen. Kuningas
Hammurab lähettää verotusta koskevia savitaulukirjeitä käskynhaltijoille. Kirjeet saatetaan päällystää ohuella
savilevyllä, joka kuivataan uunissa kiinni savitauluun.
2350-2150:
Akkadissa on postilaitos ja teitä.
1800:
Egyptissä toimii postilaitos.
Kirjeet ovat papyrusta.
Lähettäjän sinetti on joko mehiläisvahaa tai sinettisavea.
900:
Kiinan hallituksella on käytössä järjestetty postipalvelu.
800-600:
Kirjeenä käytetään vahattuja puutauluja.
Kaksi taulua käännetään saranoillaan vastakkain, jotta kirjoitus ei
matkalla vahingoitu. Kirje saatetaan
sinetöidä. Mukana seuraa piirrin stylus
tai stilus, jonka lattealla päällä vaha tasoitetaan ja suipolla päällä
kirjoitetaan vastaus. Pergamenttia
käytetään kirjeenä.
550:
Persialaiset järjestävät Kyyroksen aikana ratsupostin, jonka
vaihtoasemat on sijoitettu kahden kolmen peninkulman päähän toisistaan.
522-486:
Persian kuningas Dareios I luo uuden postilaitoksen. Kuninkaan tiellä Sardes-Susa sanomat kulkevat
jopa 300 kilometriä päivässä.
300-luku:
Aleksanteri Suuri järjestää silloin tällöin sotilailleen mahdollisuuden
yksityisten kenttäpostikirjeiden lähettämiseen ja vastaanottamiseen.
255:
Egyptin ratsastavan hovipostin lähetysluettelo laaditaan
papyrukselle. Se on yksi maailman
vanhimpia säilyneitä postillisia todistuskappaleita. Faraona on Ptolemaios II.
206 eaa - 219 jaa: Kiinassa Han-dynastian aikana syntyy
tiedotusjärjestelmä ja on käytössä postiverkosto lehtineen.
40-luku:
Roomassa keisari Augustus (63 eaa-14 jaa) yhdistää itämaisen mallin
mukaan jo olemassa olevan postin järjestelmäksi Cursus publicus - valtiollinen
kuljetus, joka on tietojen ja henkilöiden kuljetuslaitos. Postiasemilla mansiones vaihdetaan hevosia ja
yövytään. Kuriirin normaalivauhti on 75
kilometriä vuorokaudessa, mutta hätätilassa 200 kilometriä. Posti Roomasta Lutetiaan (Pariisi) kestää
noin 20 päivää ja Lusitaniaan (Portugali) 30 päivää, mutta meritse 10-15
päivää. Aikaisemmin yksityishenkilöt,
yhdistykset ja valtio käyttivät omia postinkantajiaan tabellarii (latinassa
tabellae - vahataulupari), jotka olivat orjia tai vapautettuja orjia. Myös matkustajat ja kauppiaat kuljettavat
yksityiskirjeitä.
44-43:
Decimus Brutus ja Aulus Hirtius käyttävät Mutinan (Modena) piirityksessä
kirjekyyhkysiä.
1-luku jaa:
Roomalainen filosofi Lucius Annaeus Seneca (4 eaa-65 jaa) kirjoittaa
kirjeitä ystävälleen Luciliukselle.
113:
Roomalainen käskynhaltija Plinius nuorempi (62-114) kuvaa kirjeissään
Epistolae Rooman postijärjestelmää, missä postiasemien - latinaksi posita, eli
hevosen vaihtopaikkojen - latinaksi mutatio, välimatka on 28-42
kilometriä. Rooman kuriirit kuljettavat
hallituksen postia ympäri valtakuntaa.
555:
Goottien kuningas Theodor Berniläinen (454-526) rakentaa goottilaisen
valtionpostin esikuvanaan roomalainen postilaitos Cursus publicus.
600-luku:
Euroopassa pergamenttia käytetään kirjeenä.
600-luvun loppu: Islamilaisten valtakunnassa on postitiet
tärkeimpien kaupunkien välillä.
Umaijadikalifi Abd al-Malik ulottaa postilaitoksen koko valtakuntaan. Kirjekyyhkyset otetaan 800-luvulla postin
käyttöön. Postilaitoksen tehtäviin
kuuluu valtion sisäinen tiedustelupalvelu.
800-luku:
Kiovan Venäjällä on postilaitos hallinnollisena viestintämuotona.
805:
Kaarle Suuri järjestää valtakunnan kaikille pääyhteyksille hevosten
vaihtopaikat. Hänen kuoltuaan
postijärjestelmä sammuu, sillä sen tekevät tarpeettomaksi kaupunkien,
kauppiaiden ja luostareiden lähettilaitokset sekä matkustavaiset, munkit ja
teurastajat. Korkeiden virkamiesten
lähetit ja ammattikuntien sanansaattajat kuljettavat postia. Yliopistoposti kulkee yliopistoviranomaisten,
ylioppilaiden ja heidän kotipaikkojensa välillä.
942:
Persiassa on tuhat asemaa posti- ja uutispalveluja varten.
1000-luku:
Diakoni Alberich Montecassino erottaa kirjeen sisällössä viisi pääosaa:
1) tervehdys - salutatio, 2) pyrkimys vastaanottajan suosioon - captatio
benevolentiae, 3) asiasisältö - narratio, 4) hyvän tahdon säilyttämisen pyyntö
- petitio ja 5) loppu - conclusio.
Kaavamaisuuden kukoistuskausi 1600-luvulla nostaa pääosien luvun
kahteentoista.
1200:
Euroopan luostarit ovat yhteydessä keskenään kirjeiden kuljetuksella.
1200:
Pariisin yliopisto aloittaa lähettipalvelun.
1227:
Sana "posti" esiintyy ensi kerran paavi Honorius III
kirjoituksissa.
1270:
Ludvig IX Pyhä (1214-70) perustaa Ranskan valtionpostin, mutta nimitys
Postes tulee käyttöön vasta 1848.
1300-luku:
Euroopassa paperi syrjäyttää pergamentin kirjekäytössä. Pergamenttikäärön sijaan paperi taitetaan
kirjekoteloksi, joka on ranskaksi enveloppe.
1305:
Perhe Taxis perustaa yksityisen postipalvelun Eurooppaan.
1400-luku:
Eurooppaan aletaan tuoda kirjelakkaa Kiinasta.
1400-luku:
Inkavaltiossa koulutetut juoksijat kuljettavat viestejä ympäri
valtakuntaa.
1400-luku:
Suomessa muodostuu kirkollista toimintaa varten erityisposti. Lukkarin tulee lähimmälle lukkarille
kuljettaa piispan tai rovastin kirjeitä.
Lukkarinposti säilyy 1800-luvulle.
1480:
Pariisissa Sorbonnessa on oma akateeminen postiverkostonsa.
1496:
Keisari Maksimilian I järjestyttää kenttäpostin keisarin joukkojen
taistellessa Sandriossa Lombardiassa.
1500-luku:
Muutamilla taipaleilla voidaan Ranskassa käyttää säännöllisesti
liikennöiviä henkilöpostivaunuja, jotka pohjautuvat lähinnä
yksityisyritteliäisyyteen.
1500-luku:
Venäjä peri mongolivaltakunnalta kehittyneen postikyytijärjestelmän,
joka lienee Euroopan paras. Kievarit
sijaitsevat 15-30 kilometrin välein.
1500-luku:
Unkarissa Kocsin kylässä rakennetaan kunnolliset vaunut, jotka kuvataan
1947 Unkarin postimerkin päivän merkissä.
Kylän nimestä syntyy vaunujen ranskalainen nimi coche, englantilainen
coach ja saksalainen Kutsche, josta tulee suomenkielinen kuski. Ranskassa tunnetaan myös nimitys diligence -
diligenssi.
1500:
Franz von Taxis rakentaa yhtenäisen postijärjestelmän Wienin ja
Brysselin välille. Linja pidennetään
Ranskan kautta Espanjaan, kun Itävallan kuninkaan Maximilian I poika Filip saa
Espanjan kruunun. Kaarle V nimittää 1516
Taxisin (myöhemmin Thurn und Taxis) Alankomaiden pääpostimestariksi. Postiyhteydet laajenevat Innsbruckiin,
Veronaan, Roomaan ja Napoliin.
Alkuvaiheen päivämatka 25 kilometriä nousee 166 kilometriin. Aluksi postinkuljettajat eivät saa viedä
yksityiskirjeitä, mutta lopuksi se sallitaan.
Rudolf II aikana aloittaa toimintansa kirjeiden sensurointi - musta
kabinetti.
1533:
Englannissa on postimestari.
1538:
Kustaa Vaasa vakiinnuttaa kuninkaan kirjeiden kuljetuksen. Niiden kuljettajilla on mukanaan
postivaakuna.
1554:
Vanhin Euroopassa säilynyt tunnettu kirjelähetys, jonka sinetti on
kirjelakkaa, lähetetään Lontoosta Reinin maakuntiin kreiville von Daun.
1562:
Vilnasta avataan säännöllinen postiyhteys Krakovan ja Wienin kautta
Venetsiaan.
1580:
Juhana III antaa postikäskyn, jonka mukaan kuninkaalle lähetettävää
virkapostia kuljetetaan kuten kylä- eli arpakapulaa miehestä mieheen. Kirjeet kuljetetaan nimismieheltä tai
neljännysmieheltä toiselle, kunnes ne saapuvat kuninkaalle. Tästä kehittyy kihlakunnanposti, joka toimii
1800-luvun lopulle.
1580:
Kortteja valmistetaan ja myydään Euroopassa. Niitä on tehty Kiinassa ja Persiassa satoja
vuosia aikaisemmin.
1581:
Englannissa Elisabet I kieltää postinkuljetuksen ulkomaille muilta kuin
valtion valtuuttamilta postimestareilta.
1595:
Posti tulee Saksassa keisarin oikeudeksi eli säädetään postiregaali.
1600-luku:
Ranskan sotaministeri Francois Louvois järjestää kenttäpostin
Ylä-Reinillä taistelevissa Ranskan joukoissa.
1600-1800-luvut: Ruotsissa ja Suomessa kiireellisiin
kirjeisiin kiinnitetään lakkasinetillä 1-3 höyhentä kiireellisyyden mukaan. Kiireellisyyttä voi tehostaa lauseella
Kuljetetaan päivin ja öin mieheltä miehelle.
1601:
Ranska ja maapurimaat solmivat postisopimuksia.
1609:
Englannin Jaakko I kieltää kotimaassakin muilta kuin valtion
valtuuttamilta postimestareilta postinkuljetuksen.
1622:
Ranskaan perustetaan valtiollinen postilaitos.
1624:
Ferdinand II nimittää Lamoral von Thurn und Taxisin
valtakunnankreiviksi. Frankfurt am Main
tulee postiverkon keskipisteeksi. Samana
vuonna vapaaherra von Paar saa haltuunsa Itävallan postin.
1624:
Tanskan kuninkaallinen postilaitos perustetaan.
1625:
Englannissa perustetaan kuninkaallinen postijärjestelmä.
1627:
Ranskassa otetaan käyttöön kirjattu kirje.
1630:
Ranskassa kuninkaallisten lähettiratsumiesten les grands courriers
järjestelmä kattaa lähes koko tieverkon.
1635:
Englannissa Thomas Withering saa tehtäväkseen kotimaan postin
järjestämisen. Hän pääsee 190 kilometrin
päivämatkaan. Lontoolainen sai
1500-luvulla odottaa Edinburghista vastausta kirjeeseensä pari kuukautta.
1636:
Ruotsiin järjestetään ensimmäiset säännöllisesti toimivat postilinjat.
1636:
Muuan saksalainen postimestari järjestää Suomen joukoille 30-vuotisessa
sodassa eräänlaisen kenttäpostin.
1638:
Ruotsin postilaitos aloittaa toimintansa. Suomen postilaitos perustetaan ja
vahvistetaan postitaksa reitille
Tukholma-Ahvenanmaa-Turku-Helsinki-Porvoo-Viipuri-Käkisalmi-Nevanlinna-Narva. Ansio tästä lankeaa valtakunnankanslerille
Axel Oxenstierna. Vähäkyröläisen
talonpojan Heikki Yrjänänpoika Pukki muistiinpanot 1664-84 osoittavat, että
kansanmiehet lähettävät kirjeitä myös Itämeren maihin varuskunnissa sotamiehinä
palveleville suomalaisille talonpojille.
Suomessa on postikonttori Turussa, Helsingissä, Porvoossa, Viipurissa,
Käkisalmessa ja Hämeenlinnassa, jonne on Helsingistä sivupostilinja. Postitalonpojat kuljettavat postin
viestiketjun tavoin 5-15 kilometrin välein.
Tavallisesti heidän poikansa tai renkinsä kuljettavat postilaukun aluksi
jalan ja myöhemmin ratsain. Järjestelmä
säilyy 1846 saakka. Postikonttoreita
1698 on 22 paikkakunnalla.
Postinkuljettaja on varustettu asein rosvojen varalta. Maaherrojen posti kulkee kihlakunnanpostilla
valtakunnan postireiteille, ja papiston postin kuljettavat lukkarit.
1639:
Yhdysvalloissa avataan Massachusettsin postikonttori, joka on lähinnä
meren yli kulkevan postin kokoamispaikka.
1640-luku:
Turusta järjestetään pohjoiseen Pohjanlahden rannikkoa seuraava reitti,
joka jatkuu lahden perukasta Tukholmaan Pohjanlahden länsirantaa. Tämä on Ahvenanmaan reitin varatie.
Porkkalasta järjestetään reitti Rääveliin (Tallinna). Rannikon talonpojat kuljettavat postin
veneissään kuten Ahvenanmaan reitillä.
Kuolonuhreilta ei vältytä, mutta posti säilyy kelluvissa
tammitynnyreissä. Suomen posti siirtyy
ratsupostiin. Turusta sunnuntaina
lähetetyn postin pitää aikataulun mukaan olla Viipurissa
keskiviikkoiltana. Yleensä matkaan kuluu
viikko.
1643:
Ranskassa otetaan käyttöön postin pakettilähetykset.
1651:
Rautalammin (myöhemmin Hankasalmen) Kärkkäälän kylän aikakirjoihin kirjataan
postinkanto. Rautalammilla on kaksi
postinkantajaa, toinen Leppävedellä ja toinen Kärkkäälässä. Posti lienee vähäistä ja enimmäkseen vain
virkapostia.
1653:
Pariisissa otetaan käyttöön ensimmäiset postilaatikot ja postimerkin
edeltäjät eli ennakkomaksujärjestelmä.
Paperiliuska on suoritetun postimaksun lippu. Aikaisemmin postimaksu perittiin lähetyksen
vastaanottajalta. Jean-Jacques Renouard
de Villayer tai de Velayer saa kuninkaallisen luvan kantaa Pariisin alueella
kirjeitä toisille. Saman aikaisesti lupa
myönnetään kreiville de Nogent, joka ei osallistu työskentelyyn, vaan voiton
jakoon. Ludvig XIV myöntää mielellään
luvan, sillä kardinaali Jules Mazarin avauttaa ja tarkastuttaa poliiseilla
kirjeet, myös kuninkaan, ja jäljennyttää mielenkiintoiset kirjeet talteen. Tietyt maksuttomasti kuljetettavat kirjeet
vapaaleimataan. Pariisin postinkanto
uskotaan 1662 kauppiaalle Francois Presdeseigle.
1661:
Englannissa pääpostimestari Henry Bishop käyttää postin merkintää ja
päivämäärää paljastaakseen viivytyksiä postinkuljetuksessa. Näitä paperilappuja sanotaan Bishopin
merkeiksi.
1661:
Pohjois-Amerikassa Virginian siirtokunnassa alkaa posti toimia.
1663:
Venäjälle perustetaan valtiollinen postilaitos.
1673:
Postia kuljetetaan New Yorkin ja Bostonin välillä.
1670:
Suomessa lähetetään 101 000 postilähetystä, 1700 jo 290 000 ja 1750
puoli miljoonaa. Posti kulkee
1600-luvulla Tukholmasta Turkuun viikossa, Helsinkiin 10 päivässä, Viipuriin 12
päivässä ja Käkisalmeen 16 päivässä.
Perillemeno kestää Pohjanlahden reitillä pari viikkoa kauemmin. Posti haetaan yleensä postikonttorista.
1680:
Englannissa alkaa penniposti.
Kauppias William Dockwra kuljettaa kirjeet yhden pennin maksusta. Järjestelmään kuuluu seitsemän postikonttoria
ja noin 400 kirjeiden vastaanottopaikkaa.
Jakelu suoritetaan 12 kertaa päivässä!
Järjestelmä säilyy vuoteen 1794.
1692:
Pohjois-Amerikassa Massachusettsissa Thomas Neal saa luvan perustaa
postitoimistoja siirtokuntiin, mutta yritys ei kannata. Hän käyttää käsinkirjoitettua postimerkintää
paperilapulla. Englannin hallitus ostaa
1707 oikeudet. Postitoimipaikkoja on
1735 vasta 20, kun niitä 1962 on 45 000.
1700-luku:
Suomessa postinkantaja käy noin kerran viikossa. Kestää kauan saada omasta viestistä
palautetta.
1707: Suomessa erityisestä kirjeiden kirjoihin
viemisestä eli rekommendaatiosta saa posti kantaa lisämaksun.
1712:
Englannissa sanomalehtien kuljetuksessa käytetään vero- ja
kuljetusleimoja.
1716:
Preussi järjestää kenttäpostin Etu-Pommerin sodassa sekä seitsenvuotisessa
sodassa 1756-63 ja Baijerin perimyssodassa 1778-79.
1721:
Suomessa on postilinjoja 2057 kilometriä. Postilinjoja aletaan 1730-luvulla perustaa
sisämaahan.
1749:
Itävallassa herätetään henkiin täysilaajuisena postivaunujen käyttö
postin ja henkilöiden kuljetukseen.
Postivaunuja käytetään Suomessa rajoitetusti.
1753:
Benjamin Franklin nimitetään englantilaisten siirtokuntien
pääpostimestariksi.
1755:
Säännöllinen postilaiva liikennöi Englannin ja siirtokuntien välillä.
1757:
Suomen posti kulkee kerran viikossa, mutta pääteillä otetaan käyttöön
toinen viikkovuoro.
1758:
New Yorkissa otetaan käyttöön Bishopin merkki, sitten Philadelphiassa
1767, Bostonissa 1769, Albanyssa ja Charlestonissa 1774.
1760-luku:
Pietarin ja Moskovan välisellä tiellä palvelee 13 000 ajuria. Vuosisadan alusta sen loppuun mennessä
matka-aika Pietarista Moskovaan laskee viidestä viikosta yhteen viikkoon tien
parannusten ja siltojen rakentamisen ansiosta.
1761:
Ranskassa valmistetaan kirjekuori.
Siinä on Pompadourin kirjoittama kirje.
1772:
Wienissä perustetaan yksityisposti.
Se käyttää vuodesta 1773 yhden groschenin hintaisia puoliarkkeja eli
kopertteja - Coperte. Postinkuljetusta
nimitetään kalistinpostiksi - Klapperpost.
1772:
Suomessa vakuutettu rahakirje korvataan täydestä arvostaan, jos se
katoaa postinkuljetuksessa. Postilinjoja
on 2978 kilometriä.
1775:
Pohjois-Amerikassa virallistetaan posti.
Ensimmäiseksi pääpostimestariksi nimitettiin Benjamin Franklin.
1785:
Ensimmäisen kerran tiedetään ihmisten kuljettaneen lentopostia, kun
ilmailun uranuurtaja Francois Blanchard (1753-1809) yhdessä tohtorin John
Jeffries kanssa purjehtii ilmapallolla Doverista Calaisiin. Heillä on mukanaan muutama Ranskan viranomaisille
osoitettu kirje.
1785:
Yhdysvalloissa postivaunut kuljettavat postia kaupunkien välillä.
1790-luku:
Ranskan vallankumouksessa vanhat aatelissuvut hajaantuvat
ulkomaille. Koti-ikävässään emigrantit
keräävät talteen vanhoja muistoja, myös kirjeitä. Kirjeiden keräily tarttuu muihin aikalaisiin
ja hyödyttää filateliaa. Alkaa kirjeiden
väärentäminen. Muuan ranskalainen
opettaja tekaisee yli 30 000 vanhaa kirjettä, joiden allekirjoituksissa
esiintyvät Platon, Kleopatra, Pontius Pilatus, Maria Magdalena ja muut. Erään ranskalaisen nokkelan nuorukaisen
huomattavin väärenne on Jeesuksen kirje apostoli Pietarille!
1792:
Englannissa otetaan käyttöön postin maksuosoitus eli postiosoitus.
1792:
Yhdysvalloissa postilaki säännöllistää postinkulkua.
1794:
Ensimmäiset kirjeenkantajat ilmestyvät Yhdysvaltain kaupunkien kaduille.
1700-luvun loppu: Englannin postivaunujärjestelmä ja rautatiet
1800-luvulla mahdollistavat uutisten leviämisen nopeasti kaupunkeihin ja
kyliin.
1800-luvun alku: Belgiassa pankit toimivat kyyhkyspostin
vakinaistajina.
1800:
Yhdysvalloissa kirjeen kulku Mainen Portlandista Savannahiin kestää 20
vuorokautta.
1808:
Venäläinen armeija hyökkää Buxhoevdenin johdolla Suomeen
kenttäpostiviraston seuraamana.
Ruotsi-Suomen joukkoja varten perustetaan kenttäposti vasta vuoden lopulla.
1809:
Suomi tulee autonomiseksi osaksi Venäjää. Suomi saa oman postihallinnon. Suomessa on 33 postikonttoria. Kyltissä lukee Post-Kontor, Posti-Konttori ja
Potshtovaja Kontora.
1810:
Venäjän ja Ruotsin välillä solmitussa postikonventiossa säilytetään
kaksi viikkovuoroa Ahvenanmaan yli ja kolmas Pohjanlahden ympäri, joka on
kelirikkoaikana tärkeä.
1810:
Suomessa on postilinjoja 4167 kilometriä, ja postilähetyksiä lähetetään
1,7 miljoonaa.
1811:
Skotlannissa muutamat laivayhtiöt julkaisevat jonkinlaisia kirje- ja
pakettimerkkejä.
1811:
Suomalaissyntyinen GW Ladau perustaa Suomeen postijohtokunnan, sittemmin
postihallitus. Ladau johtaa salaista
kirjeentarkastusta, joka ei pysy salassa.
Siitä luovutaan 1850-luvulla.
Posti sensuroi 1865 asti ulkomailta tulleita sanomalehtiä.
1812:
Suomessa sanomalehtiposti kuljetetaan alennetulla postimaksulla. Kirjeitä aletaan leimata osoittamaan
lähtöpaikka.
1813-14:
Preussilla on sodassa Napoleonia vastaan kolme kenttäpostikonttoria, 27
sihteeriä ja 83 postiljoonia.
1813:
Yhdysvaltain kongressi valtuuttaa höyrylaivat kuljettamaan postia.
1815:
Yhdysvalloissa on 3000 postitoimistoa.
1816:
Suomessa kirjeiden postiraha maksetaan etukäteen. Tämä tulee 1862 valinnanvaraiseksi. Asiakirjoja sisältävien kirjeiden kirjaaminen
sallitaan.
1818-37:
Sardinian postileimapaperi - carta postale bollata on käytössä. Niistä käytetään nimityksiä cavallini tai
cavalotti. Leimattuja arkkeja voi ostaa
varastoon. Aikaisemmin palvelijan oli
noudettava postitoimipaikasta kirjeeseen leima, joka maksoi 10-15
centesimiä. Tämä toi lisämutkia matkaan.
1820:
Englantilainen kirjakauppias Brewer Brightonista valmistaa kirjekuoria.
1820-luku:
Kiinassa otetaan käyttöön kolme postikirjekuorta, joista kaksi on
kotimaan- ja yksi ulkomaanpostia varten.
Kolmella sapekilla voi tämä kirje kulkea Kiinan kaikkien maakuntien
kautta ja vasta meriraja sen pysäyttää, on toinen kotimaan kirjeen teksti. Toisessa ei ole raha-arvoa mainittu: Taivas
kunnioittaa aatelin ja varakkaiden kaikkia sukupolvia. Ulkomaan kirjeessä lukee: Kun 10 sapekia
maksetaan, voi tämä kirje kulkea kaikkien korkeiden vuorten yli.
1823:
Ruotsalainen luutnantti CG Treffenberg ehdottaa postimaksuarkkia, josta
hän käyttää nimitystä porto charta.
Ehdotus hylätään Ruotsin valtiopäivillä.
1823:
Englantilainen Rowland Hill matkustellessaan Skotlannissa näkee, kuinka
postinkantaja ojentaa kirjeen nuorelle naiselle. Tämä vilkaisee kirjettä ja antaa sen takaisin
postinkantajalle, joka välikohtauksen jälkeen poistuu suuttuneena. Kirjeen päällä on siellä täällä merkintöjä,
joista voi päätellä viestin. Hill
ehdottaa 1836 postihallituksen pääjohtajalle lordi Litchfield yhtenäistä matkan
pituudesta riippumatonta halpaa postimaksua, joka maksetaan etukäteen. Pääjohtaja pitää suunnitelmaa
mielettömänä. Hill julkaisee 1837
asiasta lentolehtisen ja vähän myöhemmin kirjasen Postitoimen uudistus - Post
Office Reform.
1827:
Suomessa vakuutettujen kirjeiden lähetys vakinaistetaan. Postinkuljetuksen alaan tulevat postipaketit
joko kirjattuina tai vakuutettuina (aluksi pakollisesti).
1830:
Ranskan postiliikenteen kehitys miljoona kappaletta:
vuosi kirjeitä painotuotteita ja paketteja
1830 64 40
1850 160 94
1870 285 348
1890 748 1015
1910 1541 2217
1930 1738 4543
1950 1936 2114
1970 6031 2229
1982 8557 3323
1831:
Kreikassa kokeillaan postin avustuslipukkeita. Etelä-Afrikassa Grahamstownissa käytetään
sanomalehtien kuljetusmerkkejä. Tämän
tapaisia uudistuksia tehdään Tiflisissä 1832 ja Pietarissa 1839.
1832: Yhdysvalloissa
tiettävästi käytetään kirjekuorta.
1834:
Englantilainen Charles Knight tekee aloitteen arvoleimalla varustettujen
painotuotekääreiden käyttämisestä.
1835:
Itävaltalainen L Koschier esittää korkokuviopainanteiden
käyttöönottamista.
1835: Suomessa
ulkomaanposti julistetaan valtion monopoliksi.
1836:
Suomessa alkaa höyrylaivaposti.
Se ei kuljeta vakuutettuja lähetyksiä.
1838:
Ranskalainen Piron esittää 36 eriarvoisen leiman käyttöönottoa. Myöhemmin hän supistaa leimojen luvun
neljään.
1838:
Uuden Etelä-Walesin Sydneyn pääpostimestari julkaisee määräyksen, jossa
mainitaan kirjeenkantajilta kuluvan kohtuuttomasti aikaa periessään
vastaanottajilta lähetysten postimaksuja.
Posti julkaisee ehiökuoria, joiden hinta on yksi shillinki kolme pennyä
tusina eli halvempi kuin postimaksu kaksi pennyä. Hinta alennetaan 1841 yhteen shillinkiin
tusinalta tai kahdeksaan shillinkiin sadalta.
Ajatus on lainattu Englannista, jossa Sir Rowland Hill, Kidderminsterin
opettaja, on ehdottanut samaa.
1838:
Pietarista Tsarskoje Seloon (Pushkinin kaupunki) kuljetetaan junalla
kirjeitä ja paketteja ensi kertaa.
1839:
Ranskalainen Grasset valmistaa luonnoksen arvokirjekuoreksi, jonka
arvoleiman kuva-aiheena on kirjettä kädessään kuljettava Merkurius.
1839:
Englannissa hyväksytään neljän pennyn postimaksu puolen unssin eli 14
gramman kirjeeltä matkan pituudesta riippumatta ja 1840 tulee voimaan
valtiollinen yhden pennyn postimaksu unssin eli 28 gramman kirjeeltä eli pennyn
posti matkasta riippumatta. Tätä ennen
postimaksu määräytyi arkkien mukaan.
Rowland Hill kutsutaan postilaitoksen palvelukseen suunnitelmaa
toteuttamaan. Taiteilija William
Mulready (1786-1863) suunnittelee ehiökirjekuoret ja kokoontaitettavat
kirjearkit. Julistetaan postimerkin
suunnittelukilpailu, johon osallistuu yli 2000 luonnoksen laatijaa. Ehdotuksia ei toteuteta, sillä ne sopivat
paremmin ehiökuoreen. Hill laatii
toteutetun postimerkin luonnoksen Benjamin Chevertonin luonnoksen mukaan
kuningatar Victorian sivukuvasta.
Lopullisen piirroksen laatii taiteilija Henry Corbould. Kuvakkeet kaivertaa Frederick Heath ja
pohjakuviot giljosoi todennäköisesti George Rushall. Kaivertamiseen lienee osallistunut myös John Cross. Parlamentin jäsenet joutuvat luopumaan
vapaakirjeoikeudestaan. Yhdysvalloista
1819 Lontooseen saapunut painaja Jacob Perkins huolehtii merkkien
painamisesta. Merkin kuvake kaiverretaan
peilikuvana pehmeälle teräkselle. Sillä
karkaisun jälkeen puristetaan merkkien kuvia pehmeälle terästelalle, joka
karkaistaan. Telalla merkkien kuvat
siirretään pehmeille teräspainolevyille, jotka karkaistaan ennen
painamista. Koska punnassa on 240
pennyä, tulee arkkiin 240 merkkiä. Kukin
12 merkin vaakarivi vastaa yhtä shillingiä.
Vappuna 1840 aloitetaan postimerkkien ja ehiöiden myynti. Postimerkit leikataan saksilla irti
arkista. Mustan pennyn käyttöaika on
noin vuosi. Koska merkissä ei leima näy
kunnolla, väri muutetaan 1841 ruskehtavan punaiseksi. Ensimmäisten merkkien painokset lienevät
yhteensä 75 miljoonaa kappaletta.
Postimerkki mitätöidään Maltan ristin muotoisella käsileimalla.
1839:
Kirjanpainaja Pierson valmistaa New Yorkissa 3000 kirjekuorta
päivässä. Leikkaus, taitto ja liimoitus
tehdään käsin.
1830-luvun loppu: Kun säännöllinen höyrylaivaliikenne alkaa
Tukholman, Turun, Helsingin, Tallinnan ja Pietarin välillä, siirtyy kirjeposti
avoveden ajaksi laivoille.
1840:
Virkaiältään vanhimmat filatelistit aloittavat postimerkkien
keräämisen. Filatelisti tulee kreikasta
filos - ystävä ja ateleia - verovapaus (ateles - maksuton eli
esimaksettu). Aikaisemmin kerättiin
leimamerkkejä. Postimerkkejä ilmestyy
kaksi. Koko maailmassa ilmestyy 1841-50
postimerkkejä 125, 1851-60 jo 835 ja 1861-70 yli kaksinkertainen määrä 1834
merkkiä. 1840-1950 postimerkkejä on koko
maailmassa 102 053, joista yli kolmannes Euroopassa. 1967 mennessä 239 maata julkaisee noin 120
000 päälajia postimerkkejä.
1841:
Ilmapallon kuljettaja Richard Guypson saa luvan kuljettaa postia.
1842:
Yhdysvalloissa on postimerkkejä paikallisessa käytössä.
1843: Newyorkilainen
painaja Pierson alkaa valmistaa kirjekuoria.
1844:
Braunschweigin herttuakunta ottaa käyttöön ehiökuoren.
1844:
Venäjän keisarikunta ottaa käyttöön yhtenäisen postimaksun, muttei vielä
postimerkkejä eikä ehiökuoria. Nikolai I
antamallaan ukaasilla määräsi kesäkuussa 1843 uudistuksen 1844 alusta, mutta
asian käsittely postijohtokunnassa, senaatissa, kenraalikuvernöörin ja keisarin
virkapaikoissa vie niin runsaasti aikaa, että uudistus voidaan toteuttaa vasta
1845 alusta.
1845:
Lontoolainen De la Rue valmistaa kirjekuoria koneellisesti.
1845:
Yhdysvaltain postiuudistus alentaa postimaksuja ja säännöllistää
kotimaan ja ulkomaan liikennettä.
Postimestarit saavat julkaista omia postimerkkejä. Aikaisemmin postimaksu määräytyi kirjeen
arkkien lukumäärän mukaan kuten Englannissa.
1845:
Suomessa otetaan käyttöön ehiökuori, portostempel-, arvo- eli
postimaksuleimakuori kolmantena maailmassa.
Senaatin jäsen Otto Wilhelm Klinkovström (1778-1850) ehdotti niiden
aikaansaantia senaatin istunnossa 1843.
Senaatin talousosaston puheenjohtaja Lars Gabriel von Haartman
(1789-1859) kannatti esitystä innokkaasti.
Pystysoikioteräsleimasimet kaivertaa pietarilainen "keemikko"
Klein. Leimaustyö tulee senaatin
vahtimestarien huoleksi. Kirjelaatikot
otetaan käyttöön. Pakettiposti saadaan
aikaan, joka osoittaa lehdistön kasvua.
Kirjojen lähettäminen helpottuu.
Kirjeitä lähetetään melkein puoli miljoonaa, ja 1865 lähes miljoona.
1846:
Suomessa siirrytään talonpoikaisten postitalojen postinkuljetuksesta
kestikievarikyytejä käyttävään postiljoonijärjestelmään. Posti kuljetetaan kaksi kertaa viikossa,
mutta 1848 lähtien Turun ja Pietarin välillä kolme kertaa viikossa. Postimaksu perustuu kaikissa maissa matkan
pituuteen.
1847:
Yhdysvalloissa siirrytään valtiolliseen postimerkkijärjestelmään federal
postage stamp. Ensimmäiset postimerkit
ovat viiden sentin punaruskea Benjamin Franklin ja kymmenen sentin musta George
Washington. Postimerkit mitätöidään
kynällä ja musteella 1855 saakka. Postimestarit
saavat 1880 asti käyttää kotitekoisia korkki- tai puuleimasimia mitätöimiseen.
1848:
Turku-Helsinki-Pietari -linjalle saadaan postin kolmas viikkovuoro. Yksityisposti kulkee usein virkamiesten
laukuissa. josta peritään pieni maksu.
1849:
Yhdysvalloissa patentoidaan JK Parkin ja CS Watsonin kirjekuorikone.
1850-luku:
Suomessa papit eivät suhtaudu suopeasti laukkujensa ylimääräiseen
postiin varsinkaan talonpoikien lehtitilauksiin: lehdet eivät ole kansalle
tarpeellisia.
1850:
Suomessa palataan matkan pituudesta riippuvaan postimaksuun, tosin vain
kaksijakoisuuteen eikä 30-jakoisuuteen kuten 1840. Vaakasoikion muotoisen arvoleimasimen
kaivertaa vasaraa ja talttaa käyttäen kaivertaja CM Mellgren. Ehiöt valmistaa Suomen leimakonttori. Ehiöiden lähetys sallitaan 1851 myös
Puolaan. Postimaksujen matkaluokat
poistetaan 1875.
1850:
Irlantilainen Henry Archer kehittää lävistyskoneen, jolla Englannin
punaruskeat yhden pennyn postimerkkiarkit ensimmäisinä rei'itetään eli
perforoidaan. Englanti ottaa 1854
vakinaisesti käyttöön hammastetut postimerkit.
Archerin koneen patenttiaika menee umpeen 1862, jolloin Ranska ottaa
hammasteen virallisesti käyttöön ja Belgia 1863.
1850:
Suomessa on 28 postilinjaa, ja posti kuljettaa koko vuonna 570 000
numerokappaletta sanomalehtiä.
Paikallispainokset eivät sisälly lukuun.
1851:
Yhdysvalloissa sanomalehden postimaksu puolitetaan. Maaseudulla kuljetus on ilmainen. Sanomalehden postimaksu voidaan 1852 maksaa ennakkoon.
1852:
Belgialainen maantieteilijä Vandermaelen asettaa muiden kokoelmiensa
mukana näytteille myös postimerkkikokoelman.
Tätä katselee myös Jean B Moens, joka innostuneena perustaa
postimerkkiliikkeen. Hän perustaa myös
lehden Le Timbre-Poste.
1852:
Suomessa on postilinjoja 5665 kilometriä ja 37 postikonttoria.
1853:
Yhdysvalloissa otetaan ehiökuori käyttöön.
1853-56:
Yhdysvaltain sotaministeriö käyttää Kaliforniassa kamelipostia. Sudanissa kuljetetaan postipaketteja
kamelilla.
1855:
Yhdysvalloissa sallitaan kirjatut postilähetykset. Kirjeiden ennakkomaksu tulee pakolliseksi.
1855:
Ruotsi siirtyy yhtenäiseen postimaksuun ja postimerkkien käyttöön.
1855:
Itämaisen eli Krimin sodan aikana Suomeen perustetaan
kenttäpostivirasto, jonka kenttäpostikonttori on Suomenlinnassa. Toimisto on Kouvolassa, Somerolla ja
Tuusulassa. Kenttäpostileimassa lukee
lyhennettynä FIN.POLEV. POTSHT. eli Finskaja polevaja potshta - Suomen
kenttäposti. Itämaisen sodan jälkeen
kirjeiden salainen sensurointi eli perlustraatio menettää merkityksensä samoin
kuin etenkin ylioppilaspiireihin kohdistunut vakoilutoiminta kirjeiden
tarkastuksineen.
1855:
Suomen ensimmäinen lennätinlinja avataan.
1856:
Edward Stanley Gibbons perustaa apteekkiinsa Plymouthiin filateelisen
osaston.
1856:
Yhdysvalloissa perustetaan Omnibusclub, jonka jäsenet vaihtavat
postimerkkien lisäksi rahoja, sinettejä ja nimikirjoituksia.
1856:
Suomessa otetaan ensimmäiset postimerkit käyttöön. Raha-asiain kansliatoimikunnan vahtimestarit
valmistavat merkit leimakonttorin valvonnan alaisena yksinkertaisella
käsileimauskojeella, jonka jousilaitteeseen kuvake kiinnitetään. Ehiöiden kuvakkeen valmisti 1849 CM
Mellgren. Väärennysten ehkäisemiseksi
kuvakkeeseen lyödään helmiä ja viiden kopeekan merkkiin vinoneliö. Suomessa on postitoimipaikka 39 paikkakunnalla. Leimalla aletaan mitätöidä postimerkit.
1857:
Venäjän keisarikunta saa postimerkkinsä.
1857:
Helsinkiin valmistuu postitalo Nikolainkirkon kupeeseen lähelle Suomen
Pankin rakennusta.
1857:
Turun ja Helsingin välille perustetaan yksityinen pakettiposti.
1858:
Yhdysvalloissa kaduille ilmestyvät postilaatikot.
1858:
Suomessa alkaa maksullinen kirjeen- ja sanomalehdenkanto
postikonttorista vastaanottajalle. Maksu
on yksi kopeekka, myöhemmin neljä penniä kirjeeltä. Vähitellen kotiinkantomaksut lakkautetaan. Postilaitos ei kuljeta paikallislähetyksiä
eli kaupungin sisällä lähetettyä postia ennen kuin 1881.
1860-luku:
Posti kulkee Helsingistä Kuopioon hyvissä oloissa viikon, ja sieltä
kauemmaksi toisen viikon.
1860:
Poniratsastajat alkavat 3.4 hoitaa postiliikennettä Pony Express
Yhdysvalloissa. Poniposti liittyy
laivapostin kuljetukseen St Josephista Missourista länteen ja Sacramentosta
Kaliforniasta itään. Kirjeen kuljetus
kestää 3-4 viikkoa. Pony Express lakkaa
26.10.1861, kun lennätinlinja rannikolta rannikolle alkaa toimia.
1860:
Pariisissa alkaa toimia postimerkkipörssi le Jardin des Tuileriesissä.
1860-70:
Tilausmatkan järjestäjänä 1841 aloittanut Thomas Cook laajentaa
yhtiötään kansainväliseksi matkalipputoimistoksi, joka myös jakaa postia
ulkomailla.
1860:
Suomessa alkavat kirjekuoret esiintyä kaupoissa. Postitoimipaikkoja on 40 lähinnä
kaupungeissa, mutta myös maaseudulla, 1880 jo 116, joista 37 postikonttoria.
1860:
Postin välityksellä lähetetään kirjeitä asukasta kohti: Englanti 15,9,
Tanska 3,7, Preussi 2,9, Ruotsi 1,7 ja Suomi 0,5. Suomen väestöstä 1880 on luku- ja
kirjoitustaitoisia 13 prosenttia.
1861:
Philadelphialainen liikemies painaa ensimmäisen postikortin, joka on
tarkoitettu kirjoitetulle viestille.
1861: Strassburgilainen
kirjakauppias Oscar Berger-Levrault julkaisee luultavasti koko maailman
postimerkkiluettelon. Sellaisen
julkaisee pariisilainen historiantutkija Alfred Potiquet nimellä Catalogue des
Timbres-Poste créés dans les divers Etats du Globe.
1861:
Luultavasti maailman ensimmäisen postimerkkikansion julkaisee Ranskassa
M Schloss. Esimerkkiä seuraavat 1862
Pariisissa Justin Lallier ja Leipzigissa G Wuttig. Näissä kansioissa ei ole tekstiä eikä
kuvia. Todennäköisesti 1862 Bauschke
julkaisee Saksassa kuvin ja tekstein varustetun kansion
Miniatur-Permanent-Album. Muita
kansioita julkaisevat belgialainen Moens 1862 tai 1863, yhdysvaltalainen D
Appleton 1863, englantilainen Gibbons 1878 ja ranskalainen Yvert-Tellier 1896.
1862:
JB Moens julkaisee ensimmäisen postimerkkiväärenteitä käsittelevän
teoksen.
1862-64:
Englannissa liverpoolilainen yhtiö Edward Moore julkaisee maailman
vanhinta filateelista lehteä The Monthly Advertiser. Kolmannesta numerosta
sen nimi on The Stamp Collector's Review and Monthly Advertiser.
1862:
Suomessa alkaa postinkuljetus rautateitse. Postia kuljetetaan runkolinjoilla joka
päivä. Asemapäälliköt ja muut alkavat
sivutoimisesti hoitaa postitoimistoa.
1863:
Pariisissa pidetään ensimmäinen kansainvälinen postikonferenssi.
1863:
Yhdysvalloissa aloitetaan kirjeiden ilmainen kotiinkanto
suurkaupungeissa.
1863-74: Englannissa Bathissa ilmestyy The Stamp
Collector's Magazine. Belgialaisen
Moensin Le Timbre-Poste ilmestyy 1863-1900.
Leipzigissa ilmestyy Magazin für Briefmarkensammler 1863-67. Postimerkkilehteä aletaan 1864 julkaista
Kanadassa ja Ranskassa.
1864:
Yhdysvalloissa otetaan rautatiet postinkuljetukseen. Postijunasta tulee liikkuva postitoimisto,
jossa posti lajitellaan. Juniin liitetään
postivaunu. Myös kotimaisten
postiosoitusten lähetys alkaa, ja ulkomaisten alkaa 1867.
1864:
Filatelistien kuningas kreivi Philipp Arnold La Rénotiere von Ferrari
(1848-1917) istuskelee Pariisissa Mahén postimerkkiliikkeessä. Ferrarin isä Galliéran herttua jätti kuollessaan
1854 perheelleen 220 miljoonan kultafrangin omaisuuden. Ferrari palkkaa 1874 Mahén hoitamaan
postimerkkikokoelmaansa, ja tämän kuoltua hänen poikansa. Äidin kuoltua Ferrari tulee varakkaan
itävaltalaisen upseerin Emmanuel la Rénotiere von Kriegsfeld ottopojaksi. Ferrari toimii opettajana Pariisin kouluissa,
mutta jättää toimensa, koska se häiritsee filateliaa. Hän ostelee monia suuria kokoelmia, ja
hänellä on kaikki harvinaisuudet jopa usein kappalein. Hän kerää päälajin kaikki väri- ja
alalajit. Siksi postilaitoksetkin
ryhtyvät valmistamaan Ferraria varten "virhepainamia" ja hammastus-
ja muita "erehdyksiä", joita "uhraavat" hirmuhintoja
kiskoen filateelisen tutkimuksen alttarille.
Näitä tekeleitä nimitetään ferrariteeteiksi. Ferrarin kokoelma käsittänee puoli miljoonaa
postimerkkiä ja ehiötä. Testamentin
mukaan kokoelma on luovutettava Saksaan Berliinin postimuseolle, mutta kokoelma
sisällytetään Saksan Ranskalle maksettaviin sotakorvauksiin. Ferrarin suurtyö hajoaa 1921-29 maailman
tuuliin 25 huutokaupassa.
1865:
Saksalainen postin uudistaja Heinrich von Stephan esittää ehiökortin eli
postikortin käyttöönottoa, mutta menestyksettä.
1865:
Chiricahua-apashi Cochise lupaa antaa jenkkien kulkea eteläistä reittiä
Kaliforniaan chiricahuain maan halki. Cochise
toivotti jenkit tervetulleiksi, kun he tulivat ensi kertaa Arizonaan. Hän ei sano vastaan, kun Butterfiled Overland
Mail -yhtiö perustaa 1860-luvun lopulla postivaunuaseman Apachesolaan. Chiricahuat hankkivat asemalle puut vaihtaen
ne erilaisiin tarvikkeisiin.
1865:
Englannissa perustetaan The Bridlington Amateur Association, jonka
jäsenet vaihtavat postimerkkejä ja muita keräilykohteita. Yhdistys julkaisee vaihtolehteä.
1866:
Sota Preussin ja Itävallan välillä lopettaa Thurn und Taxisin oikeudet
ja postijärjestelmä siirretään Pohjois-Saksan postiliitolle eli
valtiollistetaan.
1866:
Kanadassa perustetaan The Excelsior Stamp Association, joka kerho
harrastaa yksinomaan postimerkkeilyä.
Kerhon lehti on The Postman's Knock.
1866-67:
Rahan uudistus Suomessa: markka ja penni postimerkkeihin. Markan seteli ilmestyi 1860.
1866:
Helsingin apteekkarit perustavat kaupunginpostin. Se lopettaa 1881 toimintansa.
1867:
Tanskassa alkaa ilmestyä postimerkkilehti Nordisk Frimaerke-Tidende.
1867: New Yorkissa perustetaan
postimerkkikerho The Philatelic Society.
1867:
Suomessa ristisidelähetykset (painotuote, tavaranäyte) kuljetetaan
alennetulla postimaksulla.
1867:
Yhdysvalloissa patentoidaan messinkinen kirjekuoren sulkija.
1869:
Itävalta-Unkari ottaa professorin Emanuel Herrmann esityksestä
postikortin eli ehiökortin käyttöön.
1869:
Lontoossa perustetaan postimerkkikerho Philatelic Society ja
Heidelbergissa Süddeutsche Philatelisten-Verein.
1869:
Suomessa lakkautetaan lukkariposti ja kirkkoherrat saavat
vapaakirjeoikeuden.
1870-luku:
Postikortin käyttö laajenee.
Lyhytsanaisessa esityksessä aikaisemmat kirjetyylit sekoittuvat niin,
ettei enää varsinaisesta kirjekulttuurista voi puhua. Ranskassa ja Englannissa ehiökortti otetaan
1870 käyttöön.
1870-luku:
Englannissa patentoitu Salterin kirjevaaka tulee
kirjeenvaihtovälineisiin kuuluvaksi.
Kirjevaaka yleistyi postimerkin käyttöönoton jälkeen.
1870-luku:
USAssa mail-order house eli postimyyntiliike aloittaa.
1870-luku:
Suomalaiset kustantajat harjoittavat postimyyntiä.
1870:
Ranskan ja Preussin sodan aikana Metzistä lähetetään postia
ilmapallolähetyksinä. Pariisista lähtee
1870-71 kaikkiaan 68 ilmapallokuljetusta.
Piiritettyyn Pariisiin saadaan 1870-71 noin 300 kyyhkysen avulla yli 100
000 tiedotusta. Ranskan ja Saksan sodan
aikana ilmestyy luultavasti ensimmäinen kaupallinen kuvapostikortti.
1870:
Leavitt, Strebeigh & Co pitää New Yorkissa yhden ensimmäisistä
yksityisistä postimerkkihuutokaupoista.
1870:
Pietarin rata avataan ja postiliikenne nopeutuu.
1871:
Suomessa ilmestyy ehiökortti Korrespondanskort för Finland -
Kirjeenvaihtokortti Suomenmaassa.
Suomenkielinen teksti on vasta 1872 ehiökortissa, jossa sama on vielä
kolmannella kielellä venäjäksi.
1871:
Japanissa järjestetään postilaitos.
1872:
Pietarissa perustetaan Posti- ja telemuseo, joka Neuvostoliiton aikana
nimetään Aleksander Popovin mukaan.
1872:
Talonpoikainen postin kesäkuljetus Suomesta Ruotsiin lopetetaan.
1872:
Littoisten puuvillatehdasta edustava myyntimies Buenos Airesissa ottaa
yhteyden tehtaalle lähettämällä kirjeen.
Se kulkee Bordeauxin, Pietarin ja Turun kautta Littoisiin 1,5-3
kuukautta. Aika riippuu laivojen kulusta
ja tuulista. Loppumatka kuljetaan
hevosella kestikievarista toiseen.
1873:
Yhdysvalloissa otetaan käyttöön ehiöpostikortti.
1873: V
Hönecke säveltää Postimerkkivalssin - Briefmarkenwalzer.
1873:
Kemin postitoimisto perustetaan Parta-Petterin pirttiin. Sieltä posti siirtyy kestikievariin ja
vuosisadan vaihteen jälkeen leipurin taloon.
1874: Maailman
postiliitto - Union Postale Universelle UPU perustetaan 22 valtion
sopimuksella. Suomi liittyy jäseneksi
1875. 1957 jäsenvalioita on 96.
1874:
Yhdysvalloissa neljännesvuosittain tai kuukausittain ilmestyvän
aikakauslehden postimaksu on kolme senttiä ja viikkolehden kaksi senttiä. Uusi tariffi 1885 on yksi sentti kaikelle
toisen luokan postille.
1874:
Suomessa posti julistetaan valtion monopoliksi. Monopoli rajoitetaan 1877
kirjelähetyksiin. Höyrylaivayhtiöt
saavat poikkeuslupia. Kirjeleimoihin
tulee päivämäärä.
1875:
Suomessa otetaan käyttöön kaksoispostikortti maksettuine vastauksineen
ja palataan yhtenäistaksaan. Ulkomailta
tulleiden kirjeiden maksuton kotiinkanto alkaa.
Venäjän kieli poistuu postimerkeistä 14 vuodeksi, mutta jää seteleihin.
1875:
Mouhijärvelle posti saadaan nimismiehen kautta.
1877:
Suomessa otetaan käyttöön ensimmäiset puhelimet.
1877:
Suomessa ristisiteenä voidaan lähettää nidottuja ja sidottuja kirjoja.
1878:
Höyrylaiva Express II aloittaa posti- ja matkustajaliikenteen reitillä
Hanko - Tukholma. Liikenne loppuu 1898.
1880:
Englannin posti alkaa kehoittaa lähettämään jouluposti ajoissa.
1881:
Englannissa otetaan käyttöön postin maksuosoitus.
1881:
Suomessa postimerkkien käyttö yleensä tulee pakolliseksi. Paikalliskirje kuljetetaan alennetulla
maksulla. Irtokirje tulee
viralliseksi. Postiosoitus, kotimainen
postiennakko ja pakettiosoituskortti otetaan käyttöön. Maaseudulle perustetaan pieniä postiasemia ja
1891 alkaen postipysäkkejä.
Kihlakunnanposti lakkautetaan 1882-88.
1882:
Suomessa postin runkolinjoilla siirrytään urakkajärjestelmään. Suomessa lähetetään 3,8 lähetystä asukasta
kohti, 1900 vielä 13,9, mutta 1917 jo 51,4 eli lähetys viikossa. Suomen postilähetysten määrä 1882-1917:
vuosi virkakirjeet lehdet muut yhteensä
1882 286 000 4 630 000 3 000 000 7 996 000
1900 1
561 000 21 910 000 13
500 000 36 971 000
1917 5
096 000 119 470 000 36 400 000 160
966 000
1885:
Yhdysvalloissa alkaa postin pikajakelu
- special delivery. Junat
kuljettavat sanomalehtiä päivittäin.
1885:
Suomessa alkaa maksuton kirjeenkanto kaupungeissa ja kauppaloissa. Virallinen postitilasto alkaa.
1886:
Minnesotalaisen North Redwood -rautatieaseman hoitaja Richard Sears myy
kelloja muille aseman hoitajille ja perustaa Minneapolikseen yrityksen RW Sears
Watch Company. Sears muuttaa 1887
Chicagoon, jossa palkkaa kellosepän Alvah C Roebuck. Ensimmäinen postimyyntiluettelo 1888 käsittää
vain kelloja ja jalokiviä. Nimeksi
otetaan 1893 Sears, Roebuck and Co. 1896
julkaistaan luettelo, jossa on 532 sivua.
1886:
Suomen postin palveluksessa on 731 henkilöä.
1887:
Postisäästöpankki perustetaan, ja postitoimipaikat hoitavat sen
tehtäviä. Suomessa siirrytään metriseen
painojärjestelmään.
1888:
Suomessa junaan liitetään postirautatievaunu, joka on liikkuva
postitoimisto. Suomen posti kuljettaa
14,6 miljoonaa lähetystä, joista 6,6 miljoonaa on lehtiä.
1889:
Salvador, Honduras ja Nicaragua sekä 1892 Ecuador tekevät New Yorkin
Hamilton Bank Noten valtuutetun Nicholas F Seebeck kanssa sopimuksen
postimerkkien ilmaisesta toimittamisesta sopimusvaltioille. Seebeck järjestää vuosittain uuden sarjan ja
saa vanhojen sarjojen jäännösvarastot itselleen. Painolevyt, matriisit ja kuvakkeet ovat
pankin omaisuutta, ja se saa käyttää niitä haluamiinsa tarkoituksiin. Osoittautuu, että idean isä on saksalainen
harja- ja liimakauppias Gustav Calman, joka on postimerkki- ja rahaliikkeen
Scott Stamp & Coin perustaja ja pääosakas.
Hän on aikaisemmin harjoittanut erään Goldnerin kanssa postimerkkien
jäännöspainosten ostoa ja myyntiä.
Seebeck on Calmanin bulvaani.
Näin pystytään ohjailemaan merkkien painatusta keräilymarkkinoiden
menekin mukaan. Aloittelijat hankkivat
Seebeck-merkkejä, mutta harrastajat lopettavat näiden maiden postimerkkien
keräilyn. Seebeck-valtiot purkavat
sopimuksen, ensin Honduras 1894, sitten Ecuador 1895, Nicaragua ja Salvador
1898. Calman pyrkii laajentamaan
toimintaa Islantiin, mutta luopuu yrityksestä.
1889-91:
Venäjän kieli palaa Suomen postimerkkeihin ennakoiden lähestyviä
sortovuosia. Postimanifesti annetaan
1890 ja Suomen posti määrätään Venäjän sisäministeriön alaisuuteen.
1890-luku:
Ruotsalaiset myyvät postitse Pohjanmaan ruotsinkieliselle alueelle
tavaraa.
1890:
Suomessa luodaan maaseudun postinkantoverkko ja maalaiskirjeenkantajat
aloittavat toimintansa. He ovat
sopimuspalkkaisia yksityisiä urakoitsijoita.
1900 linjoja on 450 (lähes 9000 kilometriä) ja 1910 jo 1579 (yli 30 000
kilometriä).
1890:
Suomessa on 20 000 kilometriä rautateitä. Kaikissa kaupungeissa on puhelinverkosto ja
lennätin.
1891:
Suomessa ilmestyvät rengaspostimerkit, joissa on Venäjän
rahayksiköt. Suomen kansakuntaa
osoittavat pienet renkaat. Suomalaisten
postimerkkien käyttö kielletään Venäjälle menevissä postilähetyksissä. Vanhin Suomessa postissa kulkenut kuvakortti
esittää Viipurin linnaa.
1892:
Suomen ensimmäinen postiljooni alkaa käyttää virkatoimissaan
polkupyörää. Se yleistyy myös maaseudulla.
1894:
Polkupyöräposti - Bicycle Mail järjestetään Kaliforniassa rautatieyhtiön
kolmen viikon lakon aikana. Kuljetukset
suorittaa AC Bantan liike, joka toimii Fresnossa Victor Bicyclen
agenttina. Reitti on Fresno-San
Francisco, ja käytössä on erityinen postimerkki.
1894:
Suomessa alkaa ilmestyä postimerkkilehti Finska Filatelisten.
1895:
Viimeinen postitalonpoika ylittää Ahvenanmeren.
1897:
Englannissa postimiehet jakavat postin joka kotiin.
1897:
Yhdysvalloissa patentoidaan postimerkin kostutin. Siinä on lasiastiassa kostea sieni. Apuvälinettä myy Moistening Device -yhtiö
Pottstownissa Pennsylvaniassa.
1897:
Helsingissä GW Edlund valmistaa myyntiin tuotetta Helppohintainen Posti-
ja tie-kartta (Polkupyörä-Matkailia kartta) Suomessa.
1897:
Luettelopostimyyjä kauppias Einar O Nyberg (1871-1926) aloittaa
Vaasassa. Hän myy aluksi lähinnä
kelloja, sitten ompelukoneita ja polkupyöriä.
Pääluettelo ilmestyy kerran vuodessa 160-sivuisena. Lisäluetteloita ilmestyy tarpeen mukaan. Nyberg ottaa 1906 nimekseen Eino
Louhivuori. Luettelojen painos
1910-luvulla on 20 000 kappaletta.
Louhivuori nimeää tuotteensa suomalaisilla nimillä esimerkiksi kellot
Kullervo, Ahti, Kaleva, Otava, Sampo, Tapio, Ilmarinen, Ukko, Sampsa, Toveri ja
Jalo.
1897:
Daniel Nyblin ilmoittaa Aamulehdessä kameroita ja
valokuvaustarvikkeita. "Tilaukset
maaseudulle toimitetaan heti".
1897-98:
Viipurilainen Emanuel Sonne ilmoittaa lehdissä myyvänsä postitse
pyssyjä.
1898:
Yhdysvalloissa toimii parannettu kirjekuorikone, joka valmistaa
liimoitettuja kirjekuoria.
1898:
Helsinkiläinen Akateeminen kirjakauppa julkaisee postimyyntiluettelon
Kansankirjastoihin sopivista kirjoista, jossa on 64 sivua ja esiteltynä yli
2000 kirjaa.
1899:
Pariisissa alkaa 5000 kirjeenkantajan lakko, kun Pariisin senaatti
hylkää sosialistin Grousset ehdotuksen kirjeenkantajien
palkankorotuksesta. Postiliikenne
pysähtyy Pariisissa.
1899:
Englannissa otetaan käyttöön kuvapostikortti, jonka toiselle puolelle
kirjoitetaan osoite ja viesti. Toinen
puoli jää vapaaksi kuvalle.
Yhdysvalloissa samanlainen kortti tulee 1907 käyttöön.
1900-luvun alku: GF Stockmann harjoittaa laajaa postimyyntiä.
1900-luvun alku: Posti tulee Kärkkäälän kylään Hankasalmen
kautta. Posti on Kauton kaupassa, jonka
omistaa Hannu Kauton isänisä Johan Juho Kautto (1869-1951). Posti on nimeltään Hannulan
postitoimisto. Kärkkäälään tulee
sanomalehdet Savon Sanomat, Keski-Suomi, Sorretun Voima ja Pellervo sekä kirjepostia.
1900:
Norjalainen CH Kahrs rakentaa frankeerauskoneen, joka on käytössä
Kristianiassa (Oslossa) kolmen viikon ajan.
Rahan syötön jälkeen kone leimaa siihen työnnetyn kirjeen ja pudottaa
sen allaan olevaan postilaatikkoon.
Postivirkailija liimaa lähetyksiin postimerkit ja leimaa ne! Norja ottaa 1903 Nils A Kragin suunnittelemia
koneita käyttöön seitsemän kappaletta.
Koneet eivät kestä käytössä kauan.
Nyt koneen leimaa ei peitetä postimerkillä.
1900:
Suomessa on 974 postitoimipaikkaa.
Niitä on 1910 jo 2019, 1939 lähes kaksinkertaisesti 3638 ja 1965
kaikkiaan 4714 toimipaikkaa. Luku- ja
kirjoitustaitoisia on 30 prosenttia.
1900-01:
Bobrikovin kaudella kielletään suomalaiset postimerkit. Vain venäläinen postimerkkimalli on Suomessa
voimassa, mutta Suomen rahayksiköt.
Ulkomaanpostiin liimataan venäläiset merkit. Bobrikov haluaa Suomeen salaisen
kirjeentarkastuksen, mutta pääpostitirehtööri Lagerborg kieltäytyy ja eroaa
1902. Postin johtoon nimitetään
myöntyvyysmies Pietari Jamalainen.
Jonkin verran kirjeitä takavarikoidaan.
1902:
Yhdysvalloissa patentoidaan Thomas Callahanin ikkunakuorikone.
1902:
Theodor Wuorio aloittaa Tampereella postimyynnin. Hän painattaa luettelonsa Isak Julinin
kirjapainossa, joka saa Julinin ryhtymään omaan postimyyntiin postikorteilla. Wuorio myy aluksi soittimia, mutta 1912
luettelossa on yli 3000 tuotetta. Sivuja
on 200 ja painos 30 000. Kuvat
valokuvataan tai piirretään. Kauniita
luetteloita kuvittaa tytär Maire Wuorio.
1903:
Englannin posti kuljettaa 600 miljoonaa postikorttia.
1903:
Tanskalainen postivirkailija Einar Holböll saa ajatuksen, että
joulutervehdyksiin voi liittää pienellä lisämaksulla joulumerkin johonkin
hyvään tarkoitukseen. Ensimmäiset
joulumerkit ilmestyvät 1904 Tanskassa ja Ruotsissa samana vuonna, Norjassa
1906, Suomessa 1908 ja Islannissa 1913.
1903:
Tampereella Tirkkosen kauppahuone julkaisee ensimmäisen
postimyyntiluettelonsa. Kulkukaupan 1869
aloittaneet Juhana (-1892) ja Maria muuttivat 1884 vuokratiloista omaan
liiketaloon. Tirkkosen Muotijournaali
esittelee muotia, ja sen silkkipaperimalleja eli -kaavoja ilmoitetaan
myytäväksi postitse. Muotijournaali on
1911 jo 200-sivuinen.
1903:
Ruotsalaisen Allmänna Svenska Utsädesaktiebolagetin suomalainen
tytäryhtiö Turun Siemenkauppa painattaa GW Wilenin kirjapainossa
postimyyntiluettelon, joka on 18. vuosikerta.
Se on 32-sivuinen.
1904:
Uudessa Seelannissa otetaan käyttöön frankeerauskone. Tästä tulee menestys.
1904:
Tampereella väärennetään 20 pennin postimerkki vuodelta 1901. Päätekijä on kivipiirtäjän toimintaa
harjoitteleva kirjansitoja Efraim Alexander Majlund, joka valmistaa
kivipainolevyt vedonlyönnin johdosta.
Neuvoja ja painaja on kivipainaja August Grönroos. Väärenteiden myynnin hoitaa veli Uuno Eemeli
Majlund. Alunperin tuotteet piti
polttaa, mutta tilaisuus rahan tekoon johti rikoksen tielle. Rangaistus kaksi vuotta kuritushuonetta
kohdistuu vain Efraimiin.
1907:
Lohjan postinhoitajaksi tulee Ida Ganszauge. Hän on byrokraatti, joka pitää kirkkoherran,
kappalaisen ja muut järjestyksessä.
1909:
Italialais-ranskalainen painoteknikko Giovanni tai Jean de Sperati
(1884-1957) valmistaa erään postimerkkeilijän pyynnöstä eräästä harvinaisesta
postimerkistä jäljenteen, jota saksalainen asiantuntija Max Thier pitää
aitona. Näin alkaa de Speratin
40-vuotinen ura. Hän väärentää 124
erilaista postimerkkiä, jotka 17 eri asiantuntijaa viidestä maasta merkitsee
aidoiksi. Hänen väärennöksensä paljastuu
ensi kerran 1930. de Sperati joutuu 1942
syytteeseen, mutta hän myy tuotteitaan taidejäljennöksinä, jonka Ranskan laki
sallii. Vasta 1952 de Sperati tuomitaan
kahden vuoden vankeuteen ja puolen miljoonan Ranskan frangin korvauksiin. Englannin filatelistiliitto ostaa de Speratin
jäämistön ja julkaisee 1954 teoksen The Work of Jean de Sperati. 1800-luvulla toimi jo noin 300 väärentäjää.
1910:
Englannin kansainyhteisön lentoposti kehittyy säännölliseksi. Erityisiä lipukkeita tai leimoja käytetään
postinkuljetusten koelennoilla ensi kerran Yhdysvalloissa 1910, Intiassa
Allahabadissa 1911, Etelä-Afrikassa 1911, Japanissa 1912, Ranskassa 1913 ja
Egyptissä Heliopolis - Khartum 1914.
1910:
Kustantajan Isak Julin markkinaosuus Suomessa myydyistä postikorteista
on 90 prosenttia oman ilmoituksensa mukaan.
Hän on tunnettu koko maassa niiden postimyynnistä.
1910-16:
Terijoen ja Vammelsuun välinen 11 kilometrin matka ajetaan kesällä
kahdesti päivässä hevosella ja kärryillä sekä talvella kerran päivässä
reellä. Ajo on jokapäiväinen. Tänä aikana postinkuljettaja saa yhden
joulupäivän vapaata eri luvalla.
1911:
Yhdysvalloissa Postal notes otetaan käyttöön. Ne ovat merkkejä ja ehiöitä, joita kuitin
luonteisina käytetään osoittamaan postille tämän edelleen maksettavaksi
luovutettua rahasummaa.
1911:
Helsingissä alkaa postiauto Adler liikennöidä. Autoa käytetään, kun käydään tyhjentämässä
kirjelaatikot.
1912:
Pietarista lähtee ensimmäinen lentoposti Hatsinaan.
1914-18:
Suomessa Bromarvissa toimii yksityisposti, joka painaa 1917 postimerkit
puulaatoilta ja leimaa ne pyöreään korkkiin kaiverretulla kirjaimella B -
Bromarv tai T - Tenala.
1915:
Englantilainen alokas Walter Butler kirjoittaa I maailmansodan
rintamalta tyttöystävälleen Amy Hicks postikortin. Se saapuu 2007 perille Wiltshireen. Heidän 86-vuotias tyttärensä Joyce Hulbert
vastaanottaa kortin.
1917-18:
Suomen leijonapostimerkit ilmestyvät.
Ne otetaan ensin käyttöön kotimaanliikenteessä ja 1918
ulkomaanliikenteessä.
1917:
Suomen postin palveluksessa on 7103 henkilöä. He kuljettavat 5,1 miljoonaa virkalähetystä,
119,5 miljoonaa lehteä ja 36,4 miljoonaa muuta postilähetystä, joista 3,2 miljoonaa
ristisidettä. Venäjän keisarivalta
kaatuu Lokakuun suuressa sosialistisessa vallankumouksessa. Postin sensurointi Suomessa lopetetaan, mutta
tarkastuksilla pyritään estämään epäsiveellisten ja rikollisten painotuotteiden
maahantuonti. Neuvostovenäjältä ja
sittemmin Neuvostoliitosta tuleva posti on erityistarkkailussa.
1918:
Yhdysvalloissa aloittaa säännöllinen lentoposti toimintansa välillä
Washington-New York.
1918:
Saksalla on toiminnassa 740 kenttäpostitoimipaikkaa. Henkilöstöä on yli 13 000, joista on sotilaita
noin 5000. Berliinissä esitetään
luultavasti ensimmäinen filatelia-aiheinen elokuva Die blaue Mauritius -
Sininen Mauritius.
1918:
Ruotsalainen Clas Ohlson laittaa lehteen ilmoituksen, jossa hän kauppaa
teknisiä käsikirjoja. Tästä alkaa
Ohlsonin postimyynti.
1918:
Suomessa suojeluskunnissa palvelevat henkilöt saavat lähettää
luokkasodassa kenttäpostina kirjeitä ja kortteja sekä vastaanottaa niitä ja
enintään yhden kilon paketteja. Postin
virkakunta ei avusta vallankumoushallitusta, mutta eteläisen Suomen
postiljooneista suuri osa lähtee mukaan.
Luokkasodan jälkeen viisi virkamiestä ja 183 postiljoonia
erotetaan. Valkoiset teloittavat
Viipurissa kuusi postin virkamiestä ja kaksi postiljoonia. Punaiset tappavat kahdeksan postin
palveluksessa olevaa henkilöä.
1918:
Suomi liittyy Maailmanpostiliittoon UPU ja Pohjoismaiseen postiliittoon
1922.
1918:
Entinen kulkukauppias Emil Suhonen (-1949) aloittaa postimyynnin
sekatavarakaupastaan Muroleen kanavalla.
Hän käyttää 1920-luvulla lehti-ilmoituksissa pieniä
palkintokilpailuja. Hän jakaa 1934 jo
13 400 hintaluetteloa. Suhonen
käyttää 1930-luvulla yli 80 päivä- ja viikkolehteä ilmoittelussaan.
1919:
Ensimmäinen edestakainen ja välilaskuton lento ja lentopostin kuljetus
Atlantin yli onnistuu.
1920:
USAn postilaitos päättää, että lapsia ei saa lähettää postipaketteina.
1920-30-luvut:
Suomessa maaseudulla postiin tullaan työhön kello 6-7 aamulla. Postinkantaja lajittelee postin sitä mukaa,
kun sitä tulee. Pääkaupungin lehdet
tulevat kello 13-14 asemalle, josta ne tuodaan hevosella postikonttoriin. Lehdet lajiteltuaan kantajat järjestävät omat
piirinsä. He lähtevät kannolle kello
15-16 ja palaavat kello 21-23. Jokainen
kantaja on vuorollaan yöpäivystäjänä.
Yövuoro on kello 18-6, jonka jälkeen työpäivä jatkuu tavalliseen
tapaan. Vuoron pituudeksi tulee 28-30
tuntia.
1920-30-luvut:
Maaseudun Tulevaisuus on postimyyjien yleisessä käytössä
ilmoituslehtenä. Kustantajat suosivat
sitä.
1920:
Maailman postiliitto hyväksyy frankeerausmenetelmän. Frankeerausleimajärjestelmä tulee voimaan
Yhdysvalloissa 1920, Englannissa ja Egyptissä 1922, Saksassa ja Sveitsissä 1923
sekä Suomessa 1924. Suomessa aloittaa
1926 ensimmäinen frankeerauskone toimintansa.
Sveitsissä, Englannissa, Saksassa ja Yhdysvalloissa ryhdytään
valmistamaan koneita. Suomessa on 1957
käytössä noin 800 frankeerauskonetta 94 paikkakunnalla ja frankeerausleimojen
postimaksusumma on yli viidesosa postimaksujen kokonaissummasta.
1920:
Suomen joka kunnassa on postitoimipaikka.
1920:
Suomen messuilla on tiettävästi ensi kerran maassamme näyttelynomaisesti
postimerkkejä esillä. Siellä
postilaitoksemme esittelee omia kokoelmiaan.
Suomen Postimerkkilehti perustetaan.
Postin palveluksessa on 7361 henkilöä.
1921: Suomessa
perustetaan postiautolinjoja. Postin
säännöllinen linja-autoliikenne alkaa Rovaniemeltä Sodankylään ja kesän aikana
Ivaloon. Linjoja on 1965 noin 130 linjaa
yhteispituudeltaan 39 000 kilometriä.
1920-luvulla posti palkkaa yksityisiä kuljettamaan postia autoillaan.
1922:
Suomessa lennätinliikenteessä otetaan korusähke käyttöön.
1923:
Suomessa alkaa postinkuljetus lentoteitse virolaisen Aeronautin
aloitteesta, mutta päätyön tekee Aero.
Kotimaan lentoposti alkaa 1924 lennolla Rääveliin eli Tallinnaan.
1924:
Saksassa keksitään kirjakerho, jossa tarjotun kirjan tilauksen voi
peruuttaa. Menetelmää alkaa käyttää
yhdysvaltalainen Book of the Month.
1925:
Viides Yleiskarjalainen neuvostojen edustajakokous päättää, että Kemin
ja Uhtuan välille rakennetaan tie postiyhteyden järjestämiseksi alueelle ja
sanomalehtien levittämiseksi laajemmille talonpoikien joukoille. Uhtuan piiri on kelirikon aikana useita
kuukausia eristettynä Kemistä ja Petroskoista.
Jos lehdet tulevat perille, ne ovat monta kuukautta vanhoja.
1925:
Clas Ohlsonin postimyyntiin radio tulee valikoimaan.
1926:
Suomeen hankitaan ensimmäinen frankeerauskone.
1926:
Postinkanto alkaa Kivijärven kirkolta Lahenperän läpi Risuperälle ja
Puustelliin. Matkaa on 18
kilometriä. Tämä kantoposti päättyy
1946.
1927:
Lennätinlaitos suomalaistetaan ja liitetään postilaitokseen. Posti- ja lennätinhallinnon tehtävänä on
hoitaa valtion posti-, lennätin-, radio- ja puhelinlaitosta. Se valvoo yksityistä lennätin-, radio- ja
puhelinlaitostoimintaa.
1927:
Kuusamo saa lasi-ikkunaisen ja peltikorisen postiauton Opel. Siitä tulee paikallisliikennettä ajava
auto. Vanhat mersut ovat laatikkomallia,
seinät rohdinkangasta ja ikkunat sellulootia.
1928:
Säännöllinen zeppelinposti alkaa Hugo Eckenerin suunnittelemalla
ilmalaivalla Graf Zeppelin LZ 127.
1928:
Punaisessa Karjalassa ilmestyy kuvaus postin ja virkamiesten
takapajuisuudesta. Paateneen
postimestaria Bogdanov ei näy työpaikallaan kello 10:30 maanantaiaamuna, sillä
hän nukkuu. Viikon kuluttua ihmiset
eivät pääse sisälle postiin, sillä ovi on lukossa. Selviää myöhemmin, että Bogdanov on vetämässä
uistinta.
1928:
Suomen puolustuslaitoksen Kymenlaakson sotaharjoituksissa on kenttäposti
toiminnassa.
1929:
Lentopostikuljetukset alkavat Miamista Etelä-Amerikkaan.
1929:
Loimaa saa uuden postitalon.
1929:
Nyblin myy postitse Leica-kameroita.
1930-luku:
Iisalmen ja Ylivieskan välille junaan perustetaan postivaunu. Siinä matkustetaan kaksi viikkoa peräkkäin,
jonka jälkeen on kaksi viikkoa vapaata.
1930: Suomessa on 3048 postitoimipaikkaa.
1931:
Julkaistaan postimerkki Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 100 vuotta.
1933:
Isänmaallinen kansanliike IKL perustaa tarvikepalvelun ja
postimyyntiyhtiön IKL:n Kauppa. Se
perustetaan myymään mustia puoluepuseroita, mutta sen valikoima laajenee muuhun
puoluerekvisiittaan ja kahviin.
1934:
Rantsilassa on lentonäytös.
Postinkantaja meijeriapulainen Klaara Tuohimaa keksii, että posti
viedään Kärsämänkylään lentokoneella, ja sopii asian lennon järjestäjien kanssa. Klaara pudottaa postilaukun syrjäkylän
meijerin kohdalla, jossa postinjako tapahtuu.
Tämä on ensimmäinen lentoposti kylään.
1935:
Suomessa lähetetään 10,6 miljoonaa ristisidettä.
1935:
Mika Waltari julkaisee kirjan Aiotko kirjailijaksi? 15-vuotias Kalle Päätalo näkee ilmoituksen ja
säästää rahaa vuoden. Hän kirjoittaa
tilauskirjeen kustantajalle 1936, vie sen Romppaseen, josta kirje lähtee
Posti-Mantan mukana kirkonkylään. Postin
ilmoituksen tultua Päätalo hakee kirjapaketin postista ja menee lukemaan kirjaa
ulkohuusiin.
1936:
Käytöstä poistettujen postimerkkien myyntiä varten perustetaan
filatelistiosasto Helsingin pääpostikonttoriin.
Osasto muuttaa 1938 uuteen Pääpostitaloon.
1937:
Itävallassa aletaan julkaista joulukorttien postittamiseen tarkoitettuja
joulupostimerkkejä. Unkari seuraa 1943
ja Kuuba 1951.
1937:
Suomessa alkaa kotimainen lentoposti, kun yhteydet Helsingistä Viipuriin
ja Tampereelle avataan.
1938:
Julkaistaan postimerkki Suomen postilaitos 300 vuotta. Helsingin pääpostitalo valmistuu. Postilähetyksiä sanomalehdittä on 97 000 000.
1939:
Englannin ja Yhdysvaltojen välinen lentopostilinja avataan
kokeilumielessä.
1939-44:
Natsi-Saksan kenttäpostiin kuuluu 30 000 kenttäpostivirkailijaa ja
lisäksi saman verran sotilas- ja siviiliapuvoimia. Eniten kenttäpostia kuljetetaan 1943 peräti
7652 miljoonaa lähetystä.
1939-40:
Suomen talvisodassa on käytössä 30 kenttäpostikonttoria ja jatkosodassa
1941-45 hieman useampi eli 42 konttoria.
1940-luvun alku: Yhdysvaltojen II maailmansodan aikana
käyttämä kenttäposti V-Mail koostuu virallisesta lomakkeesta, jolle kirje
kirjoitetaan, ja joka sitten mikrofilmataan lähetettäväksi kotimaahan. Siellä mikrofilmiltä kopioidaan kirje
kameralla pienelle fotostaatille, joka laitetaan ikkunakirjekuoreen postitusta
varten.
1940:
Suomessa alkaa postisiirto.
Julkaistaan postimerkki Yliopisto 300 vuotta. Lähetetään 2,4 miljoonaa pakettia sekä 2,9
miljoonaa postiosoitusta ja -ennakkoa.
1940:
Helsinkiläinen Tavara Oy julkaisee luettelon, jossa on 28 sivua ja
viitisensataa tuotetta postimyyntiin.
1941:
Natsi-Saksassa otetaan postinumerojärjestelmä käyttöön.
1941:
Työväen Sivistysliitto TSL perustaa Työväen Kirjarengas -kerhon, joka julkaisee
neljä kirjaa vuodessa. Se yhdistetään
1949 Tammen Kirjapiiriin.
1942:
Suomessa otetaan ulkomaan pikkupaketti käyttöön ja 1945 kotimaan
pikkupaketti. Julkaistaan postimerkki
Suomen kirjapainotaidon 300-vuotisjuhla.
Suomen ulkomaanpostilinjat suuntautuvat lähinnä Saksaan ja sen
liittolaismaihin. Postinkulku
Neuvostoliittoon alkaa 1944, mutta katkeaa Saksaan ja sen liittolaismaihin.
1942:
Koivistolle tulee siviiliposti.
1944:
Tampereella muotiliike Alli Linna julkaisee muodin postimyyntikuvaston.
1945:
Yhdysvalloissa otetaan käyttöön Mailomat-frankeerauskone. Virkamiehen surma -laite leimaa kolikoiden
määrän mukaan postimaksun hammastettuun lipukkeeseen.
1945:
Suomessa julkaistaan postimerkki Ehiökuori 100 vuotta. Postin palveluksessa on 18 590 henkilöä. Postilla on 3398 postitoimipaikkaa. Postimäärä on yli kolminkertainen vuoteen
1917 verrattuna. Jatkosodan vuosina
lähetettiin vuosittain 64-126 miljoonaa kenttäpostilähetystä. Asukasta kohden lähetetään 32,7
kirjalähetystä. Kaikkiaan lähetetään
413,4 miljoonaa sanomalehteä, 36,2 miljoonaa virkalähetystä, 146,5 miljoonaa
muuta postilähetystä eli yhteensä 596,1 miljoonaa. Posti kannetaan kuutena päivänä viikossa, ei
sunnuntaisin. Ulkomaanpostin määrä on
10,8 miljoonaa lähetystä.
1945:
Suomen postilähetysten määrä 1945-85 miljoona kappaletta:
vuosi virkalähetykset joukkolähetykset lehdet kirjeet
ja paketit yhteensä
1945 36,2 - 413,4 144,6
594,2
1965 41,4
44,9 627,2 276,8
990,3
1985 81,9 392,9 815,4 605,9 1896,0
1945: Säännöstelytoimikunta myöntää mainos- ja
propagandalehdille puolet pyydetystä paperista.
Postimyyntiluettelon painaminen on vaikeaa.
1946:
Sakkolalaiset evakot asettuvat asumaan Vesilahden ja Tottijärven
kuntiin. Naiset saavat lapsilisät
postista. Emäntäjoukko on hakemassa
lapsilisiä, ja eräs emäntä saa runsaan lapsilisän ohella paljon muuta
rahaa. Postinhoitaja Toivonen valistaa
toisia äitejä: "Älkää ämmät luulko, että tämä kaikki on lapsilisää. Ei tällaista rahamäärää kenenkään perse
kestä!"
1946: Valokuvausliike Helios julkaisee
postimyyntiluettelon rintamamiesten puhdetöistä. Siinä on 64 sivua. Esineitä kehotetaan hankkimaan varsinkin
ulkomaisille liiketuttaville.
1947:
Turussa perustetaan Turun Sanomien johdolla Yhteisjakelu, joka hoitaa
turkulaisten lehtien jakelun. Yhteistyö
loppuu 1963.
1947:
Suomen filatelistiliitto perustetaan.
1949:
Helsingissä perustetaan postimyyntiliike Myyntiapu Oy. Se julkaisee 1950 yksivärisen 72-sivuisen
tavaraluettelon. Siinä on myös kirjoja
ja äänilevyjä.
1940-luvun loppu: Saksassa aletaan myydä yksivärisiä
ruokaohjekortteja. Tuote siirtyy
1960-luvun lopussa Englantiin, jossa Hamlyn Group tekee niistä
postimyyntituotteen.
1950-luvun alku: Englannin parlamentissa tehdään kysely
eräiden postilaitoksen virkailijoiden palkoista, joita ei oltu korotettu 70
vuoteen. Palkkakuopassa ovat eräiden
kaupunkien postikissat, joiden tehtävänä on postikonttoreiden hiirien
pyydystäminen. Lontoo maksoi kissojen
omistajille 1,5 shillinkiä kuukaudessa ja Manchester yhden shillingin.
1950-luku:
Otava kokeilee kahta kirjakerhoa Kirjojen Ystävien Kerho ja Otavan
Kirjakerho.
1950:
Opettaja Kauko Eloranta perustaa Askartelupalvelun myymään postitse
askartelumalleja eli piirustuksia valmistusohjeineen. Elorannan lisäksi soitinpiirustuksia myyvät
Westerlund, Arpiainen ja Fazer. Eloranta
ilmoittelee Seurassa, Kotiliedessä ja Yhteishyvässä.
1950:
Kurikkalainen Juhani Aho opettelee turkisten muokkausta ja värjäystä
Teknillisen korkeakoulun TKK kirjastosta lainatusta Nahkurin käsikirjasta ja
perustaa postimyyntiliikkeen Ahon Turkis Oy.
Se vastaanottaa 1970-luvun alussa tilauksia puhelinautomaattiin.
1950:
Seppo Kanerva perustaa suoramainosyrityksen Mainos-Kanerva. Se kerää yhdistyksistä kuten lääkärit,
viranomaisilta ja muista lähteistä osoitteita, jotka kirjoitetaan
Adrema-osoitelevyille. Postitettavat
kirjeet monistetaan vahamonistuskoneella.
Kanerva hankkii automaattisen kirjoituskoneen 1952 henkilökohtaisia
kirjeitä varten Saksasta eli kirjerotaation, joka painaa otsikon kahdella
värillä, konekirjoitustekstin yhdellä värillä, yrityksen leiman ja
faksimileallekirjoituksen sekä vaihtaa saajan nimen kirje kirjeeltä sekunnin
sylinterinpyörähdyksessä. Osoitteet
pistotetaan H Federleyssä, jonka pistottaja Aili Reinas joutuu usein
ylitöihin. Hän saa kotiinsa
pistotuskoneen ja perustaa 1952 yrityksen Reinas Ky. Poika Pentti jatkaa 1985 saakka.
1951:
Suomessa ehiökuoren perinnettä jatkavat ilmakirjeet eli lentopostikuoret
tulevat käyttöön.
1951:
Kajaanin postitalo palaa.
1952: Satakunnan
Kansa avaa oman reitin Porista Raumalle, jonne lehti palkkaa viitisen
jakajaa. Lehti laajentaa 1950-luvulla
omaa jakeluverkkoaan. Myös Aamulehti
aloittaa omat kuljetukset. Savon Sanomat
ryhtyy järjestämään 1950-luvun alkuvuosina sunnuntaikantovuoroja Iisalmeen,
Varkauteen, Suonenjoelle ja Juankoskelle.
1952:
Helsingissä perustetaan Yhteisjakelukonttori, mutta Helsingin Sanomat
jää sen ulkopuolelle ja huolehtii itse jakelustaan.
1952:
Opiskeltuaan Yhdysvalloissa Kaarlo E Anttila aloittaa postimyynnin
Postitusliike Solpa. Kaikki toiminta
kootaan 1953 Kalle Anttilaan. Anttila
julkaisee luetteloissaan jatkokertomuksena Pekka Lipposen ja Kalle-Kustaa
Korkin seikkailuja. Keskusliikkeet
boikotoivat Anttilaa, mutta vaatturi-isän Kalle Anttila vaatetehdas (perustettu
1932) toimittaa tavaraa. Anttila käyttää
postimyynnissä suoramainontaa ja kuponkitarjouksia.
1953-61:
Otavan kirjakerho Joka Kodin Tähtikirjasto toimii.
1953:
Turun Sanomat aloittaa joka-aamuisen jakelun Salossa ja sitten ovat
vuorossa Forssa, Lauttakylä, Laitila, Punkalaidun, Uusikaupunki, Rauma, Somero
ja Naantali.
1953:
Iltapäivälehdet Ilta=Sanomat ja Nya Pressen aloittavat Helsingistä
yhteiset lentokuljetukset Lahteen, Tampereelle ja Turkuun.
1954:
Kuopiossa Lehtijakelu huolehtii Savon Sanomien, Savon Kansan ja Kansan
Sanan varhaisjakelusta. Savolla on oma
jakelu.
1954:
Ekonomi Rauha Lahti perustaa Sysmässä postimyyntiliikkeen Arvo-Vaate.
1955:
Norjassa sokeiden pistekirjoitus vapautetaan postimaksusta.
1955:
Suomessa alkanut postimiesten lakko aiheuttaa tiedonkulkuongelmia. Kuuden päivän aikana ei kanneta sanomalehtiä
eikä toimiteta postilähetyksiä oman paikkakunnan ulkopuolelle. Julkaistaan postimerkki Suomen lennätin 100
vuotta. Postin henkilökunnan määrä on 25
800. Postimerkkeilijöiden palvelu
siirretään postimerkkeilyjaokselle.
1956:
Suomen lakkolennoilla kuljetetaan postia yli 10 000 kiloa. Joukkoristiside otetaan käyttöön ja 1958
ryhmäristiside.
1956:
Suomessa poistetaan sokeiden pistekirjoituslähetysten postimaksut
Brysselissä 1952 tehdyn kansainvälisen sopimuksen nojalla.
1957:
Sosialististen maiden tieto- ja
postiliikenteen yhteistyöjärjestö OSS perustetaan. Postimaksut sosialististen maiden välillä
ovat samat kuin kotimaanliikenteessä.
1958:
Postisiirto hoidetaan tietokoneella.
Julkaistaan postimerkki Jyväskylän lyseo 100 vuotta. Postin ensimmäinen kiitolinja aloittaa
liikennöinnin välillä Helsinki-Turku.
Posti aloittaa sanomalehtien sunnuntaikannot.
1958:
Yves Rocher alkaa Ranskassa myydä kosmetiikkaa postitse. Postimyynti leviää pian kuuteen muuhun
Euroopan maahan. Rocher lupaa näytteet
ilmaiseksi. Mahdolliset asiakkaat
postittavat tilauskupongin, ja Yves Rocher lähettää heille luettelon Le livre
vert de la beauté - Kauneuden Vihreä Kirja, ilmaiset näytteet ja
tilauslomakkeen. Tilaavat asiakkaat
saavat kirjetarjouksen kerran kuussa.
Uusi Kauneuden Vihreä Kirja julkaistaan kerran vuodessa.
1958:
Suomessa postilaitoksen sanomalehtien jakelumaksuja korotetaan 67
prosenttia. Postilaitos aloittaa kaksi lentolinjaa
vain postilähetyksiä varten, joilla kuljetetaan sanomalehtiä Helsingistä
Kuopioon ja Jyväskylään. Lentolinjojen
jatkoksi järjestetään postiautolinjoja.
Niitä perustetaan myös Porin, Joensuun, Vaasan ja Kuopion
suunnalla. Posti aloittaa sunnuntaikannon
Salossa ja Turussa sillä edellytyksellä, että lehdet myös arkisin jätetään
postin jaettavaksi. Vuoden lopussa
toiminta on 79 paikkakunnalla.
1958:
Helsingin Sanomia aletaan kuljettaa lentoteitse muun muassa Joensuuhun,
Kuopioon ja Jyväskylään. Kun Kuopiossa
Suomen sosialidemokraattisen puolueen SDP piirilehti lopetetaan, aletaan
kuljettaa Helsingistä lentoteitse Suomen Sosialidemokraattia, jossa on
kuopiolaisia aluesivuja. Lehteä
lentokuljetetaan myös Jyväskylään, Ouluun ja Vaasaan, joissa sosiaalidemokraattiset
lehdet närkästyvät.
1959:
USAn postin pääjohtaja Arthur Summerfield maalailee presidentille Dwight
Ike Eisenhower: Ennenkuin ihminen pääsee kuuhun posti kuljetetaan tunneissa New
Yorkista Kaliforniaan, Englantiin, Intiaan tai Australiaan ohjattavilla
ohjuksilla. Olemme rakettipostin
kynnyksellä.
1959:
Englannissa otetaan postinumerot käyttöön.
1959:
Suomen postilaitos alkaa jakaa joukkoristisiteitä ja ryhmäristisiteitä
edulliseen hintaan. Suoramainonta
vakinaistuu ja tulee yleiseen käyttöön.
Automaateista saatavat postimerkkivihot otetaan käyttöön. Postilaitoksen sanomalehtien varhaiskanto
alkaa Lahdessa. Erilliskantoja on 1960
joka päivä 209 sekä sunnuntai- ja juhlapäivisin 185 toimipaikan alueella.
1959:
Savon Sanomat järjestää omia sunnuntaikantovuoroja muun muassa
Kotalahteen, Leppävirralle, Joroisiin, Juvalle, Pyhäsalmelle ja Rautavaaralle.
1960-luku:
Ruokaohjekorttien postimyynti menestyy Norjassa, josta ajatus tulee
Ruotsiin Hemmet Journal Förlagetiin ja Suomeen Sanoman Aikakauslehti- ja
kirjaryhmään. Molemmat edustavat
Disney-tuotteita.
1960-luku:
Suomessa maaseudun postinkuljetuksessa yleistyvät moottoripyörä ja
mopedi. Niiden tilalle tulevat
1970-luvulla autot.
1960-luvun alku: Sanoma käyttää lehtien suoramarkkinoinnissa
personointia. Nimiä osoitteineen
kerätään listoista ja luetteloista ja kirjoitetaan Adrema-osoitelevyille. Menetelmää sovelletaan Kansa Taisteli ja
muiden Sanoman aikakauslehtien
postimyyntiin. Nykyään käytetään
laserkirjoitinta. Sanoma siirtyy 1963
käyttämään tietokonetta asiakasrekisterin ylläpidossa.
1960-luvun alku: Suomen postilaitos jakaa 63 prosenttia
kaikista sanomalehdistä.
1960:
Rhode Islandissa avataan sähköinen automaattinen postitoimisto.
1961:
Vastauspostijärjestelmä otetaan käyttöön Suomessa. Asiakas postittaa postimyyntitilauksen myyjän
laskuun. Kun lähetetään 29,6 miljoonaa
tarjousta, niin vastauksia palautetaan 190 000. Luvut 1971 ovat 145 ja 3,4 miljoonaa sekä
1990 jo 515 ja 22 miljoonaa.
1961:
Sanoma tarjoaa Valitut Palat -lehdessä tilattavaksi levykansiota Music
of the World's Greatest Composers, 1962 Klassisen Musiikin Toivekonsertti,
sitten Suuri Karttakirja, Kirjavaliot ja 1967 Toisen maailmansodan sankareita
ja vakoilijoita. Sanoma markkinoi
1960-luvun lopulla Disney-tuotteita postitse.
1962:
Liettualainen Yhdysvaltoihin muuttanut Sam Josefowitz aloitettuaan
Sveitsissä ja muualla Euroopassa klassisen musiikin postimyynnin Concert Hall
Society kartoittaa Suomessa markkinat.
Ekonomi Harry Söderholm aloittaa 1963 Concert Hallin johtajana
Helsingissä apunaan kahdeksan naista.
Kaikki tehdään käsityönä. Pian
perustetaan Music Hall.
1963:
Neuvostoliitossa on 68 000 postitoimistoa, joista 51 000
maaseutupaikkakunnilla. Venäjällä 1913
oli 11 000 postitoimistoa, joista suurin osa sijaitsi maan Euroopan puoleisen
osan kaupungeissa. Neuvostoliiton
postireittien pituus 1963 on yhteensä 2,7 miljoonaa kilometriä. Väestölle toimitetaan 18,1 miljardia sanoma-
ja aikakauslehteä, yli 4,5 miljardia kirjettä ja 120 miljoonaa pakettia.
1963:
Postin, rautateiden ja tullin virkamiehet lakkoilevat Suomessa.
1963:
Yhdysvalloissa otetaan käyttöön postinumerojärjestelmä.
1964:
Suomessa sanomalehtien postimaksuja korotetaan 20 prosenttia.
1964:
Mainos-Kanervan apulaisjohtaja Esko Hämäläinen perustaa yrityksen
Osoitekeskus Hämäläinen. Nimi muutetaan
Mainosposti Hämäläisen kautta 1968 Maileriksi.
Mailer hankkii 1967 automaattisen kuorentäyttökoneen ja siirtyy 1971
ensimmäisenä Euroopassa tietokoneen käyttöön suoramainososoiterekisterien hallinnassa.
1965:
Posti lopettaa osan iltapäiväkannoista.
Sanomalehtien erilliskanto ulottuu päivittäin 386 sekä sunnuntai- ja
juhlapäivinä 328 toimipaikan alueelle.
Helsingin postinumerojärjestelmää aletaan ottaa käyttöön. Postin henkilökunnan määrä on 37 500.
1965:
Kalle Anttila alkaa käyttää tietokoneita kirjaamaan ostot
kassoilta. Postimyyntisovellutus otetaan
1967 käyttöön ja se siirretään 1969 omille koneille.
1966:
Time Magazine: Vaikka etäostaminen on täysin mahdollista, se
epäonnistuu, koska naiset haluavat lähteä kotoa ulos, haluavat kosketella
kauppatavaroita ja haluavat mahdollisuuden muuttaa mieltään.
1966:
Suomessa julkaistaan postimerkki Kansakouluasetus 100 vuotta.
1966:
Helsinkiläinen Studio 10 tarjoaa lehti-ilmoituksella filmin kehityksen
ja kopiot postiennakolla.
1966:
Musiikki Fazer perustaa postimyyntiä käyttävän Fazerin Musiikkikerhon.
1967:
Suomessa julkaistaan postimerkki Paperiteollisuus 300 vuotta. Posti on lopettanut iltapäiväkannon muualta
paitsi Helsingistä. Sen keskusta-alueelta
se loppuu 1975. Lauantaikanto loppuu
1974 mennessä.
1967:
Concert Hall aloittaa Saksassa kokeillun kirjojen postimyynnin Ex Libris
-kirjakerhon. Sen rinnalle tulee muita
sarjoja.
1967:
Otava, WSOY ja Tammi perustavat Suuren Suomalaisen Kirjakerhon. Toimitusjohtaja Kyösti Nuotio käy 1968
opintomatkalla Tukholmassa Bokklubben Svalan -kerhossa, Kööpenhaminassa
Gyldendahlissa ja Oslossa Den Norske Bokklubben -kerhossa. Hän aloittaa kirjakerhon kuukauden kirjalla,
joka voidaan peruuttaa. Aloitusmarkkinoinnissa
tarjotaan kerhoon liittyjälle yksi kirja neljästä ilmaiseksi. Jäseniä on 1974 yli 200 000 ja 1979
mennessä myydään 15 miljoonaa kirjaa.
1968:
Musiikki Fazer rekisteröi Fazerin Musiikkikerhon, joka aloittaa 1969
toimintansa. Kerho saa 1974
automaattisen tietojenkäsittelyjärjestelmän, jolloin käsityö vähenee. Otava omistaa 1981-84 kerhon osakkeita. Fazer kerhoineen myydään 1993 Time
Warnerille, jolta Valitut Palat ostaa 1996 Fazerin Musiikkikerhon.
1968-69:
Suomessa sanomalehtien yhteisjakelua perustetaan kahdeksalle
paikkakunnalle. Yhteisjakelua on 12
paikkakunnalla.
1969:
Yhdysvalloissa Adrian Dalsey, Larry Hillblom ja Robert Lynn luovat uuden
palvelun DHL aloittamalla ovelta ovelle pikakuljetukset San Franciscon ja
Honolulun välillä. DHL laajentaa
nopeasti toimintaansa: 1971 Filippiinit, 1972 Japani, Hong Kong, Singapore ja
Australia, 1973 Eurooppa, 1976 Lähi-Itä, jossa on vahva jalansija
Saudi-Arabiassa, 1977 Latinalainen Amerikka ja 1978 Afrikka.
1969:
Yalen yliopiston professori vastauksessaan Federal Expressin
perustajalle Fred Smith koskien luotettavaa kuljetusta seuraavaksi päiväksi:
Suunnitelma on mielenkiintoinen ja hyvin muotoiltu, mutta ansaitakseen enemmän
kuin 'C', ajatuksen täytyy olla toteuttamiskelpoinen.
1960-luvun loppu: Englantilainen Marshall Cavendish jakaa
nelivärisen kirjan arkeiksi, joita myydään aikakauslehtinä kerättävänä sarjana
part work - osateos. Kirjan Book of Life
tuo 1971 Sam Josefowitz Suomeen nimellä Elämän kirja. Sitä mainostetaan televisiossa ja joka kotiin
lähetetään tarjous osoitteettomalla jakelulla.
Concert Hall julkaisee myöhemmin muita osateoksia.
1970-luvun alkupuolisko: Suomessa sanomalehtien yhteisjakelua syntyy
75 paikkakunnalle.
1970:
Yhdysvaltain postiuudistuslaki tekee postista hallituksen yhtiön. Posti ja Western Union tarjoavat
postisähkeitä.
1970:
Suomen Postilla on 4716 toimipaikkaa.
Niitä on 1980 vain 3931 ja 1985 enää 3468. Ulkomaanpostin määrä on 95,6 miljoonaa lähetystä.
1971:
Yhdysvaltalainen Frederick W Smith perustaa postiyhtiön Federal Express
FedEx. Se aloittaa 1973 toimintansa
pienlentokoneilla.
1971:
Suomessa otetaan postinumerojärjestelmä käyttöön.
1971:
Atkos Oy perustetaan ylläpitämään osoiterekisterejä ja kuorittamaan
tarjouksia.
1971:
Ilta=Sanomat aloittaa lentokuljetukset Jyväskylään, Ouluun, Rovaniemelle
ja Kemiin. Myöhemmin lentokuljetuksia
lisätään.
1972:
Valitut Palat saa asiakasrekisterinsä omaan hallintaansa Sanomasta.
1972:
Gummerus, Weilin&Göös, Karisto ja Kirjayhtymä perustavat Uuden
Kirjakerhon.
1972:
Ruotsissa Hemmet Journalista eronnut Alf Tönneson perustaa yrityksen
Skandinavisk Press, joka tuo ruokakorttiohjesarjan markkinoille hieman ennen
kuin Hemmet Journal.
1972:
Sanoma julkaisee Disney-kirjan Minä Aku Ankka, jota markkinoidaan
postimyynnillä. Siitä otetaan seitsemän
painosta. Sarja jatkuu 1973 Minä
Roope-Setä, 1974 Minä Mikki-Hiiri ja niin edelleen.
1972:
Suomen Posti alkaa julkaista vuosilajitelmia.
1972:
Turun Sanomat luopuu postilaitoksen kuljetuksista, jotka se aloitti
1961.
1973:
Suomessa joulupostimerkkejä aletaan julkaista säännöllisesti. Taiteilijan Pirkko Vahtero merkissä
joulupukki ajaa porolla. Hänen suunnittelemiaan
on noin 150 postimerkkiä, joista 17 jouluaiheista.
1973:
Postilaitos jakelee 54 prosenttia sanomalehdistä.
1973:
Postipankki julkaisee kirjasen Postin potretti. Siihen on koottu keruukilpailulla
postilaisperinnettä.
1973:
Suomessa julkaistaan postimyynnissä kerättävä eläinkorttisarja ja sitten
muita sarjoja.
1973:
Suomessa Sanoman Disney-tuotteiden päällikkö Kari Pöllänen siirtyy
Tönnesonin perustaman Mestarikustannuksen johtajaksi. Mestarikokki-korttisarja tulee markkinoille
samaan aikaan kuin Sanoman Kodin Kuvalehden Keittotaitokerho. Sanoma lopettaa 1978 ruokaohjekorttisarjansa.
1973:
Ilmaisfilmi on pelkästään postimyyntiin keskittyvä valokuvien
valmistusyritys. Sen perustaa
Kuva-Sammon omistavan Partasen suvun tytär Pirkko Silvennoinen.
1974:
Suomen Postimyynti- ja Suoramainontaliitto perustetaan. Jäseniä on pian 30. Nimeksi tulee 1983 Suomen
Suoramarkkinointiliitto. Jäseniä 1996 on
185.
1974:
Suuri Fotokerho tulee markkinoille.
1975:
Suomen Postin henkilökunnan määrä on yli 46 000 henkilöä.
1975:
Kalle Anttilalla on 400 000 asiakasta. Luettelo on yli 200-sivuinen. Siinä on tuhansia tavaroita. Anttila tekee liian suuren investoinnin
tietokonejärjestelmiin, ja valtio määrää tuonnin käteismaksupakon. Kaarlo Anttila joutuu 1976 myymään
yrityksensä.
1975:
Concert Hall kokoaa tavarailmoitukset luetteloksi Hobby Hall.
1975:
Sanoma aloittaa Lasten Oman Kirjakerhon, joka perustuu sarjaan Disney's
Wonderful World of Reading. Koepostitus
tehdään Aku Ankan tilaajareksiterin lisäksi väestörekisterin lapsiperheille.
1975:
Sporrongin Keräilijäseura perustetaan suoramarkkinointikerhoksi. Sen lehti on Keräilykenttä. Jäseneksi liittyvä asiakas saa lahjaksi
vuosimitalin.
1976:
Valitut Palat aloittaa Kirjavaliot, joka on päättymätön sarja. Kirja sisältää yksissä kansissa kolme tai
neljä lyhennettyä romaania!
1977:
Yves Rocher aloittaa kosmetiikan postimyynnin Suomessa. Tilaukset käsitellään käsin. Yhtiö siirtyy 1980 tietokoneaikaan. Suomen Kauneuden Vihreä Kirja käännetään
Yhdysvalloissa käytetystä luettelosta!
Suomen yhtiöön lähetetään lahjoja kuten itsekudottuja villasukkia, jotka
pyydetään toimittamaan Yves Rocherille, koska tämä muisti lähettäjän
syntymäpäivän.
1977:
Yhtyneet Kuvalehdet perustaa tytäryhtiön Onnenmyyrä myymään ruotsalaisia
kahvikuppisarjoja.
1978-95:
USAssa Unabomber matematiikan professori Theodore Kaczynski lähettää
kirjepommeja, jotka surmaavat kolme ja haavoittavat yli 20 ihmistä.
1978:
WSOY ryhtyy postimyyjäksi: Uusi jokanaisen käsityökurssi. Mukana ovat "Ruotsin Keskon" ICA
kustannusyhtiö ja norjalainen Gyldendal.
WSOY tekee painotyöt Pohjoismaiden tarpeeseen.
1979:
Suuri Urheilukerho perustetaan.
Sen jäsenlehti Spurtti liitetään 1981 Valmennus-lehteen ja kerho
lopetetaan.
1970-luvun loppu: Postilaitos ja Sanomalehtien liitto laativat yhteisen
suunnitelman sanomalehtien varhaisjakelun yhtenäistämisestä SAVA. Valtio osallistuu jakeluun
yhteisjakelutuella. Uusi järjestelmä
toimii 1985 suurimmassa osassa Suomea.
Postin osuus varhaisjakelusta on 21 prosenttia, kun se 1968 oli
kahdeksan prosenttia.
1980-luku:
Suomessa napapiirille valmistuu Joulupukin pääpostikonttori, joka saa
vuosittain yli puoli miljoonaa kirjettä noin 160 maasta.
1980:
Julkinen kansainvälinen telefaxpalvelu Intelpost aloittaa.
1980:
Sam Josefowitz myy Hobby Hallin yhdysvaltalaiselle konsernille Reeves
Communications, joka myy 1985 sen Stockmannille.
1980: Muotitalo Seppälä lähettää ensimmäisen
postimyyntiluettelonsa. Se on
samanlainen kuin nuorison muotitavaroita postitse myyvän yrityksen For You Oy
luettelo, ja tämä lopettaa toimintansa.
Seppälä myydään 1989 Stockmannille, joka lopettaa 1990 Seppälän
postimyynnin.
1980:
Kuponkiuutiset ilmestyy postimyyntiä täydentämään.
1981:
Posti- ja lennätinlaitoksen nimeksi tulee posti- ja telelaitos.
1981:
Suomessa on 17 kirjakerhoa. Kaksi
on lopetettu: Kolibri ja Suuri Nuorten Kirjakerho.
1982:
DHL tulee Suomeen. DHL on 1983
ensimmäinen pikakuljetusyritys Itä-Euroopan maissa. DHL avaa lajittelukeskuksen Cincinnatin
kansainvälisellä lentokentällä ja 1985 Brysselissä. DHL laajentaa 1986 ensimmäisenä
pikakuljettajana toimintaansa Kiinan kansantasavaltaan. Tietoverkko DHLNET perustetaan 1988
lähetysten jäljittämiseen. DHL aloittaa
yhteistyön kolmen lentoyhtiön kanssa.
1982:
Ensimmäinen Postimerkkikeskuksen julkaisema näyttelykortti ilmestyy ja
maksimikortti 1983.
1983:
Suomen Postin osuus sanomalehtien jakelussa on 43 prosenttia. Suomessa sanomalehdistä vain 3-5 prosenttia
myydään irtonumeroina. Varhaisjakeluverkon hoitaa joko Posti tai yksi tai
useampi lehti. Postin osuus 1990
mennessä nousee 50 prosenttiin.
1984:
Englannin uusliberalistinen hallitus yksityistää British Telecomin.
1984:
Ahvenanmaa saa omat postimerkkinsä.
1985:
Clas Ohlson perustaa Norjaan postimyynnin.
1985:
Suomessa postinsa saa laatikkoon kotitalouksista (2,2 miljoonaa) 45,7
prosenttia, luukkuun 50,8 ja lokerikkoon 0,8 prosenttia. Postia jaetaan lokeroon 1,5 prosenttia,
sovittuun paikkaan kuten kauppaan 0,7 ja 1,2 prosenttia noutavat postinsa
postitoimipaikasta. Suomen ensimmäinen
pienoisarkki julkaistaan. Kaikki
filateliaan liittyvät toiminnot yhdistetään Postin itsenäiseen tulosyksikköön
Postimerkkikeskus. Sillä on asiakkaita
vuonna 2002 yli 90 maassa.
1985:
Suuri Suomalainen Kirjakerho kokeilee videokasettien postimyyntiä. Jane Fondan voimisteluohjelma menestyy, mutta
elokuvat eivät. Videoelokuvakaseteista
tulee 1990-luvulla postimyyntituote.
1986:
Suomen Posti luo osoitehuoltopalvelun ja asiakaspalautuspalvelun, jota
käyttäen asiakas jättää palauttamansa tuotteen postiin ja josta Posti laskuttaa
myyjää. Osoitteettomia
tarjouspostituksia voi kohdistaa omakotialueelle tai postinumeroiden mukaan tai
muuten. Paketeille saa eri maksusta
kotiinkannon. Posti tarjoaa
kuorituspalveluja ja pakkaustarpeita.
1986:
Ruotsalainen Ellos lähettää ensimmäisen koepostituksen Suomessa ja
sitten ison Ellos-luettelon, jota mainostetaan televisiossa.
1988:
Yhdysvaltain hallitus postittaa esitteen 107 miljoonaan osoitteeseen.
1989:
Posti julkaisee Magalogin. Se
ilmestyy edelleen yksityisasiakaslehtenä Postia Sinulle. Ensimmäinen ensipäivänkuoripakkaus
julkaistaan.
1990:
Posti- ja telelaitoksen uudeksi nimeksi tulee Posti-Tele. Postin liikevaihdosta 65 prosenttia tulee
kirje- ja pakettiliikenteestä ja 22 prosenttia lehtiliikenteestä. Posti ryhtyy lakkauttamalla 1830
postikonttoria supistamaan toimipaikkaverkkoa ja muuttamaan sitä kustannuksia
säästäväksi myyntiverkoksi. Postilla on
2700 postikonttoria, 350 asiamiespostia ja 150 postipalveluautoa Virkapostista tulee 2. luokan postia. Pankkipalveluja tarjotaan 1991 lopulla 993
postikonttorissa. Maaseudulla on 1300
asiamiespostia. Haja-asutusalueilla 486
postikonttorin palvelut siirretään postinjakajille ja ilman korvaavia palveluja
lakkautetaan 287 postia.
Laatikkoonjakelu-uudistus alkaa 1992.
Posti haluaa sen piiriin vielä 136 000 kotitaloutta, joista 10 000
nousee vastarintaan eikä asenna postilaatikkoa tai maksa Postin vaatimaa
vuosimaksua luukkuunjakelusta. Posti
keskeyttää jakelun.
1991:
Suomessa postinjakajan palveluita laajennetaan 486 postinjakajalinjalla. Näitä talouksia on yli 150 000. Ensimmäinen Postimerkkien vuosikirja
ilmestyy.
1991:
Valtion Tietokonekeskus ryhtyy keräämään Toivepostirekisteriä. Asiakas voi ilmoittautua siihen ja määrittää
tuotealueita, joista haluaa tarjouspostia. Esikuva on Ruotsin postin Postens Adress
Register 1970-luvulta.
Toivepostirekisterissä 1996 on 280 000 asiakasta.
1991:
Sveitsiläinen Fotolabo ostaa IFI-liiketoiminnan, joka on entinen
Ilmaisfilmi Oy.
1992:
DHL aloittaa palvelun Albaniassa, Grönlannissa, Eestissä, Latviassa ja
Liettuassa. DHL on ensimmäinen
pikakuljetusyritys, joka jatkaa toimintaansa Kuwaitissa Persianlahden sodan
jälkeen. DHL avaa 1994 uudet toimitilat
lentokentillä ja asiakaspalvelulle Ateenassa, Bombayssa, Delhissä, Hong
Kongissa, Kuala Lumpurissa, Moskovassa, Osakassa ja Sydneyssä. DHL avaa maailman suurimman jakelukeskuksen
Bahrainiin. Tämä nopeuttaa lähetysten
käsittelyä ja toimitusta 16 Lähi-Idän maahan.
1993:
Euroopan postilaitokset perustavat oman järjestön Posteurop, sillä
Euroopan posti- ja telelaitosten yhteistyöelin CEPT muutti
hallintoviranomaisten yhteistyöjärjestöksi.
1993:
Suomen Postin ensimmäinen erikoisleimapakkaus ilmestyy. Ahvenanmaa saa oman postinsa. Suomen viranomaisten virkalähetysoikeus poistuu.
1994:
Suomen PT-konsernin alainen on Suomen Posti Oy, jonka palveluksessa on
yli 24 000 henkeä. Toinen osa on Telecom
Finland Oy, josta tulee 1998 Sonera Oy.
Suomessa virallistetaan postipalvelujen vapaa kilpailu. Tytäryhtiö Suomen Postin Arvokuljetus yhtiöitetään.
1995:
Suomi liittyy Euroopan unionin jäseneksi. Kotimaan postiliikenne on entistä selvemmin
osa eurooppalaista liikennettä, ja kansainvälinen kilpailu tunkee Suomeen. Posti perustaa tytäryhtiön Global Mail
FP. Jarmo Lehtosen ja Jukka-Pekka
Metsävainion suunnittelema kirjelaatikko voittaa suunnittelukilpailun. Niillä uusitaan kaikki 10 000
kirjelaatikkoa. Postikonttoreita on 927,
yrittäjien hoitamia posteja 864 ja postipalveluautoja 48. Posti ottaa käyttöön kymmenen sähköautoa
jakeluajoon. Suomessa on 0,39
postikonttoria tuhatta asukasta kohti, Norjassa 0,56, Irlannissa 0,56,
Englannissa 0,34, Ranskassa 0,29, Tanskassa 0,25, Saksassa 0,24, Ruotsissa 0,21
ja Hollannissa 0,15.
1995:
Suomessa lehtien kuljetustukiin myönnetty valtionapu lopetetaan.
1996:
Suomessa yrittäjien ylläpitämien postien osuus on 48 prosenttia,
Englannissa 95, Irlannissa 95, Ruotsissa 30, Tanskassa 30 ja Saksassa 20
prosenttia. Suomesta lähtee ulkomaille
yli 35 miljoonaa postilähetystä, ja saapuvaa ulkomaanpostia tulee 50 miljoonaa
lähetystä.
1997:
Suomen Postin markkinaosuus kirjelähetyksissä on 85 prosenttia. Loput ovat kuriiri- ja
lähettipalveluilla. Jos huomioidaan
telefax- ja sähköpostiviestinnän osuus, niin Postin osuus kirjeviestinnästä on
noin 45 prosenttia. Pakettiliikenteessä
Postin markkinaosuus on 60 prosenttia, ja lopuista vastaavat VR, Kiitolinja,
kuriiri- ja lähettipalvelut. Posti
jakelee 45 prosenttia sanomalehdistä, ja loput lehtien omat jakeluyhtiöt. Turun Sanomia julkaiseva TS-Yhtymä siirtää Postille
Lounais-Suomen jakelunsa ja Keskisuomalainen Keski-Suomen jakelunsa. Posti jakaa 90 prosenttia aikakauslehdistä,
kun loput ovat irtonumeromyyntiä. Postin
osuus osoitteellisessa suoramarkkinoinnissa on 90 prosenttia, ja loput
lehtitaloilla ja lähettipalveluilla.
Posti jakaa 40 prosenttia osoitteettomasta suoramarkkinoinnista, joista
50 prosenttia on yhdellä suurella yrityksellä ja loput useilla paikallisilla
yrittäjillä.
1997:
Suomessa lähetetään yli 2,5 miljardia postilähetystä vuodessa. Postissa työskentelee lähes 26 000
henkilöä. Posti kuljettaa sanoma- ja
aikakauslehtiä 738 miljoonaa, mainoksia eli joukkolähetyksiä 930 miljoonaa,
paketteja 27 miljoonaa ja kirjelähetyksiä 858 miljoonaa. Määrä on 40 vuodessa viisinkertaistunut,
mutta mukana ovat joukkolähetykset.
Henkilökohtaisten eli kotitalouksien lähettämien kirjeiden määrä on
laskenut runsaasti: 1964 osuus kirjelähetyksistä 33 prosenttia, mutta 1997 enää
noin 10 prosenttia. Joulukortteja
lähetetään 52 miljoonaa ja ystävänpäiväkortteja viisi miljoonaa. Posti lanseeraa Halloween-tervehdyksen ja
koettaa elvyttää pääsiäiskortin.
Postitoimipaikkojen määrä on samassa ajassa vähentynyt neljännekseen. Itsenäinen osakeyhtiö Suomen Posti on täysin
valtion omistama. Postimerkkejä myy 3700
jälleenmyyjää. Posti jaetaan 2,5
miljoonaan osoitteeseen. Jakeluverkon
pituus on 250 000 kilometriä.
Jakelureittejä on noin 7000, joista polkupyöräreittejä 1300 ja jalan
jaettavia 2200. Asiakkaista 57
prosenttia saa postinsa laatikkoon ja 41 luukkuun. Ulkomaille lähtee päivässä yli 100 000
lähetystä, joista lentoteitse yli 70 prosenttia. Postilla on yhteydet noin 200 maahan.
1998:
Postin ja TT-Tiedon yhteinen tulostus- ja postituspalveluja tarjoava
yhteisyritys Nordic Printmail aloittaa toimintansa.
1998: Sanoma Osakeyhtiön Leijonajakelu aloittaa
aiemman varhaisjakelunsa lisäksi osoitteellisten aikakauslehtien ja
osoitteettomien lähetysten päiväjakelun, jota se aikoo laajentaa Uudellemaalle.
1998:
Maailman postiliitossa UPU on 190 jäsentä siinä luvussa Suomen Posti,
joka on mukana myös Pohjoismaisen postiliiton Nordpost työskentelyssä.
1999:
Suomessa postikortteja postitetaan 80 miljoonaa kappaletta, kun niitä
1995-98 lähetettiin noin 85 miljoonaa korttia vuodessa. Teksti- ja sähköpostiviestien suosio kasvaa
nuorten keskuudessa. Joulukortteja on
noin puolet korteista, joita lähettävät eniten 26-40-vuotiaat naiset. Miehistä yhtä paljon joulukortteja lähettävät
yli 60-vuotiaat.
2000:
Suomen Posti ja DHL Worldwide Express yhdistävät Postin toimipaikkaverkoston
ja noutokuljetukset DHLn maailmanlaajuiseen pikakuljetusverkostoon.
2000:
Suomen Posti kuljettaa joka työpäivä noin 3,5 miljoonaa kirjelähetystä
ja 100 000 pakettia. Lehdet ja
suoramainokset mukaan lukien lähetyksiä on työpäivittäin yli 10 miljoonaa ja
yhteensä 2,6 miljardia vuodessa.
Postikortteja lähetetään 80 miljoonaa.
Suomessa on 1500 postia, josta noin 300 Postin omia toimistoja. Kirjelaatikkoja on noin 8000. Postilla on seitsemän lajittelukeskusta:
Helsinki, Turku, Tampere, Kuopio, Lappeenranta, Seinäjoki ja Oulu. Vantaalla on logistiikkakeskus, jonka kautta
kulkee suuri osa kotimaan pakettiliikenteestä.
2000:
Suomen sanomalehtien varhaisjakelussa toimii 15 jakeluorganisaatiota,
jotka jakavat runsaat 1,6 miljoonaa lehteä.
2000:
Matkahuolto tuo 4500 liikkeen ketjun Mailbox Suomeen. Mailbox tulostaa, pakkaa, postittaa ja
kuljettaa pienten ja keskisuurten yritysten tavaraliikennettä. Mailbox on tehnyt sopimuksia kuriiriyhtiöiden
UPS ja Fedex kanssa. Matkahuolto ja
Mailbox perustavat kymmeniä toimisto- ja kuljetuspalveluliikkeitä Suomeen.
2001:
Posti kulkee Koreoiden välillä.
Maat toimittavat toisilleen postilähetyksiä ensimmäistä kertaa Korean
sodan päättymisen 1953 jälkeen. Maiden
edustajat luovuttavat toisilleen raja-asemalla Panmunjomissa 300 kirjettä
ihmisiltä, jotka etsivät sodan erottamia perheenjäseniään.
2001:
Ranskan posti tuo seitsemän vuotta sitten lähetetyn kirjeen perille 15
kilometrin päähän lähettäjästä. Kirjeen
keskimääräinen etenemisvauhti on 25 senttimetriä tunnissa.
2001:
Suomen posti kuljettaa noin 52 miljoonaa joulukorttia.
2002:
Suomessa on julkaistu 1623 postimerkkiä.
Postia jaetaan päivittäin noin 2,5 miljoonaan osoitteeseen. Suomalainen saa keskimäärin 2,3
postilähetystä päivässä. 1,3 miljoonaa
suomalaista tekee vuosittain osoitteenmuutoksen. Postia jaetaan lomasijaiset mukaan lukien
noin 9000 jakajan voimin. Yli 85
prosenttia kotitalouksista saa päivän postinsa ennen puoltapäivää. Postin jakelureittejä on 7000, ja niiden
yhteispituus on 250 000 kilometriä.
2003:
Suomen Posti ostaa Sanomalta Leijonajakelun toiminnan. 1800 lehdenjakajaa jatkaa Postissa. Kirjeitä tullaan lähettämään vähemmän ja
laskut ovat siirtymässä verkkoon.
2003:
Aller Internationalin lehti Foraeldre & Börn toimitetaan Tanskassa,
painetaan Joensuussa Punamustassa ja postitetaan Ahvenanmaalla
tanskalaisille. Arvonlisävero 25
prosenttia jää pois. Bonnierin eri
puolilla painetut aikakauslehdet kuljetetaan Ahvenanmaan kautta ruotsalaisille,
tanskalaisille ja suomalaisille tilaajille samasta syystä. Bonnierin lehtien ilmoitustuotot kiertävät
Ahvenanmaan kautta.
2004:
Bagdadilainen postimies Najm Abid-Musa ajaa mopollaan viemässä postia ja
kiinnittämättä huomiota läheltä kuuluvaan ammuskeluun. Hän on kantanut kirjeitä 25 vuotta perille. Bagdadin 280 postimiestä liikkuvat
autopommien ja kranaattien räjähdellessä.
Yhdysvallat on pommituksissaan tuhonnut osan postitoimistoista. Bagdadin postinjakelusta vastaava Abdel Karim
Majid sanoo, että he jakavat kaikki kirjeet päivässä, oli niitä yksi tai
miljoona.
2004:
Norjalainen Brita Lövaas yllättyy, kun posti tuo hänelle 54 vuotta
sitten lähetetyn kirjeen. Postimies
ojentaa hänelle kukkakimpun, jolla postilaitos pahoittelee kirjeenkannon
myöhästymistä.
2004:
Suomessa postit jaetaan 2,3 miljoonaan kotitalouteen ja 200 000
yritykseen. Jakajia on lähes 14 000, ja
he kulkevat päivittäin yhteensä 250 000 kilometriä. Pisin jakajan päiväreitti on yli sata
kilometriä. Jaettavaa on 10 miljoonaa
lähetystä päivässä.
2005:
Hollannissa posti tuo Glanerbrugiin postikortin, joka lähetettiin
Rotterdamista 47 vuotta sitten.
2005:
Näkövammaisten kirjasto Celia postittaa Helsingistä vuosittain puoli
miljoonaa äänikirjaa ympäri Suomea.
2005:
Turkulaisen sanoittajan ja säveltäjän Mauri Kivikoski levyllä on
Sanomalehdenjakajan tango. Aikaisemmin
hän teki laulun Aamun sanomalehti.
2009:
Itella ilmoittaa, että postinlajittelun keskittämisen ja uusien koneiden
vuoksi henkilöstöä vähennetään 360 henkilötyövuotta 2010 loppuun mennessä. Nyt postinlajittelu työllistää vakituisesti
2355 ihmistä.
2009 lopussa:
Suomessa on yli 1100 postia, joista Postin omia myymälöitä 130. Loput ovat yrittäjien hoitamia Postin
myyntipisteitä.