Ammattiyhdistysliike ja muu yhdistystoiminta 1918-2009     

1918:  Yleisvenäläinen Ammattiliittojen keskusneuvosto (perustettu 1917) julkaisee kustannusliikkeessään jokapäiväistä sanomalehteä Trud - Työ ja kahta aikakauslehteä Novoje Vremja - Uusi aika ja Professionalnije Sojusi - Ammattiliitot.

1918:  Suomen graafisessa teollisuudessa ei uutta kalliinajan lisäsopimusta ehditä ottaa käyttöön, ja luokkasodassa työehtosopimukset raukeavat.  Luokkasodan puhjettua kaikki porvarillinen kirjallisuus julistetaan pannaan.  Työnantajat päättävät maksaa lomapalkkaa yhdeltä viikolta, jos työntekijä on ollut yrityksen töissä vähintään vuoden, ja kahdelta viikolta kolmen vuoden työsuhteen jälkeen.  Työnantajien keskuudessa kiertelee mustia listoja, joihin on merkitty epämieluisten kirjaltajien nimiä.  Senaatti hyväksyy elokuussa, että työnantajaliiton anomuksesta kirjapainoissa saadaan työskennellä 51 tuntia viikossa ja tehdä 600 ylityötuntia vuodessa ammattientarkastajan luvatta.  Käytännössä on 46 tunnin työviikko, mutta ylityötuntien määrää lisätään.

1918:  Punaiset vievät Uuden Suomettaren kirjapainosta paperia luultavasti Työmiehen tarpeisiin.  Helsingissä toimii erään faktorin hoitama salainen valkoinen kirjapaino, jonne Filemon Tiderman vie maaherran Bruno Jalander kuulutuksen painettavaksi.  Punaiset saivat vihiä painosta, joten kuulutusta ei voi painaa.  Punaisten kirjapainojen avaaminen herättää vastustusta porvaripiireissä.  Pääministerin JK Paasikivi mielestä ne ovat kaiken kiihotuksen pesäpaikkoja.

1918:  Suomen Kirjatyöntekijäin Liiton SKL ensimmäinen luottamusmies Otto Aleksanteri Nyman on punikkivankina.

1918:  Porvoolainen kirjansitoja Frans Edvard Merikoski (1884-1949) johtaa Porvoon vallankumousoikeutta.  Porvoo on melkein ainoa Etelä-Suomen valkoinen kolkka.  Melkoinen osa WSOYn henkilökunnasta on sidottu suojeluskunnan töihin.  Vain kaksi pakkauspoikaa ja yksi sitomolainen saadaan yhtymään punakaartiin.

1918:  Porin Kirjatyöntekijäin Yhdistys menettää luokkasodassa viisi toveriaan ja monet viruvat vankiloissa.

1918:  Lappeenrannan Kirjatyöntekijäin Yhdistys menettää luokkasodassa neljä jäsentään ja arkistonsa.

1918:  Kööpenhaminassa perustetaan Pohjoismaiden kirjanpainajaneuvosto - Nordiska Boktryckarrådet ylläpitämään yhteistoimintaa Norjan, Ruotsin, Suomen ja Tanskan kirjapainoteollisuuden harjoittajain kesken.

1918:  Saksalaisia sanomalehtimiehiä vierailee Suomessa.

1918:  Suomen Paperitehtaitten Yhdistys (Finnpap) perustetaan.  Se on 23 jäsentehtaansa myyntiyhdistys eli kartelli, jonka päätehtävänä on myynti, ja joka pääsee määräämään hintojen kehityksen.  Kymin Oy eroaa 1920 yhdistyksestä.

1919:  USAssa perustetaan aikakauslehtien liitto The Magazine Publishers Association.

1919:  Englannissa muodostetaan työnantajien British Federation of Master Printers and Newspaper Society ja työntekijäin Printing and Kindred Trades Federation neuvosto Joint Industrial Council of the Printing and Kindred Trades.

1919:  Saksassa vallankumoukselliset kirjatyöläiset perustavat lehden Graphischer Block.

1919:  Yhdysvalloissa litografit ja kemigrafit tekevät sopimuksen 44-tuntisesta työviikosta.

1919:  Ruotsissa on kirjaltajalakko ja Norjassa kirjansitojaselkkaus.

1919:  Belgiassa exlibrisyhdistys perustetaan Brysseliin nimellä Association Belge des Collectionneurs et Dessinateurs d’Exlibris.  Nykyinen yhdistys on Graphia, joka julkaisee samannimistä lehteä.

1919:  Mikkelin Kirjatyöntekijäin Yhdistys tekee päätöksen, jonka mukaan jäseneksi ei oteta suojeluskuntiin kuuluneita, koska suojeluskunnat ovat työväen järjestötoiminnan vastaisia.

1919:  Oulun Kirjatyöntekijäin Yhdistys anoo lupaa arpajaisten järjestämiseen, sillä ne jäivät 1918 kesken.  Maaherra hylkää anomuksen.  Arpajaislupia saavat lotat, suojeluskunnat ja muut aseellista toimintaa harjoittavat porvarilliset yhdistykset.

1919:  Suomen Kirjatyöntekijäin Liiton SKL lähettämiin neuvottelutarjouksiin työnantajaliiton sihteeri vastaa suullisesti, ettei Suomen Graafillinen Teollisuudenharjoittajain Liitto mahdollisesti enää tulisi tunnustamaan Suomen Kirjatyöntekijäin Liittoa.  Graafisen alan sopimusneuvotteluissa tehdään puolen vuoden pituinen työehtosopimus.  Kirjaliitossa on 2660 jäsentä, kun heitä 1917 oli 2800 eli kaksinkertainen jäsenmäärä vuoteen 1916 verrattuna.  Ehkä jäseniä tapettiin, näännytettiin nälkään ja sairauksiin keskitysleireissä 1918.

1919:  Työnantajat pitävät mustaa kirjaa.  Työnantajat vaihtavat tietoja työntekijöistään.  Mikäli entinen työnantaja ei anna suostumustaan työpaikan vaihdokseen, ei työntekijä saa työtä Graafillisen Teollisuudenharjoittajain Liiton jäsenyrityksistä.

1919:  Helsingissä perustetaan Kirjapainokonttorin mallin mukaan kartellit Kivipainokonttori ja Kirjansitomokonttori.  Ne jäävät lyhytikäisiksi.

1919:  Helsingissä Sosialidemokraattinen puolue perustaa Työväen Sivistysliiton TSL.

1920-luku:  Yhdysvalloissa perustetaan kuvaajien ja litografien liitto National Association of Photo-Lithographers.

1920-luku:  Tsekkoslovakian exlibrisyhdistys Spolek Sberatelu a Pratel Exlibris v Praze, joka julkaisee Zbravy-lehteä.

1920-luku:  Suomessa perustetaan keltainen järjestö lakonmurtajiksi Riippumaton Työväenliitto, joka julkaisee lehteä Riippumaton Työläinen.

1920:  Leipzigin kirjatyöläiset lakkoilevat porvarillisissa lehdissä.

1920:  Ranskassa 150 kustantajan ja 800 kirjakauppiaan aloitteesta perustetaan jakeluorganisaatio Maison du Livre Francais MLF.

1920:  Englannissa puupiirtäjät liittyvät yhdistykseksi Society of Wood Engravers.  Kustantajat eivät enää käytä puupiirrosta, joka jää yksityispainoille.

1920:  Ruotsin kirjaltajaliitto liittyy Ruotsin ammattijärjestöön.

1920:  Ruotsin Paperiteollisuustyöntekijöiden liitto perustetaan.

1920:  Reykjavikissa perustetaan toimittajien organisaatio Frjettastofa Bladamannafjelagsins.

1920:  Costa Ricassa kirjatyöläiset järjestäytyvät uudelleen yhdistykseksi Sociedad Gráfica Costarricense.  Tästä muodostuu Federación Gráfica.  Järjestö pyytää kahdeksan tunnin työpäivää ja 30 prosentin palkankorotusta.

1920:  Yhdysvalloissa International Typographic Composition Association ITCA ja Advertising Typographers Association of America ATA sopivat typograafisen teollisuuden kauppatavoista.  Niitä tarkennetaan 1921, 1922, 1940, 1947, 1960 ja 1973.

1920:  USAssa perustetaan The Art Directors Club of New York.  Se järjestää vuosittain näyttelyn ja julkaisee vuosikirjan Annual.

1920:  Suomen Kirjatyöntekijäin Liitto SKL arvostelee ankarasti Graafisen Teollisuuden Työnantajaliiton boikottia eräitä huonoon huutoon joutuneita kirjatyöläisiä kohtaan, sillä työntekijät saavat käsiinsä luottamuksellisen salaisen kiertokirjeen, jonka työnantajaliitto lähetti jäsenilleen.  Kirjeessä mainitaan nimeltä seitsemän latojaa ja painajaa, joita ohjeiden mukaan ei saa ottaa töihin heidän edellisten työnantajien luvatta.  Kirja on merkki orjuuttamistoimenpiteistä, joilla halutaan estää vapaa työpaikan vaihto.  Työnantajat pitävät rekisteriä, johon merkitään eri paikkakunnilla olevat työntekijät.  Luodaan elinkustannusindeksiin sidottu liukuva palkkasopimusjärjestelmä.

1920:  Kirjatyössä alkaa ilmestyä kommunistisia teoreettisia kirjoituksia, joissa selvitetään kommunismin olemusta ja tavoitteita Karl Marxin ja Wilhelm Liebknechtin kirjoitusten pohjalta.

1920:  Forssan Kirjatyöntekijäin Yhdistys perustetaan.  Se on Kirjatyöntekijäin Liiton ensimmäinen maaseutupaikkakunnalla perustettu ammattiyhdistys, sillä Forssa kuuluu vielä Tammelan pitäjään.

1920:  Helsingin Kirjatyöntekijäin Yhdistyksen HKY Sosialistinen Osasto perustetaan, "koska Sosdem puolue, joka syntyi valkaistuun Suomeen, ei tyydyttänyt luokkatietoisen työläisen korutonta luokkavaistoa...".

1920:  Suomen Faktoriliitto alkaa Turun Faktoriklubin ehdotuksesta julkaista Suomen Faktoriliiton Tiedonantoja säännöllisesti.

1920:  Jyväskylän Faktoriklubi perustetaan.

1920:  Onni V Tuisku (-1920) testamenttaa omaisuutensa sanomalehtimiesten lepokodin rakentamiseen.  Hanke toteutuu 1922.  Pilalehti Tuulispää joutuu Suomalaiselle Sanomalehtimiesliitolle.

1920:  Ensimmäisillä Suomen messuilla näyttelyssä on esillä myös graafinen teollisuus.

1920:  Suomen työnantajat perustavat lakonmurtajajärjestön Vientirauha.

1921:  Englannissa monet ammattiyhdistykset yhtyvät liitoksi National Union of Printing, Bookbinding, and Paper Workers.

1921:  USAssa kirjailijoiden yhdistys Authors' League of America ALA jakautuu kahtia radio- ja näytelmäkirjailijoiden yhdistykseksi Dramatists Guild of America sekä romaanikirjailijoiden ja tietokirjailijoiden yhdistykseksi Authors Guild.

1921:  Eino Tainio (1905-70) (kansanedustaja 1945) valitaan painajanopin Kemissä Pohjolan Sanomain painossa käytyään ja työskennellessään Oulussa Työväen Kirjateollisuudessa Pohjan Voiman painossa kirjatyöntekijäin liittokokoukseen.  Sotaväen jälkeen hän siirtyy 1927 sanomalehtialalle toimien Kemissä ja Rovaniemellä sanomalehden Pohjan Voima toimistonhoitajana.  Eino Tainio järjestää maanalaisen Suomen Kommunistisen Puolueen SKP toimintaa Kemissä, jossa tehostetaan sodanvastaista taistelua, ja Rovaniemellä, jossa painetaan lehtisiä Sodat pois.  Ohrana pidättää 1929 hänet ja lähettää kolmeksi vuodeksi kuritushuoneeseen valtiopetoksellisesta toiminnasta.

1921:  Pen Club perustetaan Lontoossa.  Englantilaisen kirjailijan Catherine Amy Dawson-Scott aloitteesta 41 osanottajaa kokoontuu Lontooseen perustamaan kansainvälisen kirjailijaseuran.  Nimi tulee englannin sanoista poets - runoilijat, playwrights - näytelmäntekijät, essayists - esseistit, editors - toimittajat ja novelists - romaanikirjailijat.  Pen Club vastustaa kansojen välistä vihaa ja puolustaa sananvapautta ja maailmanrauhaa.  Lontoossa asuva Aino Kallas on Penin ensimmäinen suomalainen jäsen.

1921:  Edward Johnstonin oppilaat Lawrence Christie ja Graily Hewitt perustavat Lontooseen yhdistyksen Society of Scribes and Illuminators.  Lehti The Scribe ilmestyy kolme kertaa vuodessa.

1921:  Sveitsissä perustetaan Berniin Schweizerische Bibliophilen-Gesellschaft.

1921:  Suomen Kirjatyöntekijäin Liitto SKL liittyy kirjansitojien kansainväliseen sihteeristöön.  Liitto kuuluu ennestään kirjaltajain ja litografien kansainväliseen sihteeristöön.

1921:  Suomen Sanomalehtimiesten Liitto SSL perustetaan.  Liittoon kuuluu aluksi porvarillisten lehtien toimittajia, mutta 1920-luvun puolivälistä myös sosiaalidemokraatteja.  Jäsenyhdistykset ovat Helsingin, Turun, Tampereen, Satakunnan, Hämeenlinnan, Vaasan, Pohjois-Suomen, Joesuun, Savonlinnan, Itä-Suomen ja Etelä-Suomen sanomalehtimiesyhdistykset.

1921:  Suomessa järjestetään ensimmäinen valtakunnallinen kirjallisuusviikko.  HJ Viherjuuri: "Puolueisiin katsomatta, luokkarajoista riippumatta oli kansamme kirjallisuusviikolla taas ehyt, kokonainen".

1921:  Nuoren Voiman Liitto perustetaan Nuori Voima-lehden ympärille.  Liitolla on aluksi etuliite Suomen nuorten askartelijain ja harrastelijain liitto, mutta se suuntautuu kirjallisuuteen ja kirjoittamisharrastukseen.

1921:  Suomen Paperikonttori -kartelli perustetaan hoitamaan paperin myynti kotimaassa.

1921:  Suomalaisen Kirjallisuuden Seura alkaa julkaista luetteloa Suomessa ilmestyneestä kirjallisuudesta.

1921:  Kirjapainokonttori yrittää saada painotöitä Neuvosto-Venäjältä, koska saksalaiset yritykset painavat oppikirjoja ja tieteellistä kirjallisuutta sinne.  Pyrkimykset eivät johda tulokseen, sillä neuvottelijoille Albert Kosk ja Santeri Jacobsson ei myönnetä maahantuloviisumia.

1922:  Venäjän proletaarikirjailijoiden liitto RAPP perustetaan.  Sen pää-äänenkannattaja on aikakauslehti Vartiopaikalla, 1926 Kirjallisuuden vartiopaikalla.

1922:  Neuvosto-Venäjän bolshevikkien kommunistipuolueen XI puoluekokous hyväksyy puolueen keskuskomitean päätöksen viettää 5. päivänä toukokuuta yleisvenäläistä Lehdistön päivää Pravdan kymmenentenä vuosipäivänä.  Tästä lähtien Lehdistön päivää vietetään Neuvostoliitossa joka vuosi.

1922:  Neuvosto-Venäjällä perustetaan Uusi kuvataiteilijoiden yhdistys NOZh ja Vallankumouksellisen Venäjän taiteilijoiden yhtymä AHRR.

1922:  USAssa sanomalehtien päätoimittajat perustavat yhdistyksen The American Society of Newspaper Editors.

1922:  Kirjanystävienseura Frankfurter Bibliophile Gesellschaft perustetaan.

1922:  Chicagon litografien paikallisosasto aloittaa ensimmäisen koulutusohjelmansa.

1922:  Yhdysvalloissa United Typothetae of America sopii painoteollisuuden kauppatavoista.  Printing Industries of America PIA tarkentaa niitä 1945 ja 1974.  National Association of Photo-Lithographers hyväksyy ne 1937 ja uudestaan 1950 ja 1957 sekä National Association of Printers and Lithographers NAPL 1975 ja 1980.

1922:  Suomessa äänestetään Suomen Ammattijärjestön SAJ liittymisestä Moskovassa perustettuun kommunistiseen internationaaliin.  Kirjatyön toimitus vastustaa liittymistä ja arvelee, että äänestyksessä päätetään riippumattomuuden säilyttämisestä tai Moskovan vaikutuspiiriin siirtymisestä.  JF Örn luonnehtii 1923 Kirjatyössä kommunismia "fanaattiseksi hajotusliikkeeksi" ja "työväenliikkeen pirstojaksi".

1922:  Jyväskylän Sanomalehtimiesyhdistys perustetaan.

1923:  Levyj Front Iskusstv LEF - Taiteen vasen rintama perustetaan.  Majakovski on perustajia.  LEF jatkaa futurismin perinteitä.

1923:  Kirjansitoja Ignaz Wiemeler (1895-1952) on yhdistyksen Meister der Einbandkunst perustajajäsen.  Se keskittyy yhteistyöhön painajien, kustantajien, museoiden ja kirjastojen välillä.

1923:  Työnseisaus aloitetaan eräissä kirjapainoissa Kristianiassa (Oslo), koska on erimielisyyttä indeksiin sidotusta palkkauksesta.

1923:  Norsk Presseforbundin äänenkannattaja Journalisten kyselee, saavatko sanomalehdet Norjan radiolähetyksistä vaarallisen kilpailijan.

1923:  Sveitsissä on kirjaltajalakko.  Työläisten vaatimuksia: määräysvaltaa työntekijäin ottamisessa ja erottamisessa lisättävä, osuutta töiden hinnoittelussa, minimipalkkojen korotus 50 % ja kolmen viikon loma täydellä palkalla.

1923:  Islannissa kirjaltajat lakkoilevat, koska työnantajat vaativat 10 prosentin alennusta palkkoihin.

1923:  Riiassa vihitään Latvian kirjailijoiden ja sanomalehtimiesten koti.

1923:  Saksan setelipainajat ryhtyvät lakkoon.  Seteleistä tulee pulaa.

1923:  Sanomalehtien painajat lakkoilevat New Yorkissa.

1923:  Federación Gráfica ja Comité Gutemberg de Tipógrafos perustavat muiden kanssa Costa Rican työläisten liiton Federación Obrera Costarricense.  Sauterin kirjapainoissa lakkoillaan.

1923:  El Salvadorissa perustetaan kirjatyöläisten liitto Alianza Tipográfica.

1923:  American Institute of Graphic Arts alkaa valita 50 Vuoden kirjaa.

1923:  Leipzigissa kirjapainonomistajat pidentävät työviikon 54 tuntiin ja laittavat 4000 työläistä kahdeksi päiväksi työsulkuun.

1923:  Suomen Kirjatyöntekijäin Liiton SKL edustajakokous päättää, että liiton jäsenyydessä olevat suojeluskuntalaiset liiton sääntöjä vastaan toimineina heti erotetaan.

1923:  Suomessa maaseudun kirjakauppiaat perustavat oman yhdistyksen Suomen Maalaiskirjakauppiasyhdistys.

1923:  Suomen Biografiliitto syntyy alan keskusjärjestöksi.  Se ottaa 1940 nimekseen Suomen Filmikamari.

1924:  Englannissa perustetaan National Book Council edistämään kirjan käyttöä.

1924:  Saksassa perustetaan juutalaisten kirjojen ystävien seura Soncino-Gesellschaft der Freunde des jüdischen Buches.

1924:  Sveitsissä on omituinen työriita.  Riidan aiheena on kysymys siitä, saako opinsuorittanutta kohopainajaa käyttää painajana offsetkoneessa.

1924:  Mainzissa perustetaan kirjakilta Büchergilde Gutenberg.

1924:  Costa Ricassa sanomalehtimiehet perustavat yhdistyksen.  Puheenjohtaja on Leonardo Montalbán.

1924:  Oliver Simon, Holbrook Jackson ja Hubert Foss perustavat Lontooseen kirjan- ja typografianystäville päivälliskerhon Double Crown Club.

1924:  USAssa Lithographers National Association perustaa laakapainon teknisen säätiön Lithographic Technical Foundation LTF.

1924:  Suomen Sanomalehtimiesten Liiton SSL jäsenlehti Sanomalehtimies - Journalisten alkaa ilmestyä, mutta vasta 1935 säännöllisesti.

1925:  VAPP - Proletaarikirjailijoiden yleisvenäläinen liitto perustetaan.  Se järjestyy uudelleen 1928 nimellä RAPP tunnuslauseenaan Kirjallisuuden on ilmaistava proletariaatin ideologisia tarpeita.

1925:  Leipzigissa alkaa painossa Schelter & Giesecke 12-viikkoinen lakko estämään suunniteltu palkanalennus.  Tuloksena saadaan palkankorotus.

1925:  Virossa perustetaan Kulttuurin edistämissäätö.  Se edistää julkaisutoimintaa, sillä lähes 1/5 varoista suunnataan kirjatuotantoon.  Säätiön avuksi perustetaan kustantamo, joka 1927-40 tuottaa kymmeniä kokoelmia runoutta, novelleja, näytelmiä ja kirjallisuuskatsauksia.

1925:  Giuseppe Fumagalli (1863-1939) perustaa laitoksen Instituto Italiano del Libro.  Hän on kirjan Lexicon Typographicum Italiae tekijä.

1925:  Kanadan sellu- ja paperitutkimuslaitos Pulp and Paper Research Institute of Canada perustetaan.  Sen jäseninä on sittemmin yli 40 yhtiötä.

1925:  Helsingin Graafillinen Klubi HGK perustetaan Pörssiravintolassa.  Perustajajäseniä on 55 henkeä.  Klubi järjestää 1927 kotimaisen graafisen etsaustaiteen näyttelyn, joka on ensimmäinen Suomessa.  Taidehallissa pidetään 1928 saksalaisen kirjataiteen näyttely, jonka hoitaa Börsverein der Deutschen Buchhändler.  Klubi julkaisee 1938 matrikkelin Suomen kirjanpainajia ja graafikkoja, 1942 Einari Teräskiven ja Olavi Suomisen toimittaman Suomen kirjapainotaidon historiaa 1900-1942 sekä 1949-60 Carl-Rudolf Gardbergin kolmiosaisen Kirjapainotaito Suomessa.

1925:  Helsingin ja Turun ammattientarkastaja Helny Bergbom vaatii, että Helsingin Keskuskirjapainoon ja Kirjansitomoon laitetaan erityinen ruokailuhuone.  Painon mielestä vaatimus ei ole aiheellinen, vaan se valittaa sosiaaliministeriöön, joka kehottaa painoa laittamaan ruokailuhuoneen.

1926:  Panamerikkalaisia lehdistökongresseja aletaan pitää.

1926:  Ruotsissa perustetaan valoteknillinen seura Svenska Föreningen för Ljuskultur.

1926:  Saksassa Gutenberg Gesellschaft alkaa julkaista aikakauskirjaa Gutenberg Jahrbuch.  Se keskittyy kirjan painamisen tutkimiseen, mutta käsittelee myös kirjahistoriaa.

1926:  Barcelonalainen kirjakauppias julistaa Pyhän Yrjön juhlapäivän huhtikuun 23. päivän katalonialaisen kirjan ja ruusun päiväksi, sillä Miguel Cervantes de Saavedra ja William Shakespeare kuolivat 23.4.1616.  Halldór Kiljan Laxness ja Vladimir Nabokov syntyivät 23.4.

1926:  Vaasassa lakkoillaan, sillä kirjapainon isännistö siirtyi viikkopalkasta tuntipalkkaan.

1926:  Kolmetoista reklaamintekijää perustaa Reklaamimiesten kerhon.  He haluavat keksiä reklaamin suomalaisen vastineen.  Suomen Kuvalehden kilpailussa 1928 syntyvät sanat mainos, mainoa ja mainostaa.  Nimitys koristemaalari alkaa väistyä ja tilalle tulee reklaami- eli mainospiirtäjä.

1926:  Valtioneuvosto antaa päätöksen, jossa ammattitaudiksi katsotaan lyijyn tai lyijy-yhdisteiden käsittelyn vuoksi syntynyt ruumiinvamma.

1927:  Moskovassa nykyisen Gorkin puiston alueella on kolme kuukautta avoinna graafisen alan yleisliittolainen näyttely.  Näytteillepano käsittää eri osastoja: kirjan sekä kirjakielen historia, graafinen tuotanto, kustantamotoiminta ja graafisen alan koulutus.  Näyttelyyn osallistuu myös joitakin alan ulkomaisia yrityksiä edustaen koneenrakennusta sekä julkaisutoimintaa.

1927:  Verlag des deutschen Vereins für Buchwesen und Schrifttum zu Leipzig alkaa julkaista vuosikirjaa Buch und Schrift.

1927:  Leipzigissa pidetään ensimmäinen kansainvälinen kirjataidenäyttely Internationale Buchkunst-Ausstellung IBA.

1927:  Chicagossa perustetaan yhdistys Society of Typographic Arts.

1927:  Suomen Kirjatyöntekijäin Liiton SKL 33 ammattiosastoon kuuluu 3044 jäsentä.

1927:  Suomen Sanomalehtimiesten Liiton SSL piirissä perustetaan Suomen Sanomalehdistön kunniaoikeusto, joka tutkii kanteluja toimittajien menettelystä ja uutisten todenperäisyydestä.

1927:  Suomen Pen perustetaan.  Ensimmäinen puheenjohtaja on Otto Manninen.

1927:  Muutamat helsinkiläiset reklaamimiehet sopivat kerhomuotoisen toiminnan aloittamisesta mainonnan alalla.  1928 perustetaan Reklaamimiesten Kerho, joka myöhemmin tunnetaan nimellä Suomen Myynti- ja Mainosyhdistys.  Sen jäsenlehti on Mainostaja.

1927:  Costa Ricassa perustetaan Sociedad Tipográfica - Kirjatyöläisten yhdistys.

1928:  Kirjaltajien kansainvälinen kongressi esittää vastalauseen Italian fasistisen järjestelmän johdosta.  Italian hallitus tuhosi Italian kirjatyöntekijäin järjestön.

1928:  Proletaarikirjailijoiden yhdyskuntien yleisliittolainen yhdistys VOAPP perustetaan proletaarikirjailijoiden 1. yleisliittolaisessa edustajakokouksessa.  Yhdistyksen ytimenä on Venäjän proletaarikirjailijoiden yhdyskunta RAPP, perustettu 1925.

1928:  British Typographers' Guild perustetaan edistämään typografista taidetta.  Sen lehti The Typographer alkaa 1946 ilmestyä.  Kilta muuttaa 1953 nimekseen Society of Typographic Designers STD.

1928:  Egyptiläinen Hasan al-Banna (1906-49) perustaa Muslimiveljeskunnan, joka järjestää lukutaitokampanjoita ja yleisölle avoimia opintopiirejä.  Islamistista sanomaa levitetään lehdin, pamfletein ja kirjoin.

1928:  Suomen Messut järjestää Taidehallissa Reklaamimessut.  Niiden yhteydessä järjestetään Reklaamikurssit.

1928:  Suomen Graafillisen Teollisuuden Harjoittajain Liitto ja kartelli Kirjapainokonttori julkaisevat uudistetun laitoksen vähimmäishintatariffista, ja 1938 kolmannen tarkistetun laitoksen.

1928:  Säveltäjäin tekijänoikeustoimisto TEOSTO perustetaan.

1928:  Suomen Markkinointiliitto MARK perustetaan.

1929:  Lontoossa pidetään International Typographic Conference.

1929:  Suomen Kirjatyöntekijäin Liitto SKL antaa Vappuna julistuksen, jossa korostetaan aseistariisumisen, sotavarustelujen lopettamisen ja sovintotuomioistuinmenetelmien toteuttamista.  Julistuksessa varoitetaan fasismista.

1929:  Suomen Suojelusliitto (perustettu 1923) toimittaa kommunismin- ja Neuvostoliiton vastaista aineistoa porvarillisille sanomalehdille.

1929:  Elmer Diktonius (1892-1961) osoittaa Helsingin Kirjatyöntekijäin Yhdistykselle HKY runon Sång till ordet och dess tjänare - Laulu sanalle ja sen palvelijoille: Sana elää!/ kirjaimella on siivet!/ Katso: lause kyyristyy hyppyyn,/ otsikko sysää esiin pasuunafanfaarin/ ja rivit jyskyttävät rytmillisesti:/ mars! Eteenpäin!

1929:  Suomessa perustetaan Vapaa Työväenliitto, jonka äänenkannattaja Vapaa Työ toteaa: "Me tarvitsemme toisiamme sen suuren asian onnelliseen ratkaisuun saamiseksi, joka alkoi punapaitojen repimisellä Lapualla".

1929:  Sosiaalidemokraatit eroavat kommunistijohtoisesta Suomen Ammattijärjestöstä SAJ ja perustavat 1930 Suomen Ammattiyhdistysten Keskusliiton SAK.

1929:  Aikakauslehtimiesten Kerho alkaa toimia, mutta lyhyen aikaa.  Se elvytetään 1939.  Kerhosta kehkeytyy alan ammattiyhdistys.

1930-luku:  Lontoossa aletaan järjestää kansainvälistä graafisen teollisuuden ja sen lähialojen tuotantovälineiden ja raaka-aineiden yleisnäyttelyä International Printing Machinery and Allied Trades Exhibition IPEX.

1930-luku:  Kirjakeräilyn harrastajat ryhmittyvät Nuoren Voiman Liiton kirjanystävien harrastuspiiriksi.

1930-luku:  Suomessa monet työläiset pakotetaan esittämään porvarillisissa sanomalehdissä anteeksipyyntöjä kuulumisestaan työväenjärjestöihin.  Eräällä selluloosatehtaalla joukko työläisiä pakotetaan tuomaan ammattiosastonsa jäsenkirja tehtaan konttoriin ja työstä erottamisen uhalla polttamaan se julkisesti konttorin uunissa.

1930:  Englannissa perustetaan The Printing Industries Research Association, jonka nimi muutetaan 1947: Printing, Packaging, and Allied Trades Research Association - PATRA.  Uusi laboratorio ja kirjasto avataan 1948 Surreyn Leatherheadiin.

1930-luku:  Pohjoismaiden libristit alkavat kokoontua säännöllisesti.

1930:  Yhdysvalloissa kemigrafit saavat kuusi sopimusta 40-tuntisesta ja viisipäiväisestä työviikosta.  Myöhemmin tehdään alle 40-viikkotunnin sopimuksia.  1940-luvulla sovitaan palkallisesta lomasta ja eläkkeistä.

1930:  Graafisen teollisuuden harjoittajain kansainvälinen toimisto sijoitetaan Berliiniin, jossa se on vuoteen 1939.  Yhteistoimintaa oli ennen I maailmansotaa, ja sitä suunniteltiin kokouksissa: 1923 Göteborg (Svenska Boktryckareföreningenin kutsumana), 1928 Köln ja 1929 Lontoo.  Neljäs kokous pidetään 1934 Utrechtissa, viides 1937 Budapestissa, mutta Leipzigissa valmisteltu kokous jää 1940 II maailmansodan vuoksi pitämättä.  Toimisto aloittaa työnsä 1945 Lontoossa, ja kuudes kokous pidetään 1948 Tukholmassa.  Toimisto julkaisee lehteä International Bulletin for the Printing and Allied Trades.

1930:  Kommunistijohtoinen Suomen Ammattijärjestö SAJ kielletään ja sosiaalidemokraatit perustavat Suomen Ammattiyhdistysten Keskusliiton SAK.  Suomen Kirjatyöntekijäin Liiton SKL edustajat ovat mukana.  Tarkoituksena on muun muassa vallitsevan talousjärjestelmän muuttaminen sosialistiseksi.  Ammatillisten järjestöjen valtuuskunnan julkaisema Palkkatyöläinen siirtyy SAKn äänenkannattajaksi.  Se ilmestyy kerran viikossa.

1930:  Kirjatyöntekijäin liitto eroaa Suomen Ammattijärjestöstä SAJ ja liittyy 1931 Suomen Ammattiyhdistysten Keskusliittoon SAK.

1930:  Pienet ja keskisuuret kirjapainot perustavat Kirjanpainajain Kerhon - Boktryckarnas Förening.  Läsnä ovat 15 painon edustajat.  Kerho päättää perustaa mustan listan asiakkaista, jotka eivät hoida maksujaan.  Nimi muutetaan 1955 Kirjapainojen Liitoksi - Boktryckeriföreningen, 1963 Suomen Kirjapainoteollisuuden Keskusliitoksi ja 1978 Kirjapainoteollisuuden Liitoksi.  Liitto julkaisee lehteä Gutenberg.

1930:  Helsingissä kartelliorganisaatio Kirjapainokonttori (17 suurehkoa helsinkiläispainoa) ja Kirjanpainajain Kerho (29 jäsentä) sekä graafisen alan työnantajaliitto pitävät kokouksen Hotelli Kämpissä talouslaman johdosta.  Pohditaan muun muassa palkkojen alentamista.  Komitea laatii Helsingin painoille salaisen vetoomuksen, jossa annetaan hinnoitteluohjeita.  Uusien painotöiden kustannusarvioon pitää lisätä 5-10 prosenttia.  Maaseutupainot tulee työntää kilpailulla pääkaupungin markkinoilta.  Toivotaan luottamuksellista yhteistyötä Helsingin painajien kesken.

1930:  Suomen Kustannusyhdistys liittyy Kustantajain kansainvälisen kongressin (myöhemmin kansainvälinen kustannusyhdistys IPA) jäseneksi.  Yhdistys julkaisee 1933 Holger Nohrströmin laatiman Suomen Kustannustoiminta I.  Artturi Virtasen teos Suomen kirjakaupan ja kustannustoiminnan vaiheita ilmestyy 1958.

1930:  Suomen Sanomalehdenkustantajain Liitto alkaa julkaista aikakauslehteä Suomen Lehdistö - Finlands Press.

1930:  Suomessa säädetään työsuojelulaki.

1930:  Jalkapallon MM-kisojen kaikkien aikojen ensimmäisen maalin tekijä on ranskalainen alkuperäiseltä ammatiltaan painaja Lucien Laurent.  Painajan taitoja hän oppi pienessä pariisilaisessa kirjapainossa, mutta hänet värvättiin pian Peugeotin tehtaalle ja jalkapallojoukkueeseen.

1930:  Suomessa elokuvakoneenhoitajat perustavat järjestön Suomen Elokuvakoneenkäyttäjäin Liitto - Finska Biografmaskinist Förbundet.

1931:  Neuvostoliitossa perustetaan Glavlit eli kirjallisuusasiain ja julkaisujen päähallintoelin.

1931:  Leningradin Valtion Kaunokirjallisuuden Kustannusliike perustaa Karjalan kirjailijaprikaatin, johon kuuluvat muun muassa Spasskij, Zubarjov, Shilin, Toshtshakov ja Fish.  Petroskoissa pitää prikaatille esitelmän Karjalan kommunistisen puolueen sihteeri Kustaa Rovio, joka lähti 1918 Suomesta.  Hän suosittelee aiheeksi muun muassa Toivo Antikaisen hiihtoretkeä 1922 Kiimasjärvelle.

1931:  Leipzigissa sanomalehtipainossa ja kustantamossa Vobach työläiset ovat viikon lakossa.  Yrittäjä sulkee heidät pois työstä ja vaatii työvirastolta työttömiä rikkureiksi.  Lakon loputtua täytyy Vobachin ottaa kaikki entiset työläiset takaisin.  Lakkoja syntyy edelleen suurissa graafisissa yrityksissä kuten Breitkopf & Härtel huolimatta natsien ja SA-väen rikkureina toimimisesta, työsuluista, uhkailuista ja painostuksesta.

1931:  Pohjoismainen kirjapainotöiden kiertävä näyttely pidetään kaikkien Pohjoismaiden pääkaupungeissa.  Aloitteen näyttelyn järjestämiseksi teki Pohjoismaiden Kirjanpainajainneuvosto.  Näyttely pidetään Helsingin Taidehallissa.

1931:  Suomen Kirjatyöntekijäin Liiton SKL työehtosopimus uudistetaan.  Se koskee noin 3600 työläistä ja on ainoa maatakäsittävä sopimus.  Graafisen Teollisuuden Työnantajaliitto eroaa Suomen työnantajain keskusliitosta, sillä STK ei hyväksy graafisten työnantajain uusia sääntöjä.

1931:  Kirjatyössä julkaistaan fasismia vastustavia kirjoituksia.

1931-32:  Otavan kirjapainosta sanotaan irti 31 ja sitomosta 38 työntekijää.

1932:  Ranskalainen Jean Carlu perustaa kansainvälisen rauhan puolesta toimivan graafisen toimiston Office de propagande Graphique pour la Paix.

1932:  Kirjailija Maksim Gorki lausuu käsitteen sosialistinen realismi ensimmäisen kerran ensimmäisessä Neuvostoliiton kirjailijaliiton edustajakokouksessa.  Termin keksimisen kunniasta kilpailee Stalin, mutta hänen "sosialistinen realisminsa" on eri asia.  Proletaarikirjailijoiden yhdyskunnat RAPP lakkautetaan ja perustetaan Neuvostoliiton kirjailijaliitto.

1932:  Kirja-alan kansainvälisten sihteeristöjen jäsenyyteen kuuluu kirjatyöntekijöiden liittoja seuraavista maista: Belgia, Bulgaria, Tanska, Saksa, Viro, Suomi, Ranska, Hollanti, Islanti, Jugoslavia, Latvia, Liettua, Luxemburg, Memelin alue, Norja, Itävalta, Palestiina, Puola, Romania, Ruotsi, Sveitsi, Espanja, Tshekkoslovakia ja Unkari.

1932:  Suomessa graafiset työnantajat supistavat lomat lakisääteiseen (1922) neljän tai seitsemän päivän vuosilomaan.

1932:  Maalaiskirjakauppaliitto liittyy Suomen Kustannusyhdistykseen.  Maassa on noin 460 asiamiestä eli kirjakauppiasta, joista vähän yli sata kaupungeissa.  Kirjakauppiaiden toimintaa sääntelevät 1933 uudistettuna painoksena ilmestyneet Kirjakauppasäännöt.

1932:  Viipurissa perustetaan Nuoren Voiman Liiton Kirjanystävien harrastuspiiri, jonka toimintaan otetaan myös exlibrisharrastus.

1932:  Yksityiselokuvateatterien Omistajain Yhdistys perustetaan.

1933:  Natsi-Saksassa Hitlerin diktatuurin alkupäivistä graafiset työntekijät eli kirjatyöläiset alkavat painaa lentolehtisiä, painokirjoituksia, liimattavia lappuja, julisteita ja lehtiä.  Leipzigissa lokakuussa ilmestyy lainvastaisesti viikoittain 100 000 lentolehtistä, kahdessa viikossa 5000 lehteä, 20 000 Rote Hilfe - Puna-avun lentolehtistä, 1000 vapaa-ajattelijoiden lentolehtistä ja 400 kommunistisen nuorisoliiton lennäkkiä sekä Rote Fahne.  Valtiopäivätalon polttamisoikeudenkäynnin jälkeen Braunbuch - Ruskea kirja paljastaa todelliset polttajat SA-univormussa.  Leipzigin painoissa Brandstetter, Vobach (painaja Erich Pörschmann julkaisee lehteä Grapfischer Block ja muita) ja Offizin Haag-Drugulin (siellä kierrätetään lehtiä Rote Fahne, Arbeiter-Illustrierte Zeitung AIZ ja Der Vorwärts - Eteenpäin sekä Braunbuchia).  Perustetaan Saksan kommunistisen puolueen salaisia puoluesoluja.  Litografi Otto Werner julkaisee Leipzigin kirjasto-opistossa lainvastaista lehteä Das rote Lexikon 1925 alkaen.  Nyt hän alkaa julkaista aikakauslehteä Der Vorstoss - Hyökkäys 2000 kappaleen painoksena 1934 saakka.

1933:  Yhdysvalloissa kolumnistin Heywood Broun johdolla aloittaa toimittajien liitto The American Newspaper Guild toimintansa.  Tyytymättömyys palkkoihin on toimittajien järjestäytymisen tärkein syy.  Liitto laajentaa 1937 jäsenyytensä kaupallisiin osastoihin.  Heywood Broun Award -palkinto perustetaan 1940.  Se myönnetään lehdistötyössä ansioituneille.  Kanadan osasto Canadian Region perustetaan 1950-luvulla.  Myöhemmin nimi lyhennetään: The Newspaper Guild.

1933:  New Yorkissa perustetaan typografien harrastajien lounaskerho Typophiles.

1933:  Suomen Kirjatyöntekijäin Liitto SKL liittyy skandinaaviseen avustusrenkaaseen, joka avustaa työtaistelun sattuessa lakossa olevaa liittoa.

1933:  Käyttögraafikot saavat oman yhdistyksen Suomen Piirtäjäliitto.  Yhdistys edistää piirustus- ja kuvitustyötä sekä käyttögrafiikkaa ja harjoittaa julkaisutoimintaa.  Liiton nimeksi tulee 1942 Suomen Taidepiirtäjäliitto ja 1963 Taidepiirtäjien liitto Grafia Tecknarförbund eli lyhyesti Grafia.  Jäseniä on 1980 yli 500.  Grafialaiset ovat 1983 mainosgraafikoita, copywritereita, kuvittajia, taittajia, televisiograafikoita, näyttelysuunnittelijoita, kirjasuunnittelijoita, pilapiirtäjiä, pakkaussuunnittelijoita, retusoijia, viimeistelijöitä ja muita.

1933:  Ulkomaiset elokuvavuokraamot perustavat Suomen Filmivuokraajayhdistyksen.

1933:  Suomessa kirjatyöntekijöiden työttömyys on 15 prosenttia ja 1936 enää 6,5 prosenttia.

1934:  Kirjaltajalakko päättyy Bordeaux'ssa kestettyään 80 päivää.  Ammattiyhdistys joutuu hyväksymään työnantajain ehdot, joten päiväpalkka kohoaa 38,5 frangista vain 40 frangiin eli vajaa 4 prosenttia, kun vaatimukset vaihtelivat 31-100 prosenttia.

1934:  Moskovan kirjailijakongressissa perustetaan Neuvostoliiton kirjailijaliitto ja manifestoidaan ohjelmallisesti kirjallisuuden ja taiteen merkitys työväenliikkeen ja maailman kaikkien edistyksellisten ainesten taistelussa kapitalistista taantumusta ja nousevaa fasismia vastaan.  Liiton jäseniksi tulevat myös kirjailijat, jotka 1920-luvulla muodostivat erilaisia kirjallisia ryhmiä kuten Venäjän proletaarikirjailijoiden liitto RAPP 1922 (A Serafimovitsh, A Fadejev, D Furmanov ja muut), Serapionin veljet (K Fedin, N Tihonov, V Ivanov, M Zoshtshenko, L Lunts ja muut), Vasen taiderintama (V Majakovski, N Asejev, S Tretjakov, B Arvatov ja muut), Konstruktivistien  kirjallinen keskusta (I Selvinski, V Inber, K Zelinski ja muut) ja Ylimeno (A Malyshkin, M Prishvin, E Bagritski ja muut).  M Gorkilla, kirjallisuuden sosialistisen realismin perustajalla, oli suuri merkitys kirjailijoiden yhdistämisessä saman liiton jäseniksi.  Kirjailijaliiton jäsenmäärä 1964 on 5900.  Neuvostoliiton alueella on liiton paikallisia järjestöjä.  Liiton äänenkannattajia ovat Literaturnaja gazeta - Kirjallisuuslehti, Zvezda - Tähti, Znamja - Lippu, Druzhba narodov - Kansojen ystävyys, Inostrannaja literatura - Ulkomainen kirjallisuus, Novyi mir - Uusi maailma ja Junost - Nuoruus.  Kirjailijaliiton hallintaan kuuluvat kustannusliike Sovetski pisatel - Neuvostokirjailija, Gorkille omistettu kirjallisuusinstituutti ja Neuvostoliiton kirjallisuusrahasto.

1934:  Englannissa mainostarvikkeiden valmistajat ja silkkipainajat perustavat yhdistyksen Display Producers and Screen Printers Association DPSPA.

1934:  Suomen Sanomalehdenkustantajain Liitto julkaisee ensi kerran jäsenten käyttöön ilmoitushinnaston.  Liiton jäsenlehdille myönnetään vaihtoilmoituksista 10-15 prosentin alennus.

1934:  Elokuvakerho - Filmklubben perustetaan.  Se on ammattimiesten vapaamuotoinen yhteenliittymä.

1935:  Valtionkirjapainon museo Prahassa saa näyttelyesineeksi rotaatiopainokoneen MAN, joka on ensimmäinen Böömissä toiminut rotaatio.

1935:  New Yorkissa perustetaan liitto suojelemaan saksalais-yhdysvaltalaisia kirjailijoita.  Liiton kunniapuheenjohtaja on Thomas Mann.

1935:  Pariisissa kokoontuu kansainvälinen fasismin ja sodan vastainen kirjailijakongressi.  Siellä sinetöidään Moskovan kirjailijakongressin 1934 ohjelma ja esitetään 1936 Suomessa Tulenkantajien ja Kirjallisuuslehden palstoilla.  Osallistujia ovat Huxley, Gide, Ehrenburg, Musil ja muut.

1935:  Pariisissa pidetään John Heartfieldin fotomontaasien näyttely.  Siellä saavat kaikki työt olla esillä toisin kuin Prahassa Mánes-näyttelyssä, josta poliisi käski poistamaan seitsemän Heartfieldin työtä.

1935:  Pohjoismainen yhteistyölautakunta Nordiska Tidningsutgivarnas Samarbetsnämnd NTS perustetaan.

1935:  Graafisen teollisuuden työehtosopimus poistaa kalliinajanlisät ja korottaa palkkoja.  Kirjatyöläiset vaativat 40 tunnin työviikkoa, mutta se säilyy 46-tuntisena.  Tiikelipainajat ja alistajat otetaan työehtosopimukseen.

1935:  Helsingin Graafillinen Klubi HGK teettää Paul Jefimovilla (myöhemmin Jerima) hopeisen ansiomitalin, jonka ensimmäinen kappale annetaan maisterille Einari Teräskivi.  Helsingin Taidehallissa pidetään pohjoismaisen kirja- ja mainospainotöiden näyttely Sano se painomusteella.

1935:  Graafinen työnantajaliitto muuttaa lehtensä nimeksi Graafikko.  Se yhdistetään 1970 Kirjapainotaitoon.

1936:  Kulttuurietujoukko Kiila ryhmittyy lopullisesti ja syntyy.  Kiila seuraa työväenliikettä ja on edistyksellisten kirjailijoiden ja taiteilijoiden yhteenliittymä.

1937:  Pariisissa lehdet eivät ilmesty yleislakon vuoksi.

1937:  Salon Kirjaltajayhdistys (Kirjatyöntekijät) perustetaan.

1937:  Kirjatyöntekijöiden lakkoja puhkeaa Jyväskylässä, Kotkassa ja Lahdessa.

1937:  Suomen Kirjatyötekijäin Liitossa on 37 osastoa ja 3827 jäsentä.

1937:  Turkulainen Luostarinmäen käsityöläismuseo saa GW Wilénin kirjapainon, jonka Åbo Tidnings och Tryckeri lahjoittaa Turun kaupungille.  Tämä 1800-luvun museopaino toimii yli 30 vuotta Suomen ainoana kirjapainomuseona.

1937:  Kertausharjoituksissa käyneet sanomalehti-, mainos- ja radiomiehet perustavat maanpuolustusjärjestökseen Propagandaliiton.  Siihen kuuluvat muun muassa Jaakko Leppo, joka julkaisee 1939 teoksen Propaganda - ratkaiseva ase, WK Latvala, Ilmari Turja, Sulo Kolkka, Pekka Tiilikainen, Enzio Sevón, Armas J Pulla, Olavi Paavolainen, Mika Waltari, Ralph Enckell, Göran Stenius, Kalle Lehmus ja E Honko.

1937:  Suomen Filmivuokraajaliitto perustetaan.  Se ottaa 1964 nimekseen Suomen Elokuvatoimistojen liitto SEL.

1937:  Filmiteknikot perustetaan.  Se liittyy 1944 jäseneksi Suomen Filmiväkeen.

1938:  Neuvostoliitossa perustetaan yleisliittolainen graafisen ja kustannusalan tieteellis-tekninen yhdistys.

1938:  Englannissa perustetaan British Photo-Litho Reproducers' Association.

1938:  Ruotsissa on graafillisella alalla seitsemän viikon kirjatyöselkkaus, joka käsittää 10 000 työntekijää.  Työntekijät saavat korotusta palkkoihinsa ja pidennetyn kesäloman.  Sanomalehtikirjapainoilla on eri työehtosopimus eivätkä ne osallistu lakkoon.

1938:  Kansainvälinen mainosliitto The International Advertising Association IAA perustetaan New Yorkissa, jossa sen päämaja on.  Henkilöjärjestöön kuuluu mainostajien, mainostoimistojen, mainosvälineiden ja markkinoinnin yhteisöjen ammattilaisia.

1938:  Suomen Kirjatyöntekijäin Liitto SKL järjestää Suomessa pohjoismaiset kirjaltajien ja litografien konferenssit.

1938:  Kirjatyössä esitetään vetoomuksia Espanjan sisällissodan ja Tshekkoslovakian jaon vuoksi kärsineiden lasten auttamiseksi.

1938:  Helsingin Graafillinen Klubi HGK julkaisee alan henkilöistä matrikkelin Suomen Kirjanpainajia ja Graafikkoja.

1938:  Suomen Elokuvateatterinomistajain Liitto SEOL perustetaan.  Sen nimeksi tulee myöhemmin Suomen Elokuvateatteriliitto SEOL.

1938:  Suomen Kulttuurirahasto perustetaan.

1939:  Stockholms Typografiska Gille perustetaan.

1939:  Virossa perustetaan Tallinnan Eksliibrise Klubi.

1939:  Helsingissä järjestetään pohjoismainen kirjansitojain konferenssi.

1939:  Suomen eduskunta hyväksyy vuosilomalain, jonka mukaan vähintään puolen vuoden työsuhteesta saa viiden päivän loman, vähintään vuoden työsuhteesta yhdeksän ja viiden vuoden jälkeen 12 työpäivän vuosiloman.  Loman saa täysin palkkaeduin.

1939:  Graafisen teollisuuden työehtosopimus uudistetaan.

1939:  Kirjatyössä havaitaan lehden ja liiton linjan vastaisia kirjoituksia väestönsuojelusta, reserviharjoituksista ja muusta.  SAKn työvaliokunta oli todennut, että ammattijärjestöt voivat olla mukana järjestämässä väestönsuojelua koskevia valistustilaisuuksia edellyttäen, että niissä vältetään militaristista propagandaa.

1939:  Aikakauslehdentoimittajain Kerho perustetaan.  Se muuttaa 1944 nimekseen Suomen Aikakauslehdentoimittajain Yhdistys ja edelleen 1951 Liitto.

1939:  Frans Eemil Sillanpää saa kirjallisuuden Nobelin palkinnon.

1939:  Faktoriliitolla on 253 jäsentä ja osasto kahdeksalla paikkakunnalla.

1939:  Aulangolla perustetaan Sanomalehtitalousmiesten Liitto Suomen Sanomalehdenkustantajain Liiton vuosikokouksessa.  Liitto lakkautetaan 1986.

1939:  Suomen Biografiliiton tilalle tulee Suomen Filmikamari - Finlands Filmkammare.  Filmikamari huolehtii helsinkiläisteattereiden yhteisilmoittelusta sanomalehdissä.  Yhteisilmoittelu alkaa 1940 Turussa, Tampereella, Kuopiossa, Porissa ja Kotkassa.

1940-luku:  Suomessa Kirjakauppakoulun käynyt ja kirjakaupan, kustannustoiminnan ja kirjavälityksen alalla kuusi vuotta palvellut voi käyttää ammattinimekettä libristi - latinasta liber - kirja.  Libristi on vain Suomessa tunnettu nimeke.  Libristi on kirjan myynnin alalla toimivan kirjastonpitäjän librariuksen avustaja.

1940:  USAssa perustetaan mustien sanomalehtien liitto The National Newspaper Publishers Association, jossa on 142 jäsentä 1979.

1940:  New Yorkissa silkkipainotaiteilijat Anthony Velonis, Guy Maccoy, Edward Landon, Harry Gottlieb, Max Cohn, Harry Shokler, Marion Cunningham, Elizabeth Olds ja Doris Melzer perustavat ryhmän Silk Screen Group ja 1944 silkkipainoyhdistyksen National Serigraph Society.  Kriitikko Carl Zigrosser ja Velonis ottavat käyttöön sanan serigrafia.  Se tarkoittaa painografiikkaa, jonka mallineen tai painopinnan taiteilija on itse tehnyt.

1940:  USAssa päättyy menestyksellisesti käsikirjoittajien viisi vuotta kestänyt työtaistelu.

1940:  SAK ja STK solmivat tammikuun kihlauksen, jolla SAK tunnustetaan neuvottelukumppaniksi.  Keskusliittojen julistuksessa luvataan "talvisodan hengessä" neuvotteluja ja yhteisymmärrystä.

1940:  Talvisodan jälkeen Suomen Kirjatyöntekijäin Liiton SKL Viipurin, Sortavalan, Käkisalmen ja Hangon osastojen toiminta-alueet jäävät Neuvostoliiton puolelle.

1940:  Helsingin Graafillinen Klubi HGK järjestää työnantajaliiton kanssa Seurahuoneella Gutenberg-juhlan, kun 500 vuotta on kulunut kirjapainotaidon keksimisestä.

1940:  Suomen Elokuvateatterinomistajain Liitto julkaisee lehtensä Elokuvatatteri näytenumeron.

1940:  Elokuvakoneenhoitajien Liitto liittyy Liiketyöntekijäin Liittoon.  Se muodostaa 1941 Elokuvatyöntekijäin Keskustoimikunnan.

1941:  Natsisaksalaisten tullessa Suomeen Liikeväki-lehti yllyttää perinpohjaiseen mielenpuhdistukseen, ettei elettäisi jatkuvasti ammattiyhdistysagitaattorien onttojen iskulauseiden varassa eikä vehkeiltäisi kulttuurin varjolla useinkin juuri sen vastakohtien hyväksi.

1941:  Suomen Antikvariaattiyhdistys perustetaan.

1942:  Graafisen alan työehtosopimus uusitaan vuodeksi ja 1943 samoin.

1942:  Helsingin Graafillinen Klubi HGK julkaisee historiikin Suomen kirjapainotaidon historiaa ja antologian Painettu sana - Ajatuksen ase.  Valtio julkaisee kaksi kirjanpainaja-aiheista postimerkkiä, kun 300 vuotta on kulunut kirjapainotaidon tulosta Suomeen.  Helsingissä pidetään Suomen kirjapainotaidon 300-vuotisjuhla.

1942:  Mainostoimistojen Liitto perustetaan.  Sopimuksessa Suomen Sanomalehdenkustantajien Liiton ja kansanhuoltoministeriön kanssa määritellään lehtien mainostoimistoalennukset.

1942:  Suomi-Filmi, Suomen Filmiteollisuus ja Adams-Filmi eroavat Filmikamarista ja perustavat saksalaisystävällisen Suomen Filmiliiton, joka saa taakseen Saksan valvonnassa olevan Kansainvälisen Filmikamarin IFK tuen.  Tavoitteena on kieltää yhdysvaltalaisten elokuvien maahantuonti ja esitykset.  Liitto saa äänenkannattajakseen Yrjö Rannikon omistaman ja julkaiseman Suomen Kinolehden, ja Filmikamarin äänenkannattajaksi tulee Elokuvateatteri.  Suomen Filmiliitto purkaa 1944 yhdistyksen ja jäsenet palaavat Filmikamariin.  Äänenkannattajat yhdistetään lehdeksi Elokuvateatteri - Suomen Kinolehti (sittemmin Kinolehti).  Lehti siirtyy 1946 Filmikamarin omistukseen.

1943:  USAssa International Typographical Unionin ITU eräät postittajat perustavat liiton International Mailers Union, joka liittyy 1979 ITUun.

1943:  Englannissa British Federation of Master Printers ja Printing and Kindred Trades Federation päättävät oppilaiden palkoista.  Ne ovat ensimmäisenä vuonna 20 prosenttia ammattityöläisen palkasta ja seitsemäntenä vuonna 60 prosenttia.

1943:  Työnantajaliiton nimi lyhennetään muotoon Graafisen Teollisuuden Liitto ja säännöt uusitaan.

1943:  Aamulehden avustaja KN Rantakari käy Wienissä alustamassa natsijohtoisen Euroopan kansallisten sanomalehtimiesliittojen unionin kokouksessa.

1943-53:  Suomen Filmiväki toimii.

1944:  Lontoossa perustetaan National Book League jatkamaan National Book Councilin, perustettu 1924, toimintaa.  Päämäärä on laajentaa kirjojen käyttöä ja järjestää näyttelyitä.

1944:  New Yorkissa perustetaan silkkipainoyhdistys National Serigraph Society.

1944:  Suomessa työnantajapuoli hyväksyy periaatteen, että kaikki kirjateollisuudessa työskentelevät on sisällytettävä työehtosopimusten piiriin.

1944:  Aamulehden päätoimittaja Jaakko Tuomikoski ja Ajan Suunnan päätoimittaja Niilo Vapaavuori osallistuvat Wienissä natsien perustaman Euroopan kansallisten sanomalehtimiesliittojen unionin kokoukseen.

1944:  Kirjakauppias yhdistetään lehteen Suomen Kirjakauppalehti - Finsk Bokhandelstidning.

1944:  Valokuvausalan työntekijät perustetaan.  Se ottaa 1951 nimekseen Suomen Kuvaväki.

1945:  Jugoslaviassa perustetaan toimittajaliitto Savez novinara Jugoslavije.

1945:  Suomen Kirjatyöntekijäin Liiton SKL liittoneuvosto antaa liiton toimikunnan tehtäväksi laatia esitys suhteiden solmimiseksi Neuvostoliiton kirjatyöntekijäin ammatillisen järjestön kanssa.

1945:  Suomen Kirjatyöntekijäin Liitossa SKL on 47 osastoa (Viipurin, Käkisalmen ja Sortavalan osastot ovat poissa) ja 7777 jäsentä, kun 1939 osastoja oli 39 ja jäseniä 4662.  Sotien jälkeen 1945 liittyy 2646 uutta jäsentä.

1945:  Kommunistit ovat mukana Kirjaliitossa.  Graafisen alan yksivuotiseen työehtosopimukseen otetaan myös 26 uutta aputyöntekijäryhmää monotypevalajat, kehilöntekijät, stereotypoijat, paperinleikkaajat, retusoijat, kartografit, syväpainon kuparoitsijat, kemigrafimontteeraajat, kivenhiojat, offsetpeltihiojat, kopistit, korrehtuurinvetäjät, latomakoneenhoitajat, rotaatio- ja stereotyyppityöntekijät, miespuoliset kirjapainotyöntekijät, koneapulaiset, teräspainajat, pronssaajat ja pronssikoneenhoitajat, kivi- ja offsetkoneissa työskentelevät vastaanottajat, paperinkuivaajat ja väliarkkien asettajat  ja poistajat sekä muut naispuoliset työntekijät.  Kemissä kirjatyöntekijät vaativat kolmen prosentin lapinlisää, jonka palkkaneuvosto hyväksyy lakon jälkeen.

1945:  Suomen Sanomalehtimiesten Liitto SSL ja Sanomalehtien Liitto tekevät normaalivälikirjan, jossa ohjeellisesti käsitellään toimittajien työoloja ja palkkoja.

1945:  Yrjö Sirolan säätiö perustetaan Suomen Kommunistisen Puolueen SKP puoluekoulun ylläpitämiseksi sekä SKPn ja Suomen Kansan Demokraattisen Liiton SKDL sanomalehtien ja kirjapainojen tukemiseksi.

1945:  Suomen Pitäjänlehtien Liitto perustetaan Etelä-Pohjanmaan Kunnallislehtien yhdistyksen aloitteesta, koska päivälehtien uhkana pidettyjä pitäjän- eli paikallislehtiä ei Suomen Sanomalehdenkustantajain Liitto hyväksy jäseniksi.  Osasyynä on paperikiintiön lisäämistarve, sillä kansanhuoltoministeriön päätöksen mukaan kunnallislehtien paperimäärää 1946 on väehennettävä 40 prosenttia.  Liiton Tiedotus-lehdet ilmestyvät 1947.  Liitolla 1953 on 40 jäsenlehteä.  Liitto muuttaa 1962 nimekseen Paikallislehtien Liitto.  Sen julkaisu on Paikallislehdistö.  Jäseniä 1965 on 109 lehteä.

1945:  Suomen Filmivalmistajien Liitto ja Kinoteknilliset Liikkeet perustetaan.

1945:  Keltaisen Liikeväen liiton lehdessä Liikeväki on erään johtavan työnantajan artikkeli, jossa korostetaan työnantajain ja työntekijäin yhteisymmärrystä.  Tämä tapahtuu liiketyöntekijäin palkkaliikkeen ollessa ratkaisuvaiheessa.

1945:  Filminäyttelijät perustetaan.

1945:  Sosialidemokraattinen Työläisnuorisoliitto STL, SKDL ja SSDP perustavat Kansan Elokuvan, joka edistää elokuva-alan kaikinpuolista kehittämistä Suomessa kansanvaltaisia, sosialistisia ja sivistyksellisiä päämääriä silmälläpitäen.  Sen toiminta päättyy 1961 vararikkoon.

1946:  Yhdistyneiden Kansakuntien YK kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö United Nations Educational, Scientific and Cultural Organization UNESCO perustetaan.  YKn ihmisoikeuksien julistuksessa 1948 sanotaan, että jokaisella on oikeus rajoista riippumatta hankkia, vastaanottaa sekä levittää tietoa ja ideoita millä tiedotusvälineellä hyvänsä.  UNESCO julkaisee 1952 alkaen sarjaa Reports and Papers on Mass Communication.  Joukkotiedotusjulistus hyväksytään 1978.  Kansainvälinen komitea viestintäongelmien tutkimiseksi saa 1980 valmiiksi loppuraportin.  Lehtimiesten suojelua pohditaan 1976 lähtien.  Viestintäpoliittinen ohjelma Uusi kansainvälinen tiedotusjärjestys hyväksytään 1980.

1946:  Kansainvälinen lehtimiesjärjestö International Organization of Journalists IOJ perustetaan.  Kylmän sodan alkaessa IOJ tulee lähinnä sosialististen ja kehitysmaiden järjestöksi.  Siinä on 1980 lähes 200 000 jäsentä yli sadasta maasta.  UNESCO tukee järjestön koulutustoimintaa Berliinissä, Budapestissa, Sofiassa, Bagdadissa ja Havannassa.  Järjestöllä on laajaa julkaisutoimintaa muun muassa neljällä kielellä ilmestyvä Democratic Journalist ja IOJ-Newsletter.  Suomesta jäsenenä on 1950 lähtien kansandemokraattinen Yleinen Lehtimiesliitto ja 1980 liitännäisjäsenenä SSL.

Nordiska Journalistförbundet NJF ja Journalists In Europe ovat jäseniä.

1946:  Neuvostoliiton ammatillisilla järjestöillä on 28 000 kirjastoa ja 1200 elokuvateatteria.

1946:  Vietnamin toimittajien ryhmä perustetaan.  Se muuttaa sodan aikana nimekseen Vastarinnan toimittajien ryhmä.  Sisäministeriö laillistaa 1950 yhdistyksen nimellä Vietnamin toimittajien yhdistys.

1946:  USAssa lehtikuvaajat perustavat liiton The National Press Photographers Association, jossa 1979 on 6000 jäsentä.

1946:  Pohjoismainen kirjataiteen komitea perustetaan Oslossa.  Komitea toimii Pohjoismaiden kirjanpainajaneuvoston (myöhemmin Pohjoismaiden graafinen neuvosto) alaisuudessa.

1946:  Kirjansitojain Keskusjärjestö perustetaan.

1946:  Kommunistiset ja kansandemokraattiset lehdet ja kirjapainot perustavat Demokraattisten Kustantajain Liiton (myöhemmin Vasemmistoviestintä), jonka jäseninä ovat SKDLn lehtien kustantajat graafisine laitoksineen.  Sen uutistoimisto on Demokraattinen Lehtipalvelu.

1946:  Naistoimittajat perustetaan yhdistämään naisia, jotka saavat toimitustyöstä pääasiallisen toimeentulonsa.

1946:  Maalaisliiton Lehdistö perustetaan.  Sen nimi on sittemmin Maaseutulehtien Liitto.  Liiton osastona toimii Uutiskeskus.

1946:  Graafisen Teollisuuden Liitto palaa Suomen Työnantajain Keskusliittoon STK.

1946:  Aikakauslehtien Liitto - Tidskrifternas Förbund perustetaan.  Aikakauslehdet haluavat päästä vaikuttamaan paperin säännöstelyyn, sillä ajanvietelehdet jätettiin painopaperitta.  Perustajia ovat suurkustantajat Yhtyneet Kuvalehdet, Pellervo-Seura, Mercators- Tryckeri och Förlags Ab ja Kulutusosuuskuntien Keskusliitto KK sekä 59 muuta aikakauslehtikustantajaa, jotka julkaisevat 107 lehteä.

1946:  Faktorikoulun suorittaneet perustavat yhdistyksen Entiset Faktorikoulun Oppilaat EFKO.

1946:  Suomen Exlibris-Yhdistys perustetaan.

1946:  Suomessa eduskunta säätää uuden vuosilomalain.  Loma on 12-24 työpäivää työsuhteen pituuden mukaan.

1946:  Suomen Elokuvaseura - Finlands Filmförening perustetaan.

1947:  Ranskassa painajat ovat lakossa.

1947:  Maailman ammattiyhdistysten liiton toimeenpanevan komitean Prahan kokous päättää muun muassa graafillisen teollisuuden työntekijäin ja tehdastyöläisten, joihin luetaan paperityöläiset, opettajain, posti-, lennätin- ja puhelintyöntekijäin tuotantojaoston perustamisesta.

1947:  Pohjoismaiden kirjailija- ja kustantajayhdistykset hyväksyvät kustannussopimuksen romaaneja, novelleja, lyriikkaa ja niihin verrattavia teoksia varten.  Teosta on ilmoitettava päivälehdissä ja mainostettava tavanmukaisesti.  Tekijälle suoritetaan palkkiota 15-20, yleensä 16 2/3 prosenttia teoksen kirjakauppahinnasta, josta palkkiosta maksetaan 1/4 sopimusta allekirjoitettaessa ja 1/4 painoksen valmistuttua.  Painoksen toisen puoliskon palkkio maksetaan myydyiltä kappaleilta tilityksen mukaan.  Kirjakauppahinta on nidotun kappaleen hinta vähennettynä siihen mahdollisesti sisältyvällä liikevaihtoverolla.

1947:  USAssa painajat ja kirjapainojen omistajat sopivat oppilaskoulutuksesta.

1947:  USAssa syväpainoteollisuus perustaa yhdistyksen Gravure Technical Association GTA, joka myöhemmin perustaa tutkimuslaitoksen Gravure Research Institute GRI.

1947:  Tanskassa kirjapainolakko alkaa 1.3 palkka- ja työaikaerimielisyyksien vuoksi.  Maakäräjäin vaalit 1.4 joudutaan käymään ilman koko lehdistön vaalitaistelua, kun vain sosiaalidemokraattiset ja kommunistiset lehdet saavat ilmestyä.

1947:  Ryhmä taiteilijoita perustaa New Yorkissa kirjan suojakansien suunnittelijoiden killan Book-Jacket Designer’s Guild, joka pitää vuosittain näyttelyn.  Kilta järjestää 1950 historiallisen näyttelyn The History of the Book-Jacket.

1947:  Italiassa myönnetään ensimmäinen Premio Strega - Strega-palkinto italialaiselle proosakirjailijalle.  Palkinnon perustivat Maria ja Goffredo Bellonci sekä viinatehtailja Guido Alberti Strega-liköörin mukaan.

1947:  Valtioneuvoston palkkapäätös on ylikompensoiva eli viiden prosentin hintojen nousu korvataan 5,5 prosentin palkkojen korotuksella.  Näin tarkistetaan palkkoja 1948 talvella ja keväällä kahdesti.

1947:  Suomen Kirjatyöntekijäin Liitto SKL antaa lakkovaroituksen, mutta saadaan yksivuotinen sopimus.

1947:  Graafisen Teollisuuden Liitto asettaa Suomen kirjataiteen arvostelulautakunnan, jossa ovat edustettuina Suomen Taideteollisuuskoulu, Helsingin yliopiston kirjasto sekä suurimmat kirjapainot, kustantamot ja kirjakaupat.  Edellisen vuoden kirjatuotannon taso on niin heikko, ettei ole mahdollista valita kokoelmaa pohjoismaisiin tai kansainvälisiin näyttelyihin.  Suomalainen kokoelma on ensi kerran pohjoismaisessa näyttelyssä 1948, mutta heijastaa edelleen sodanjälkeisiä aikoja.  Kirjataiteen komitean työ uudistetaan 1949, jolloin mukaan pyydetään noin kymmenen alan laitoksen ja järjestön edustajat, jotka valitsevat kirjat valintakokouksessa.  Vuoden 1950 kokoelman taso on parantunut.

1947:  Kirjansitomonomistajain Liitto liittyy Suomen Työnantajain Keskusliittoon STK.

1947:  Suomen Sanomalehdenkustantajain Liitto - Finlands Tidningförläggareförbund (perustettu 1916, yhteistoiminta alkoi 1908) hyväksyy uudet säännöt ja muuttaa nimekseen Sanomalehtien Liitto - Tidningarnas Förbund.  Liitosta eroaa 12 maalaisliiton sanomalehteä 1950.  Liitto alkaa 1949 osallistua kansainvälisen liiton FIEJ työhön.

1947:  Yleinen Lehtimiesliitto perustetaan.

1947:  Tiedoitusmiehet perustetaan.

1947:  Suomen Lehtikuvaajain Kerho - Finlands Pressfotografers Klubb perustetaan.

1947:  Suomen Valoteknillinen Seura perustetaan.

1948:  Sanomalehdenkustantajain kansainvälinen liitto Fédération Internationale des Editeurs de Journaux et Publications FIEJ perustetaan.  Suomesta Sanomalehtien Liitto tulee 1949 jäseneksi.  FIEJ jakaa vuosittain Vapauden kultaisen kynän.  Sen saa 1980 argentiinalainen päätoimittaja Jacob Timerman, jonka perustama lehti La Opinion on joutunut Argentiinan armeijan hallintaan.

1948:  Graafisen teollisuuden tekninen yhdistys Technical Association of the Graphic Arts TAGA perustetaan USAssa nimellä Technical Association of the Lithographic Industry TALI.  Nimi muutetaan 1950 TAGAksi.

1948:  Yhdysvalloissa Chicagossa perustetaan silkkipainoyhdistys The Screen Process Printing Association - SPPA.

1948:  Chicagon kirjaltajien työtaistelu päättyy työntekijöiden voittoon 23 kuukauden raskaan taistelun jälkeen.

1948:  Pariisissa järjestetään graafisen teollisuuden ja sen lähialojen tuotantovälineiden ja raaka-aineiden kansainvälinen yleisnäyttely Salon international des techniques papetières et graphiques TPG.  Messuja pidetään muutaman vuoden väliajoin.

1948:  Suomen kirjatyöntekijät vaativat sopimusneuvotteluissa siirtymistä tuntipalkasta viikko- ja kuukausipalkkaan.

1948:  Valkeakoskella syttyy työtaistelu Yhtyneiden Paperitehtaiden kirjapaino-osastolla, sillä yhtiö ei suostu noudattamaan työehtosopimusta.  Lakko kestää 11 viikkoa patruunan Juuso Walden jääräpäisyyden vuoksi.

1948:  Sällskapet Bokvännerna i Finland perustetaan.  Julkaisutoiminta on tärkeä osa seuran työtä.

1948:  Suomessa määritellään faktoreiden palkanmääräytymisperusteet.

1948:  Elokuvakiertueiden Liitto perustetaan.

1949:  Itä-Kanadan litografien osastot voittavat kuusi kuukautta kestävän koko alan laajuisen lakon.

1949:  Kirjaltajain, litografien  ja kirjansitojain kansainvälisten järjestöjen Kansainvälinen Graafinen Liitto Internationale graphische Föderation perustetaan Tukholmassa.  Liiton keskuspaikka on Bern.

1949:  Lontoossa Victoria ja Albert museossa pidetään ensimmäinen kansainvälinen kirjan suojakansi- eli -paperinäyttely.  Museossa on noin 8000 suojakantta, joista näyttelyyn valittuja on 460 suojakantta.  Englannin kaupunkien kierroksen jälkeen näyttely on esillä Sveitsissä, Saksassa, Pohjoismaissa ja Hollannissa.

1949:  Saksan liittotasavallan paino-, pakkaus- ja paperialojen liitot sekä alan laitetoimittajia edustavat yhdistykset suunnittelevat tapahtuman, josta tulee Drupa- eli Druck und Papier-näyttely.  Ensimmäinen Drupa pidetään Düsseldorfissa, jossa näytteilleasettajia on 527, suurin osa saksalaisia.

1949:  Suomen Kirjatyöntekijäin Liitto SKL aloittaa valtakunnallisen lakon 1.3, jotta 1911 lakossa menetetty viikkopalkkajärjestelmä saadaan takaisin.  Työssä ovat ne työväen kirjapainojen (Työväen Kustannusliikkeiden Liiton ja Demokraattisten Kustantajain Liiton) ja valtion painolaitosten työntekijät, joihin noudatetaan viikkopalkkoja.  Vasemmiston sanomalehdet ilmestyvät, mutta porvaripainot suljetaan ja porvarilehdet jäävät ilmestymättä.  Rikkuritapauksia esiintyy.  Jo 18 päivän lakon jälkeen liitto saa takaisin viikkopalkkajärjestelmän 46 tunnin työviikon.  Faktoriliiton jäsenet jäävät lakon ulkopuolelle.

1949:  Loimaan Kirjatyöntekijäin Yhdistys perustetaan.

1949:  Suomen Sanomalehtimiesten Liitto SSL eroaa Kansainvälisestä Lehtimiesliitosta - International Organization of Journalists IOJ ja liittyy Kansainväliseen Lehtimiesfederaatioon - International Federation of Journalists IFJ.

1949:  Sanomalehtien Liitto liittyy kansainväliseen järjestöön Fédération Internationale des Editeurs de Journaux FIEJ.

1949:  Ruotsinkieliset lehdet perustavat yhteistyöelimen Svenska Pressföreningen i Finland.

1949:  Helsingin Graafillisesta Klubista HGK tulee Helsingin Graafinen Klubi, ja sen sääntöjä muutetaan.

1949:  Suomessa tehdään sopimus, joka säätelee lehtien julkaisijoiden ja mainostoimistojen suhteita.

1949:  Kulttuurielokuvayhdistys ja Pro Filmia perustetaan.

1940-luvun loppu:  Suomen kirjaltajat ja faktorit koettavat saada perustettua kirjapainomuseon, mutta hanke raukeaa.

1950:  New Yorkissa pidetään alustava kokous kylmän sodan vuosina Kansainvälisen lehdistöinstituutin International Press Institute - IPI perustamiseksi.  Rockefeller-säätiö ja Carnegien säätiö myöntävät varoja, ja IPIn peruskirja laaditaan 1951 Pariisissa.  Instituutissa on 1980 noin 2000 jäsentä 65 maasta.  IPI julkaisee kuukausittain kolmella kielellä raporttia: IPI report, IPI Rundschau ja Les Cahiers de l’IPI, kahdesti kuussa lehteä Press Topics ja vuosittain selontekoa Review of Press Freedom sekä tutkimuksia.

1950:  Kansainvälinen lehdistöinstituutti IPI on CIAn tai sen rahakanavien tukema.  IPI taistelee UNESCOa vastaan.  IPI on yhteistyössä Brysselissä toimivan Kansainvälisen Lehtimiesfederaation - International Federation of Journalists IFJ (perustettu 1926, uudelleen 1946 ja 1952 CIAn myötävaikutuksella) ja Amerikkojen maiden lehdistöyhdistys Inter American Press Association IAPA kanssa.  IAPA on CIAn tärkeimpiä yhteistoimintajärjestöjä lehtimaailmassa 1950-luvulta alkaen.  Järjestöä IFJ rahoittaa Yhdysvaltain lehtimiesliitto American Newspaper Guild, joka on CIAn avustama järjestö.  IPI, IAPA ja IFJ toimivat järjestössä Maailman lehdistönvapauskomitea World Press Freedom Committee WPFC, jonka keskus on Floridassa.  Sen johtavia hahmoja ovat USAn oikeiston edustajat.  Komitean päätehtävä on taistella "vapauden puolesta" Neuvostoliiton ja UNESCOn näkemyksiä vastaan.

1950:  Panamerikkalaisten lehdistökongressien pohjalta perustetaan Yhteisamerikkalainen lehdistöyhdistys Inter American Press Association IAPA.  Siinä on 1980 lähes tuhat jäsentä, joista yli puolet on Yhdysvalloista, yli 300 Latinalaisesta Amerikasta, loput Kanadasta ja Länsi-Intian alueelta.

1950:  Hollannin graafisen teollisuuden työntekijöistä 17 000 kuluu 1866 perustettuun sosiaalidemokraattiseen järjestöön, 6000 kuuluu 1900 perustettuun katolilaiseen liittoon, 3000 kaksi vuotta nuorempaan protestanttiseen liittoon ja 3000 kuluu 1945 perustettuun kommunistiseen liittoon.

1950:  Norjassa sanomalehtien liittoon kuuluu 191 lehteä, mutta 1965 enää 160 lehteä.

1950:  Yhdysvalloissa graafisen teollisuuden erikoisalojen osasto alkaa julkaista lehteä Specialty Worker.

1950:  Kööpenhaminassa perustetaan Pohjoismaiden kirjansitojaneuvosto - Nordiska bokbindarrådet kirjansitomoliikkeenharjoittajain yhteiselimeksi Norjan, Ruotsin, Suomen ja Tanskan välille.

1950:  Englantilainen professori Hywel Murrel luo sanan ergonomia kuvaamaan työn mukauttamista ihmisen ominaisuksiin.  Kuitenkin puolalainen tiedemies Adalbert Jastrzebowski käytti 1857 sanaa ergonomia lehtikirjoituksessaan, joka käsitteli ihmisen työtä luonnon ympäristössä.

1950:  Lähes 500 kirjatyöntekijää aloittaa lakon Valtioneuvoston kirjapainossa ja kirjansitomossa, Suomen Pankin setelipainossa ja Maanmittaushallituksen kivipainossa joulukuussa.  Tammikuussa 1951 välitysehdotus antaa palkankorotuksen ja lakko päättyy.

1950:  Suomen Faktoriliitto muuttaa lehtensä nimeksi Faktori.

1950:  Sanomalehtien ilmoitusten ja tilausten hintakiistat 1949 johtavat 12 maalaisliittolaisen sanomalehden joukkoeroon Sanomalehtien Liitosta.  Lehtien yhdyssiteeksi tulee 1946 perustettu Maalaisliiton Lehdistö.

1950:  Aikakauslehtien Liitto kiistelee Rautatiekirjakaupan kanssa myynnistä, palautuksista, tilityksistä ja myyntipalkkioista sekä valmistelee myynnin järjestämistä ohi Rautatiekirjakaupan.

1950:  Suomen Filmivalmistajien Liitto tulee kansainvälisen liiton Fédération Internationale des Associations des Producteurs des Films jäseneksi.

1951:  Düsseldorfissa aletaan järjestää kolmen vuoden välein graafisen ja lähialojen näyttelyä DRUPA - Druck und Papier.

1951:  Suomen Aikakauslehdentoimittajain Liitto saa nimensä.  Liiton julkaisu on Aikakauslehdentoimittaja.

1951:  Maalaisliiton Lehdistö vaihtaa nimekseen Maaseutulehtien Liitto.

1951:  Suomen Ilmoittajat perustetaan.  Nimeksi tulee myöhemmin Mainostajien Liitto.

1951:  Helsingin Graafillisen Konemestariklubin kokouskielenä on ruotsi.  Uusi puheenjohtaja Karl Nyberg ottaa kokouskieleksi suomen sillä seurauksella, että osa jäsenistä poistuu kokouksesta.

1952:  Kansainvälinen lehtimiesliitto International Federation of Journalists IFJ perustetaan CIAn myötävaikutuksella.  Liitossa on 1980 noin 30 järjestöä ja yli 100 000 jäsentä.  Suomen Sanomalehtimiesten Liitto SSL kuuluu järjestöön vuodesta 1956.  Liitolla on kolmikielinen julkaisu IFJ Information.

1952:  Yhdysvaltain painajien liitossa on 90 000 jäsentä.

1952:  Fazerin kirjapainossa kirjatyöntekijät ovat lakossa, koska he eivät saa graafisen alan työehtosopimuksen mukaisia etuja.  Asia ratkeaa, kun kirjapainosta muodostetaan erillinen yhtiö Monicus.

1952:  Suomen Työnantajain Keskusliitto STK arvostelee Graafisen Teollisuuden Liittoa siitä, että tämä hyväksyi sopimuskohtia, joiden katsotaan lähenevän closed shop -järjestelmää eli sitä, että töihin otetaan vain ammattiliittoon kuuluvia työntekijöitä.

1952:  Mainoshoitajain Yhdistys alkaa järjestää vuosittaisen kilpailun vuoden parhaista julisteista.

1952:  Suomen Opetuselokuvayhdistys perustetaan.  Se alkaa 1954 julkaista Audiovisuaalista Aikakauskirjaa.

1953:  UNESCO järjestää kirjastoseminaarin Nigeriassa.

1953:  Leikepalvelujen kansainvälinen järjestö Federation Internationel des Bureaux d'Extraits Presse FIBEP perustetaan.

1953:  Italialaisen Gianni Manteron aloitteesta ruvetaan järjestämään kansainvälisiä kongresseja exlibristen keräilijöille.

1953:  Suomen Kirjatyöntekijäin Liiton SKL edustajakokouksessa Hämeenlinnan Kirjatyöntekijäin Yhdistys tekee aloitteen ammattientarkastus- ja työturvallisuuslainsäädännön kehittämisestä.

1953:  Turunmaan Kirjapainossa puhkeaa lakko.  Työntaja väittää työntekijöiden rikkoneen latomakoneen ja estäneen  siten rikkureiden työskentelyn.  Rikkoutuminen tapahtui taitamattomien rikkureiden vuoksi.

1953:  Iisalmessa puhkeaa kirjatyöläisten lakko.

1953:  Graafisen Teollisuuden Liitto saa rinnalleen Graafisen Keskusliiton - Grafiska Centralförbundet, jolle siirtyvät edeltäjältä Graafisen Teollisuuden Liitto muut kuin työnantaja-asiat.  Keskusliitto saa vastaavat tehtävät Suomen Kirjansitomonomistajain Liitolta.  Alaosastona on 1945 perustettu Kemigrafiaosasto.

1953:  Kirjapainokonttorin tilalle perustetaan Kirjanpainajain Yhdistys Helsingin kirjapainojen etujärjestöksi.  Yhdistys nukahtaa 1967.

1953:  Sitomonomistajain liiton aloitteesta tehdään Suomen kirjapainojen ja kirjansitomoiden välinen yhteistyösopimus.

1953:  Perustetaan auktorisoimislautakunta, joka myöntää mainostoimisto-oikeudet.  Lautakunnan nimi muutetaan ensin  lehti- ja mainosalan mainoslautakunnaksi ja sitten Ilmoittelun Yhteisneuvostoksi.

1953:  Filmikamarin aloitteesta ryhdytään valitsemaan vuoden paras elokuvajuliste.

1953:  Suomen reikäkorttiyhdistys perustetaan.  Sen nimeksi tulee 1960 Tietokoneyhdistys.

1954:  USAssa rainaoffsetpainajat perustavat yhdistyksen Web Offset Association.

1954:  USAssa perustetaan Comics Magazine Association of America.

1954:  Pariisissa pidetään graafisen alan näyttely Salon graphique ja 1955 Lontoossa IPEX.

1954:  Graafisen alan neuvottelut pitkittyvät.  Kirjatyöntekijät uhkaavat lakolla, ja saadaan sopimus, jossa palkankorotukset kohdistetaan vähintään kymmenen vuotta alalla olleille työntekijöille.

1954:  Suomen Kirjatyöntekijäin Liitto SKL ostaa kirjapainon Kohopaino konekannan ja latomakoneen Rovaniemen Kirjapainolta lehden Kirjatyö - Bokarbete ja muiden tuotteiden painamista varten.  Liitto myy 1966 painon Sanomalle.

1954:  Toimitustyö ilmestyy kahtena numerona.  Lehti on tarkoitettu Suomen Sanomalehtimiesten Liiton SSL ja Suomen Aikakauslehdentoimittajain Liiton SAL yhteiseksi lehdeksi.

1954:  Suomen suurimmat graafisen alan agentuurit  perustavat järjestön Graafiset Tukkuliikkeet Suomen graafisten agentuuri- ja tuontiliikkeiden etujen valvojaksi.  Sen ensimmäinen puheenjohtaja on Kirjateollisuusasioimiston johtaja diplomi-insinööri Tauno Kahanpää.

1954:  Mainosgraafikot perustetaan Suomessa.  Jäseniä on 1980 noin 60.  Jäseneksi pääsee kutsuttuna.

1954-61:  Faktoriliiton puheenjohtajana toimii faktori Vilho Olavi Siivonen (1916-67).  Faktorikoulun 1945-47 suoritettuaan hän otti vastaan opettajan toimen ja myöhemmin kurssinjohtajan tehtävät Taideteollisessa oppilaitoksessa graafisen alan iltakursseilla 1954 asti sekä suostui opettajaksi Faktorikoulun kursseille 1950 alkaen.  Faktorikoulun esimieheksi hänet pyydetään 1962.  Faktoriliitto eroaa 1955 Henkisen Työn Keskusliitosta, johon se liittyi 1944.

1954:  Pakkausvaliokunta perustetaan.  Sen alkuunpanija on Tehokkaan Tuotannon Tutkimussäätiö TTT.

1954:  Suomen elokuvasäveltäjät perustetaan.

1955:  Itä-Berliinissä perustetaan kirjanystävienseura Pirckheimer-Gesellschaft.

1955:  Frankfurtin kirjamessut avataan.  Saksan kirjakauppojen rauhanpalkinto myönnetään kirjailija Hermann Hesselle.

1955:  Sanoma- ja aikakauslehtien, mainostoimistojen ja ilmoittajien yhteisesti perustama ja omistama Levikintarkastus alkaa hankkia ja julkaista puolueettomia ja luotettavia levikkitietoja sanoma- ja aikakauslehdistöstä.

1955:  Suomessa postimiesten lakon johdosta ei kuuden päivän aikana kanneta sanomalehtiä.

1955:  Graafisen Teollisuuden Liiton nimeksi otetaan Graafisen Teollisuuden Työnantajaliitto - Grafiska Industrins Arbetsgivareförbund.  Siihen liittyvät 1958 Suomen Kirjansitomonomistajain Liiton jäsenet.

1955:  Kirjanpainajain Kerho (perustettu 1930) ottaa nimekseen Kirjapainojen Liitto - Boktryckeriföreningen.  Siihen kuuluu pieniä ja keskisuuria kirjapainoja.  Liitto liittyy 1958 Käsi- ja Pienteollisuuden Keskusliittoon.

1955:  Suomen Henkilökuntalehtien Yhdistys perustetaan.

1955:  Suomen Kaitaelokuvaajien Liitto - Finlands Smalfilmareförebund perustetaan.  Liitto julkaisee lehteä Kaitafilmi.

1956:  Tanskassa kirjatyöntekijät lakkoilevat.

1956:  Suomessa yleislakko alkaa samana päivänä 1.3, kun Urho Kekkonen astuu tasavallan presidentin virkaan.  Yleislakon seurauksena Suomen päivälehdet lakkaavat ilmestymästä, mutta suurlehdet pystyvät estämään täydellisen uutispimennon jakamalla monistettuja uutislehtiä.  Monisteiden käyttö aiheuttaa kiistaa muun muassa Porvoossa, jossa Uudenmaan Sanomat ja Borgåbladet julkaisevat monisteita ja Uusimaa järjestää tiedotustilaisuuksia kaiuttamalla uutisia ja ilmoituksia kovaäänisellä Seurahuoneen ikkunasta torille.  Pankkien ja vakuutuslaitosten kirjapainot ja rotaprintit saatetaan lakon piiriin.  KKn kirjapaino saa valtuudet margariinin käärepapereiden valmistamiseen.  Osuuskauppaliike on valmistamassa Väinö Tannerin 75-vuotispäiväksi juhlajulkaisua, joka jää kesken. Työlupa annetaan neljän kappaleen valmistamiseen.  Faktorit pysyvät lakon ulkopuolella.  Työväenlehtipainot painavat SAKn äänenkannattajaa Palkkatyöläinen Helsingissä, Kotkassa, Hämeenlinnassa, Tampereella, Lappeenrannassa, Joensuussa, Vaasassa, Oulussa, Kuopiossa, Turussa, Jyväskylässä, Porissa ja Mikkelissä.  Yleislakon päätyttyä 19.3 Vapaa Sana ja Työkansan Sanomat  julkaisevat lisälehden 22.3, jolloin graafisen teollisuuden lakko päättyy.  Liiton jäseninä olevat rikkurit erotetaan liitosta.

1956:  Suomessa graafisella alalla tehdään ruotsalaisen mallin mukaan ainutlaatuinen kuusivuotinen (työnantaja oli esittänyt 10 vuoden sopimusta) työrauhasopimus, joka turvaa graafiselle teollisuudelle työrauhan muilla aloilla mahdollisesti sattuvien työselkkausten aikana.   Ruotsalaiset eivät olleet tyytyväisiä työrauhasopimukseensa.  Työaika lyhenee 45 tuntiin yksivuorotyössä ja 44,5 tuntiin kaksivuorotyössä 1959 alkaen.  Suomen Työnantajain Keskusliitto STK ei hyväksy sopimusta, ja Graafisen Teollisuuden Työnantajaliitto eroaa STKsta.  Työnantajaliitto tekee työehtosopimuksen lehtitalojen autonkuljettajien kanssa.  Faktoriliitossa on 564 jäsentä ja 12 osastoa.

1956:  Työväen Kustannusliikkeiden Liitto lakkaa toimimasta työnantajaliittona, mutta samana vuonna perustetaan Työväen Lehdistö.  Sen rinnakkaiselimenä toimii Työväen Sanomalehtien Tietotoimisto.

1956:  Aikakauslehtien Liitto liittyy jäseneksi aikakauslehtien maailmanjärjestöön International Federation of the Periodical Press FIPP, mutta eroaa siitä 1960 muiden pohjoismaisten aikakauslehtijärjestöjen kanssa.  Ne palaavat FIPPiin 1960-luvun lopulla.

1956:  Valokuvaus- ja Elokuvausammattien Edistämissäätiö perustetaan.  Sen nimeksi 1957 tulee Valokuvauksen ja Elokuvauksen Edistämissäätiö.

1956:  Suomen Filmivuokraajien Työnantajayhdistys perustetaan.

1957:  Neuvostoliiton Lehdistö - Sovetskaja Petshat perustetaan.

1957:  USAssa on 48 sanomalehdessä lakko, vuotta myöhemmin 44 ja 1959 vielä 42 lehdessä lakko.

1957:  Amsterdamilaisen lehden Algemeen Handelsblad aloitteesta perustetaan järjestö Top European Advertising Media TEAM.  Siihen kuuluu 1960-luvulla 18 päivälehteä, ja 1980 enää 14: norjalainen Aftenposten, englantilainen The Daily Telegraph, irlantilainen Irish Independent, sveitsiläinen Neue Zürcher Zeitung, hollantilainen NRC Handelsblad, belgialaiset Le Soir ja Het Laatste Nieuws, natosaksalaiset Frankfurter Allgemeine Zeitung, Die Welt ja Süddeutsche Zeitung, itävaltalainen Die Presse, italialaiset Corriere della Sera ja Il Messagero sekä espanjalainen La Vanguardia.

1957:  Lausannessa järjestetään Graphic, toistuviksi tarkoitetut graafisen teollisuuden tuotantovälineiden ja raaka-aineiden messut ja näyttely.

1957:  Aasiassa ryhdytään jakamaan Ramon Magsaysay -palkintoja muun muassa journalismin, kirjallisuuden ja mediataiteen alalla.  Palkinnon nimi tulee Filippiinien kolmannesta presidentistä Ramon Del Fierro Magsaysay.

1957:  Suomen Kirjatyöntekijäin Liitto SKL eroaa SAKsta.  Liitossa on 60 osastoa ja 10 823 jäsentä.

1957:  Helsingissä perustetaan Painoväritehtaitten Yhdistys - Tryckfärgfabrikernas Förening.  Sen perustajajäsenet ovat Roto, Painoväri, Vertex ja Sadolinin painoväritehdas.  Myöhemmin siihen liittyvät D Winter, Suomen Painoväritehdas ja Graafinen Väri.  Yhdistys liittyy 1958 Teollisuudenharjoittajain Liittoon ja 1963 alan kansainväliseen yhdistykseen Comité Européen des Associations de Fabricants de Peintures et d’Encres d’Imprimerie.  Painovärien kulutus kiloa henkeä kohti vuodessa 1946-65 välisenä aikana: Suomi 0,65, Ruotsi 1,25, Tanska 0,75, Sveitsi 1,0, Itävalta 0,45, Englanti 0,9, Saksan Liittotasavalta 1,0, Ranska 0,7, Italia 0,45, Espanja 0,2, Yhdysvallat 1,4 ja Japani 0,7.

1957:  Kirjansitomonomistajainliitossa on 32 jäsentä.  Liitto sulautuu 1958 Graafisen Teollisuuden Työnantajaliittoon.  Vuosikokous 1956 teki asiasta alustavan periaatepäätöksen.

1957:  Suomen Kartografinen Seura perustetaan kehittämään kartografista tekniikkaa ja edistämään kartastotöitä Suomessa.

1957:  Seripainoalan liikkeenharjoittajain yhdistys Suomen Seripainojen Liitto perustetaan.

1957:  Kirjapainokonttori ja työnantajaliitto julkaisevat Kirjapainotuotteiden Hinnoitteluoppaan.  Kirjapainokonttori (perustettu 1917) lopettaa toimintansa, ja Kirjanpainajain Yhdistyksen kokouksessa päätetään perustaa Kirjapainotaidon Edistämissäätiö - Stiftelsen för boktryckarekonstens främjande, jolle siirretään konttorin varoja.  Säätiö antaa stipendejä, apurahoja, palkkioita ja matka- ynnä muita avustuksia, tukee julkaisutoimintaa ja avustaa kurssi- ja esitelmätoimintaa.

1957:  Graafinen Keskusliitto alkaa järjestää vuosittain Kirjanpainajan päivää Aleksis Kiven päivänä (toisen lähteen mukaan 1955).

1958:  USAssa on 38 lakkoa 44 sanomalehdessä.

1958:  USAn National Cartoonists Society antaa Kari Suomalaiselle Reuben-plaketin pilapiirroksista.

1958:  Sanomalehtien Liitto käy neuvotteluja Työväen Kustannusliikkeiden Liiton kanssa sosiaalidemokraattisten sanomalehtiyhtiöiden liittymisestä Sanomalehtien Liittoon.  Suomen Sosialidemokraatti liittyy jäseneksi ja Kansan Lehti 1959.  Sanomalehtien Liitto pääsi neuvotteluissa Suomen Sanomalehtimiesten Liiton kanssa edullisempaan sopimusratkaisuun kuin sosiaalidemokraattiset lehdet omissa neuvotteluissaan.

1958:  Tukholmassa Norjan, Ruotsin, Suomen ja Tanskan kuvalaattalaitosten sekä offset- ja syväpainojen edustajat perustavat Pohjoismaiden reproduktioneuvoston - Nordiska reproduktionsrådet käsittelemään yhteisiä asioita.

1958:  Sosiaalidemokraattinen Työväen Kustannusliikkeiden Liitto muuttaa nimekseen Työväenlehdistö, kun kirjankustantajat erosivat siitä.  Liitto lopettaa työnantajapoliittisen toimintansa ja osa sen jäsenistä kuten Kansanvalta liittyy Graafisen Teollisuuden Työnantajaliittoon.  Sosiaalidemokraattiset lehdet muodostavat 1970-luvulla toiseksi yhteistyöelimekseen T-lehdistön.  Puolueen hallinnassa on Työväenlehdistön Kannatusyhdistys.

1958-73:  Suomen Aikakauslehdentoimittajain Liitto SAL julkaisee lehteään Aikakauslehden Toimittaja.

1958:  Toimittajien ohjeet laaditaan ensimmäisen kerran nimellä Etikettisäännöt Suomen sanomalehtimiehille.

1958:  Suomen Kirjansitomonomistajain Liitto lopettaa toimintansa ja sen 32 jäsenyritystä siirtyvät Graafisen Keskusliiton ja Graafisen Teollisuuden Työnantajaliiton jäseniksi.

1958:  Suomen Teknillisen Seuran (Suomenkielisten Teknikkojen Seura perustettu 1896, nimen muutos 1957) 21 jäsentä perustaa Graafisen Kerhon (perustamispäätös tehtiin 1957).  Puheenjohtajaksi valitaan Suomen Pankin Setelipainon johtaja diplomi-insinööri Toivo Rissanen (1920-).  Aloitteentekijöitä ovat Väinö Ansala, Klaus Arho, Pauli Jalassola, Mauno Kajamaa, Halfdan Malmgren, Kari Reenpää ja Toivo Rissanen.  Kerho on Graafisen Keskusliiton kanssa perustamassa Graafista Tutkimuslaitosta ja sen graafista laboratoriota Valtion Teknillisen Tutkimuslaitoksen VTT yhteyteen, graafisen tekniikan professuuria Teknilliseen korkeakouluun TKK, Graafisen Tekniikan Edistämissäätiötä ja käynnistämässä kirjapainoteknikkojen koulutusta.  Kerhon puheenjohtajia Rissasen jälkeen ovat Klaus Arho ja Olavi Perilä 1960-luvulla.

1958:  Suomessa perustetaan Bibliofiilien Seura.  Sen äänenkannattaja on Bibliophilos (perustettu 1942).

1958:  Elokuvateattereiden Työnantajayhdistys perustetaan.

1958:  Suomen Lastenelokuvakeskus perustetaan.

1959:  Neuvostoliitossa perustetaan toimittajien liitto Sojuz Zhurnalistov SSSR.  Siinä on 1964 jo 38 800 jäsentä ja 1979 noin 63 000 jäsentä: päätoimittajia, toimittajia, valokuvaajia ja taiteilijoita, jotka ovat töissä lehdistössä, radiossa, televisiossa, uutistoimistoissa ja kustantamoissa.  Liiton äänenkannattajia ovat Sovetskaja petshat - Neuvostolehdistö, Sovetskoje foto - Neuvostovalokuva ja viikottain ilmestyvä ulkomaisen lehdistön katsaus Zarubezhom - Ulkomailla.

1959:  Leipzigin kansainvälisen kirjataidenäyttelyn Internationale Buchkunstausstellung iba tuomaristo päättää viisi periaatetta: 1) DDRn kirjamuotoilun täytyy vastata kirjallista sisältöä ja palvella sosialistista kulttuuria, 2) muotoilun on vastattava tarkoitusta, lukijakuntaa, edullista hintaa ja optimaalista laatua, 3) vain kaikkien osien esteettisellä sopusoinnulla syntyy erinomainen kirja, 4) tuomaristo tukee klassisen kirjanmuotoilun lakien ja kokemuksen periaatteellisella huomioimisella sellaisia kokeiluja, jotka eivät tähtää muodikkaisiin tehokeinoihin, vaan etsivät menestyksellisesti uusia ilmaisumahdollisuuksia ja 5) pyrkimysten keskiössä on huokea ja elävästi muotoiltu massakirja.  Näyttelyssä 1927 ibaa vaivasi elitistinen luonne.  Näyttelyssä 1959 on esillä 34 maan kirjoja, grafiikkaa, typografisten kirjainten piirroksia, kuvituksia ja käsinsidottuja kirjoja.  Palkintoina on Gutenbergpreis der Stadt Leipzig.

1959:  Frankfurtissa avataan kansainväliset kirjamessut.

1959:  USAssa on 40 lakkoa 42 sanomalehdessä.

1959:  Englannissa on seitsenviikkoinen kirjapainolakko.  Palkkavaatimus 10 prosentin korotus toteutuu 4,5 prosentin korotuksena ja viikkotyöajan supistaminen 43,5 tunnista 40 tuntiin toteutuu 1,5 tunnin lyhentämisenä.

1959:  Milanossa järjestetään graafisen teollisuuden ja sen lähialojen kansainvälinen näyttely Congresso e mostra internationale grafica editoriale cartaria GEC, joka on tarkoitettu muutaman vuoden väliajoin uusiutuvaksi.  Milanon kevätmessuilla on graafisen teollisuuden osastoja.

1959:  Suomessa kirjatyöntekijäin työajan lyhentäminen hoidetaan käytännössä talvilomalla, ylimääräisillä vapaapäivillä ja entistä lyhyempinä lauantaityöpäivinä.

1959:  Työväenlehdistö perustetaan.  Sen johtokunnan puheenjohtajana on Visa Kivi.

1959:  Maalaisliittolainen Savon Sanomat palaa Sanomalehtien Liittoon.  Loput maalaisliittolaiset lehdet palaavat 1967 liittoon.

1959:  Suomen Paikallislehtien Liitto perustetaan Urpo Lahtisen aloitteesta.  Kokouksessa on yhdeksän lehteä edustettuna.  Nimeksi otetaan 1963 Kaupunkilehtien Liitto.

1959:  Mainoshoitajain Yhdistys perustaa iskulauserekisterin.

1959:  Levikintarkastus aloittaa.  Se tarkastaa virallisesti lehtien levikin.

1959:  Kirjapainojen Liitto perustaa oman yrityksen Ladeke, joka toimittaa koneladelmia liiton jäsenyrityksille.  Liitolla 1960 on 36 jäsentä.

1960-luku:  Eurooppalaiset silkkipainoyhdistykset perustavat kattojärjestön Federation of European Screen Printers Association Fespa.

1960-luku:  Australiassa perustetaan maksuttomien lehtien järjestö The Australian Suburban Newspapers' Association ASNA.

1960:  Toimittajien liitto Inter-American Federation of Working Newspapermen IFWN perustetaan.  Sen kautta CIA pystyy valvomaan eteläamerikkalaisia toimittajia.

1960:  Graafisen tekniikan tutkimussäätiö perustetaan ylläpitämään ja edistämään graafisen alan tutkimusta.

1960:  Graafinen Keskusliitto kustantaa WSOYn kanssa Graafisen Tietokirjan, jonka kirjoittaa Paavo Virusmäki.

1960:  Paikallislehtien Liitto alkaa julkaista aikakauslehteä Pitäjänlehdistö, jonka nimi 1963 alkaen on Paikallislehdistö.

1960:  Helsingin Graafinen Klubi HGK liittyy järjestön Association of Printing House Craftsmen jäseneksi.

1960:  Suomessa vuosiloma on 18-24 päivää.

1960:  Suomen Lääketieteellis-Luonnontieteellisen Valokuvauksen Seura - Finsk Förening för Medicinsk och Naturvetenskaplig Fotografi perustetaan.

1960:  Nyrki Tapiovaara -seura perustetaan.

1961:  Kansainvälinen sanomalehtien väriyhdistys International Newspaper Colour Association INCA perustetaan, kun Euroopan sanomalehtien värinkäyttö alkaa kasvaa.  Mukaan tuleva sanomalehdenkustantajien kansainvälinen liitto Fédération Internationale des Editeurs de Journaux FIEJ ja INCA muodostavat 1970 yhdistyksen INCA-FIEJ Research Association, joka lyhennetään IFRA.  Myöhemmin IFRA järjestää joka lokakuussa näyttelyn IFRA Expo, kokouksia ja seminaareja.  IFRA harjoitaa tutkimusta ja julkaisee tutkimustuloksia sekä kerran kuussa lehden Sanomalehtitekniikka englanniksi, ranskaksi ja saksaksi.  Yhdistykseen kuuluu yli 1300 sanomalehtiyritystä ja 440 alan teollisuuden laitetoimittajaa.  IFRAn päätoimisto on Darmstadtissa, paikallistoimistot Tukholmassa, Singaporessa ja Pariisissa.  Edustajia on Yhdysvalloissa, Englannissa ja Intiassa.

1961:  Norsunluurannikon toimittajien yhdistys Association Ivorienne des Journalistes Professionnels AIJP perustetaan.

1961:  Pakkausalan Kannatusyhdistys perustetaan rahoittamaan Pakkausvaliokunnan toimintaa.

1961:  Tietokirjailijoiden Liitto perustetaan.

1961:  Filmiteknikot laajentuu ottamalla nimekseen Filmi- ja Televisioteknillinen Yhdistys.  Se julkaisee 1961-63 lehteä Filmiteknikko.

1961:  Diplomi-insinöörin Heikki Aho muistosäätiö perustetaan.

1962:  Saksassa Mainzissa avataan jälleen uusissa tiloissa Gutenberg-museo.  Se on kirjapainotaidon maailmanmuseo.  Talon edustalla on uusi Gutenbergin rintakuva, jonka veistäjä on professori Wäinö Aaltonen.

1962:  Saksassa alkaa ilmestyä Polygraph Jahrbuch.

1962:  Pohjoismaiden neuvosto alkaa jakaa kirjallisuuspalkintoa vuosittain.

1962:  Euroopassa perustetaan ensimmäinen sarjakuvaseura.

1962:  Suomessa työriitojen sovittelijan avulla saadaan sopu ennen ilmoitetun toimittajalakon alkua.  Sopimus on normaalivälikirja.

1962 ja 1963:  Pitäjänlehtien Liitto hyväksyy uudeksi nimekseen Paikallislehtien Liitto.  Ilmaisjakelulehdet perustivat samannimisen järjestön, mutta valitsivat nimen Kaupunkilehtien Liitto.

1962:  Suomessa perustetan Omatarvepainojen esimiehet.

1962:  Kirjansitomonjohtajain Kerho muuttaa nimensä Kirjansitomonjohtajiksi.  Yhdistys päättää 1967 liittyä Faktoriliittoon.  Myöhemmin yhdistys muuttaa nimensä Sitomon Faktoreiksi.  Yhdistyksellä on 1977 noin 130 jäsentä.

1962:  Pohjoismainen Filmi- ja TV-Unioni perustetaan Tukholmassa.  Samana vuonna perutetaan sen Suomen jaosto.

1962:  Toimittajan Paula Pimpula Talaskivi (1914-90) aloitteesta syntyy Filmiaura.  Yhdistys ottaa 1963 tehtäväkseen jakaa Jussit, jota Elokuvajournalistit hoiti aikaisemmin.

1963:  USAssa aikakauslehtien päätoimittajat perustavat yhdistyksen The American Society of Magazine Editors.

1963:  Leipzigissa järjestetään ensimmäinen näyttely Maailman kauneimmat kirjat.  Palkintona on Goldene Letter - Kultainen kirjain.

1963:  Lontoossa perustetaan Designers and Art Directors Association ja International Council of Graphic Design Associations ICOGRADA.

1963:  Parmassa vihitään uusi Bodonin museo.

1963:  Kentin St Mary Crayssa avataan National Paper Museum.  Sen sisustamisessa on mukana 120 yritystä ja järjestöä.

1963:  Yhdysvalloissa on 114 päivää kestävä kirjaltajalakko.

1963:  New Yorkissa päättyy 91 vuorokautta kestänyt sanomalehtilakko.  Kaikki New Yorkin lehdet jäivät ilmestymättä.

1963:  Luonnos- eli layoutlatomoiden lukumäärä kasvaa.  Siksi Saksassa perustetaan järjestö Verein Deutscher Layoutsetzereien.  Se pyrkii liittymään Saksan graafisen teollisuuden keskusjärjestön osastoksi.

1963:  Suomen Kirjatyöntekijäin Liitto SKL liittyy Suomen Ammattijärjestöön SAJ, joka perustettiin 1960.

1963:  Suomessa graafisella alalla työrauhasopimus uudistetaan lakonuhkan jälkeen neljäksi vuodeksi.  Sopimuksessa on säännöksiä vuosilomista ja koulutuksesta.  Uusiksi oppisopimusammateiksi hyväksytään stereotypoija, korjailija, tiikelipainaja, offsetkopisti, offsetasettelija ja syväpainoasettelija.  Harjoitteluammateiksi otetaan konelatoja, teletyyppikirjoittaja ja rotaatiopainaja.  Suomen Kirjatyöntekijäin Liitossa on 67 osastoa ja 13 101 jäsentä.

1963:  Sanomalehtien Liitto poistaa säännöistään sanomalehtien keskinäisten hintasopimusten tekemistä koskevat säännökset, jotta vältetään voimassa olevaan kartellilainsäädäntöön perustuvat valtiovallan toimet.  1962 liiton 74 jäsenestä osa on paikallisia lehtiä ja osa aikakauslehtiä kuten Hevostalous, Metsälehti ja Yhteishyvä.

1963:  Suomen Paperitehtaitten Yhdistys ja Sanomalehtien Liitto perustavat yhteisen toimikunnan Tekninen yhteistyöelin  TYE sanomalehtipaperin laatuvaatimusten määrittelemiseksi.  Ensimmäiset koespesifikaatiot sanomalehtipaperin laaduksi valmistuvat 1966.

1963:  Kirjapainojen Liitto perustaa osaston Kirjanpainajain Rouvat.

1963:  Suomenkielen oikeuksien satavuotisjuhlaa vietetään Parolassa.

1963:  Helsingin Graafillinen Konemestariklubi järjestää matkan Leningradiin matkailijoille avatun Viipurin kautta.

1963:  Ensimmäinen Lahden kansainvälinen kirjailijakokous järjestetään Mukkulan kaupunginosassa.

1964:  Lyonissa avataan Musée de l'Imprimerie.

1964:  Toronton kolmen sanomalehden Globe and Mail, Daily Star ja Telegram neuvoteltua 22 kuukautta International Typographical Unionin eli Kansainvälisen kirjaltajaliiton paikallisjärjestön kanssa alkaa lakko.  Lehdet ilmestyvät, sillä ne saavat muilta osastoilta latojia ja muiden järjestöjen painajia.  Kysymys on automaattiladonnan ja tietokoneiden reikänauhanlävistäjien asennuksen ongelmasta, vaikka työnantajat takaavat, ettei irtisanomisia tapahdu.

1964:  Englannissa Lontoossa perustetaan kansainvälinen The Printing Historical Society - Painamisen historiallinen seura.  Siinä on 1969 jäseniä 23 maasta lähes tuhat.  Seura julkaisee vuosittain lehteä Journal.

1964:  Irlannin graafinen teollisuus saa 40 tunnin työviikon.

1964:  Yhdysvalloissa graafisen alan ammattiliitot alkavat yhdistyä.  Litografit Amalgamated Lithographers ja kemigrafit International Photo Engravers yhdistyvät liitoksi Lithographers' and Photoengravers' International Union LPIU, jossa on 60 000 jäsentä.

1964:  Savon Sanomain Kirjapainossa sovitaan työnjohdon ja konelatojien välillä, että kaikkina vapaapäivinä tehdään ylityötä.  Kun heinäkuussa on hiljaista, ilmoittaa työnantaja, ettei ylityötä tehdä ennen kuin tarvittaessa.  Nyt työntekijät kieltäytyvät joukolla tekemästä ylityötä.  Välimiesoikeus antaa tuomion, jossa ylityöstä kieltäytyminen todetaan työtaistelutoimenpiteeksi ja lain vastaiseksi.

1964-65:  Suomen Sosialidemokraattinen Sanomalehtimiesliitto julkaisee järjestölehteä T-lehtimies.

1964:  Entinen Kirjapainojen Liitto eli Suomen Kirjapainoteollisuuden Liitto perustaa oman äänitorven Gutenberg.

1964:  Suomen Kommunistinen Puolue SKP ja Suomen Kansan Demokraattinen Liitto SKDL perustavat Kansan Sivistystyön Liiton KSL.  Työväen Sivistysliitossa TSL sosiaalidemokraattinen johto alkoi syrjiä ja rajoittaa kommunistien toimintaa.

1964:  Pakkausvaliokunta ja Pakkausalan Kannatusyhdistys yhdistetään Suomen Pakkausyhdistykseksi.

1964:  Suomen Filmivuokraajaliitto vaihtaa nimekseen Suomen Elokuvatoimistojen Liitto - Finlands Filmbyråers Förbund.

1965:  Yhdysvalloissa on pitkä kirjaltajien työseisaus.

1965:  Leipzigissa iba-näyttelyn mottona on Victor Hugon virke: Tulevaisuus kuuluu kirjalle eikä pommille, rauhalle eikä sodalle.

1965:  Leipzigin 800-vuotisjuhlavuotena messuilla on 9000 näytteillepanijaa 70 eri maasta.  Bugra-Hausissa on vilkasta.  Siellä esitetään graafisen tekniikan uutuuksia.

1965:  Englannin paperiteollisuus siirtyy neljään työvuoroon.

1965:  Graafisten tutkimuslaitosten kahdeksas kansainvälinen konferenssi pidetään Aulangolla.  Viikon kestävään kokoukseen osallistuu 50 alan tutkijaa.

1965:  Kolumbian Bogotassa perustetaan moniväritöiden museo.  Sinne kootaan vain reproduktioita maailman kaikkien museoiden taideteoksista.

1965:  Suomen Teknillisen Seuran STS Graafinen kerho tekee retken Tallinnaan.  Matkan johtajana on professori Olavi Perilä.  Laivarannassa retkuetta odottaa tulkkina ja oppaana Kyllikki.  Kun Risto Helavaara kättelee Kyllikkiä, tämä kysyy: "Oletteko te perillä?"  "Toivottavasti", vastaa Helavaara hämillään kysymyksestä.  Yhtä hämillään on Kyllikki Helavaaran vastauksesta.  Kohta selviää, että Kyllikki kysyi: "Oletteko te Perilä?"

1966:  Kansainvälinen exlibrisyhdistysten liitto Fédération Internationale des Sociétés d’Amateurs d’Exlibris FISAE perustetaan.  Suomi liittyy siihen 1976.

1966:  USAssa sanomalehtien lakot ovat taas yleisiä, sillä 40 lehdessä lakkoillaan, muun muassa New Yorkin lehdet ovat 140 päivää ilmestymättä, ja 1967 vielä 32 lehdessä on lakko.  Lakkoja on ollut 1952 lähtien vuosittain.

1966:  Sanomalehtien Liitto päättää, että toimittajien työehtosopimusasiat siirretään Graafisen Teollisuuden Työnantajaliiton hoidettavaksi.

1966:  Helsingissä Kirjan kerhosalissa Helsingin teknillisestä oppilaitoksesta valmistuneet kirjapainoteknikot perustavat Graafiset Teknikot -yhdistyksen.  Yhdistys liittyy 1972 Teknisten Liittoon, mutta allekirjoittaa 1977 liittymissopimuksen Faktoriliittoon.

1966:  Ihmisiä harmittaa sanomalehden puuttuminen enemmän kuin televisioruudun pimeneminen Yleisradion teknisten toimihenkilöiden lakossa.

1967-68:  Lehdissä The Detroit News ja Detroit Free Press on 267 päivän lakko.

1967:  Norjassa perustetaan yhtenäinen kirjatyöntekijäliitto.

1967:  Englannin graafisessa teollisuudessa vallitsee rajoittavan käytännön kriisi.  Tietty työntekijä saa tehdä vain määrätyn työn eikä häntä saa siirtää tekemään mitään muuta.  Käytäntö on perua suurelta pulakaudelta, jolloin ammattiyhdistykset pyrkivät pysyttämään mahdollisimman monta työntekijää työssä ja suojella heitä erottamiselta.  Pääministerin mielestä rajoitettu käytäntö, jota voimakkaat ammattiliitot harjoittavat painoissa, on kansallinen skandaali ja kiristystä.  Myös Yhdysvalloissa valitetaan, että ammattijärjestöt panevat sulun rationalisointiyrityksille.  Teknisten uutuuksien hankkiminen ja työstä erottaminen aiheuttavat lakon, joten sanomalehtipainot ovat 1930-luvun tekniikan tasolla.

1967:  Viides Drupa - Die 5. Internationale Messe Druck und Papier pidetään Düsseldorfissa.  Kävijöitä on yli puoli miljoonaa.  Näyttelyvieraista lähes puolet on ulkomaalaisia 58 maasta.  Näytteille asettaneita toiminimiä on 944, joista 426 on ulkomaalaisia 18 maasta.

1967:  Pariisissa Louvressa pidetään ensimmäinen suuri sarjakuvanäyttely.

1967:  Suomessa alkaa kirjapainolakko 8.3.  Lakosta vapautetaan GW Sohlberg Helsingissä, Polar Pak ja Pakkaus Hämeenlinnassa, Tampellan Inkeroisten paperitehdas, Simpeleen paperitehdas, Huhtamäki ja PC Rettig Turussa, Kenkätehdas Aaltosen kirjapaino ja Syrjänen Tampereella.  Muovitehtaissa paino-osastot saavat toimia.  Ruotsin graafisen alan työntekijöiden edustajia tulee Suomeen seuraamaan lakkotaistelua.  YLEn pääjohtaja Eino S Repo ei salli heidän haastatteluaan puolueettomuuden vuoksi.  Ahvenanmaalla lehti Åland tekee erillissopimuksen ja välttää lakon.  Rikkureita esiintyy.  Pohjoismaisilta graafisen alan liitoilta saadaan avustuksia.   Lakko päättyy 29.3 kolmivuotisen sopimuksen solmimiseen.  Sopimuksen mukaan ala siirtyy viisipäiväiseen 40-tuntiseen työviikkoon 1968, kun työnantajat suostuivat 1966 työajan vähittäiseen lyhentämiseen 1970 mennessä.  Eräät ammattiryhmät saavat vuosiloman ulkopuolella annettavan viikon pituisen talviloman.  Graafisen Teollisuuden Työnantajaliitto GTT tekee sopimuksen Suomen Faktoriliiton, Teknisten Liiton ja Suomen Sanomalehtimiesten Liiton (sen ensimmäinen kollektiivinen työehtosopimus vasta nyt) kanssa ja palaa STKn jäseneksi.  GTT sopii Suomen Työnantajain Keskusliiton STK kanssa, ettei STK ulota työnsulkuoikeuttaan graafiseen teollisuuteen ilman GTTn suostumusta.  Näin turvataan sananvapauden periaate eli porvarillinen tiedonvälitys.

1967:  Aulangolla järjestetään neljäs pohjoismainen kirjaviikko.  Noin 70 osanottajaa pohtii, miten painotuotteen yksilöllinen luonne voidaan säilyttää massatuotannon aikana.

1967:  Kuopiolaisessa Savon Sanan kirjapainossa on 11 päivän lakko.  Yhtiön johtokunta erotti Kansan Sana -sanomalehden päätoimittajan, jonka johdosta toimittajakunta julistaa lakon.  Tähän liittyvät kirjatyöntekijät.  Yleinen Lehtimiesliitto ja Suomen Kirjatyöntekijäin Liitto tukevat lakkoon ryhtyneitä.  Lakko päättyy, kun toimitustyö jatkuu entisen päätoimittajan johdolla.

1967:  Kirjansitomonjohtajat ja sitomofaktorit liittyvät Suomen Faktoriliittoon sen 14. osastoksi.  Jäseniä on nyt 893.

1967:  Yleisradion hallintoneuvosto hyväksyy ohjelmatoiminnan säännöstön ja 1972 seuraavan kerran.

1967:  Esittävien taiteilijoiden ja äänitteiden tuottajien tekijänoikeusyhdistys GRAMEX perustetaan.

1967:  Reporadiota arvosteleva Suomen Kotien Radio- ja Televisioliitto perustetaan.

1968:  Yhdysvalloissa graafisen teollisuuden ammattiliitot aikovat yhdistyä.  Latojain 122 376 jäsenen liitto International Typographical Union ITU päätti yhdistyä kaikki painomenetelmät käsittävään painajain liittoon International Pressmen’s Union.  Graafiseen teollisuuteen syntyisi yksi 250 000 jäsenen ammattijärjestö.  Kirjansitojat ovat 70 000 jäsenen voimalla yhtymässä samaan liittoon.  Siihen tulisi New Yorkista 10 000 litografia.  American Newspaper Guild -sanomalehtimiesliiton edustaja on lausunut kaikkien työoikeudellisten ristiriitojen katoavan, jos toimittajat tulevat yhteiseen liittoon.  Yhdysvalloissa on noin 40 000 graafisen teollisuuden yritystä, ja niissä noin miljoona työntekijää.

1968:  Saksan Demokraattisessa Tasavallassa DDR kirjakauppiaiden pörssiyhdistys perustaa Wilhelm-Bracke -mitalin.  Bracke oli ensimmäisiä sosialistisia kustantajia sekä Marxin ja Engelsin ystävä.  Mitali jaetaan 10.5, jota DDR viettää vapaan kirjan päivänä fasistien kirjojenpolttamisen 1933 muistoksi.

1968:  Saksan Liittotasavallassa Axel Springerin sanomalehtiä vastaan kohdistetaan mielenosoituksia Sozialistischer Deutscher Studentenbund SDS -ideologin Rudi Dutschke (1940-79) kärsimän attentaatin johdosta.  Ampuja on fanaattinen Bild-Zeitung -lehden lukija.  Mielenosoittajat ovat piirittäneet Springerin lehtitalon lisäksi muita kirjapainotaloja, joissa tehdään Springerin lehtiä, Essenissä, Frankfurtissa, Hannoverissa, Kölnissä ja Esslingenissä.  Mielenosoittajien onnistui viivyttää Springerin lehtien jakeluun toimittamista.

1968:  Vietnamissa Kansallisen vapautusrintaman neljä sissiä räjäyttää Saigonissa kiinankielisen kommunismin vastaisen A Shau -lehden painon.  Sissit sijoittavat muovipommin erään painokoneen alle.  Painokoneet vaurioituvat kokonaan.

1968-71:  Kymmenessä maassa valmistellaan standardeja ISO TC130 graafista tekniikkaa varten, mutta Yhdysvallat ei ole mukana.  Kokoukseen Pariisissa osallistuvat 1971 Australia, Brasilia, Tshekkoslovakia, Suomi, Ranska, Unkari, Italia, Puola, Romania, Espanja, Ruotsi, Sveitsi, Englanti ja Neuvostoliitto.  USA ei osallistu, vaan tulee vasta 1984 mukaan.

1968:  Pohjoismaisten sanomalehdenjulkaisijoiden yhteistyölautakunta Nordiska Tidningsutgivarnas Samarbetsnämnd NTS perustaa alaosaston sanomalehtitekniikkaan keskittyvän pohjoismaisen sanomalehtiteknisen yhteistyölautakunnan Nordiska Avistekniska Samarbetsnämnd NATS.  Sanomalehtien Liitto osallistuu näiden toimintaan.

1968:  Pohjoismaiden sanomalehdenkustantajat päättävät ryhtyä julkaisemaan uutta teknillistä aikakauslehteä Tidnings Teknik neljä kertaa vuodessa.  Se jaetaan kussakin neljässä maassa lehdenkustanjaliiton lehden liitteenä.

1968:  Suomen Kirjatyöntekijäin Liiton SKL ja Graafisen Teollisuuden Työnantajaliiton välillä allekirjoitetaan Liinamaan sopimukseen perustuva pöytäkirja.

1968:  Reproduktiotekniikan alalla työskentelevät henkilöt perustavat Helsingissä Reprokillan.

1968:  Suurhelsinkiläiset toiminimet Art-Print ja Sävypaino ovat lakonaikaisesta työskentelystä sekä Elovaaran Kirjansitomo ja Lindellin Kirjapaino työlakien mielivaltaisesta tulkinnasta julistetut saartoon.  Järjestäytynyt työntekijä ei saa mennä saarron alaiseen yritykseen työhön.

1968:  Englannin kirjastoliiton ja Library World -lehden järjestämässä kansainvälisessä kirjastoalan painotuotteiden kilpailussa on taiteilija Martti Mykkänen saavuttanut toisen palkinnon julisteellaan Kivat kirjat kirjastosta.  A2-kokoisen julisteen on painanut Helsingin kaupungin hankintatoimiston offsetosasto.

1968:  Julkisen sanan neuvosto perustetaan.  Mukana on Yleisradio sekä Radio- ja Televisiotoimittajien Liitto.  USAssa toimii National News Council, Saksassa Deutscher Presserat, Englannissa Press Council ja Ruotsissa Pressens Opinionsnämd.  Valtakunnallinen lehdistöneuvosto toimii 1976 ainakin Etelä-Afrikassa, Etelä-Koreassa, Hollannissa, Intiassa, Israelissa, Itävallassa, Norjassa, Tanskassa ja Uudessa Seelannissa.  Suomen Julkisen sanan neuvosto ajattelee, että on yksi ja jakamaton hyvä lehtimiestapa, joka on sama kaikille niin, että ei ole eroa eri puolueiden äänenkannattajien ja sitoutumattomien lehtien välillä, ei sanoma- ja aikakauslehtien välillä eikä lehdisön ja sähköisen joukkotiedotuksen välillä.  Periaate on idealistinen ja elämälle vieras.  Neuvosto olettaa Suomessa vallitsevan yhden ja jakamattoman tiedotuskulttuurin.

1968:  Suomen Sanomalehtimiesten Liitto SSL hyväksyy lehtimiehen ohjeet ja 1976 seuraavat ohjeet.

1968:  Opetusministeriö alkaa jakaa tiedonjulkistamisen valtionpalkintoja.

1968:  Päätetään, että Helsinkiin perustetaan valtakunnallinen Tekniikan museo.  Sinne tulee myös kirjapainoalan osasto.  Kaupunki on varannut museota varten vesilaitoksen entiset rakennukset Vantaanjoen suistossa.  Graafinen Keskusliitto kiinnittää jäsentensä huomiota siihen, ettei museoon soveliasta välineistöä hävitetä.

1968:  Maolaiset tunkeutuvat Helsingin Sanomien kirjapainoon ja kaatavat siellä tavaroita.  Yksi ryhmän johtajista kiinnittää punaisen lippunsa Uuden Suomen lipputankoon.

1969:  Sokolnikin puistossa Moskovassa pidetään kansainvälinen erikoisnäyttely Inpoligrafmash-69.  Näyttely on ensimmäinen Neuvostoliitossa järjestetty laajamittainen katsaus, joka esittelee tekniikan ja teknologian viimeisimmät koti- ja ulkomaiset saavutukset.  Yli 400 yritystä 20 maasta ottaa osaa näyttelyyn ja noin 7000 tuotetta on näytteillä.

1969:  USAssa kiowa Navarre Scott Momaday saa Pulitzerin palkinnon romaanistaan Aamunkoitosta tehty talo - House Made of Dawn.  Hän on tohtori sekä englannin kielen ja vertailevan kirjallisuustieteen professori.

1969:  Kansainvälinen standardikirjaluku ISBN otetaan käyttöön.

1969:  Kairon kansainväliset kirjamessut perustetaan.  Ne ovat ensimmäiset  arabimaissa ja kehittyvät niissä suurimmaksi sekä kirjamaailman suurimpiin kuuluviksi.  Ne järjestää arabimaailman suurin kirjankustantaja General Egyptian Book Organisation.

1969:  Kirjallisuuslehden Books Abroad päätoimittaja Ivar Ivask perustaa palkinnon Books Abroad International Prize for Literature.  Se nimetään myöhemmin Books Abroad/Neustadt Prize ja 1976 Neustadt International Prize for Literature.  Palkinto myönnetään joka toinen vuosi.  Paavo Haavikko saa 1984 palkinnon.  Valmistautuessaan noutamaan palkintoa Haavikko ajattelee oppineensa, miten pöyhkeän suurieleisiä ja muodollisia yhdysvaltalaiset ovat.  Vielä en ole niitä tavannut elävinä, mutta pakollinen smokki kertoo kaiken olennaisen.  He katsovat maailmaa kuin lapsi lelujaan, he luulevat omistavansa kaiken ja että muu maailma on vain varasto, josta voi aina hakea kaikkea mukavaa ja jolle voi opettaa hyvää käytöstä ja sivistystä kuin vähälahjaisille.

1969:  Sveitsiläinen ilmaisjakelulehtien järjestö Verband Schweizerischer Anzeiger-Zeitungen VSAZ ottaa yhteyttä Suomeen, mutta suhteen ylläpitäminen jää hoitamatta.

1969:  Uusi Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK perustetaan.

1969:  Kirjatyöntekijäin Liitossa on 242 työtöntä, kun 1967 heitä oli 123.  Graafisen alan sopimus allekirjoitetaan.

1969:  Graafisen Keskusliiton aloitteesta perustetaan Suomen kirjapainojen yhteinen vientielin Finnprint, jonka jäseninä on 20 yritystä.

1969:  Kirjapainojen Liitolla on 109 jäsentä.

1969:  Graafinen Keskusliitto ja Osuuskunta Kirjapainotaito sopivat Graafikon ja Kirjapainotaidon yhdistämisestä.  Lehti Kirjapainotaito - Graafikko alkaa ilmestyä 1970.

1969:  Julkisen sanan neuvosto aloittaa toimintansa.

1969:  Suomen Audiovisuaalinen Yhdistys perustetaan.

1969:  Sananvapausyhdistys DEMO perustetaan.

1960-luvun loppu:  Turun Luostarinmäen käsityöläismuseo saa kivipainon, jonka sisustaa Åbo Stentryckerin eläkkeellä oleva kunniafaktori Karl Bäckman (1887-).  Hän lähti 12-vuotiaana painamaan Nya Pressenia, mutta lopetti kolmen viikon kuluttua lehtipainon yötyönsä.  Bäckman aloitti 1900 kivipainajan uransa Tilgmannilla.  Koska hänellä ei ollut kansakoulun päästötodistusta, hänet kelpuutettiin värinjauhajaksi eli väri-Kalleksi.  Bäckman kävi käsityöläiskoulua ja opiskeli saksaa sekä siirtyi 1910 Helsingin Kivipainoon.  Hän ehti olla Düsseldorfin painoalan korkeakoulussa stipendillä offsetpainoa oppimassa kolme viikkoa, kun syttyi I maailmansota ja oli lähdettävä.  Bäckman sai töitä Turun Kivipainosta, jossa opetti 65 vuotta täytettyään nuorempia vielä kymmenen vuotta.  Bäckman hankki museoon kivet ja koneen.  Turussa tapahtui sama korvaamaton vahinko kuin Helsingissä aikaisemmin: kivet kaadettiin Ruissalon sillalta mereen ja loput koneet myytiin.  Bäckman esitteli 1970-luvulla kivipainotekniikkaa museon kävijöille.

1970-luku:  Helsingin Kirjatyöntekijäin Sosialistinen Yhdistys julkaisee monistettua lehteä Painovoima ja Turun Kirjatyöntekijäin SKDLn Yhdistys julkaisee monistettua tiedotuslehteä Kirjapainotoveri.

1970-luku:  Kirjataiteen komitea luopuu nimityksestä kauniit kirjat ja alkaa käyttää nimitystä kirjavaliot.  1980-luvulla aletaan jakaa kunniakirjat myös suojapäällyksestä.  Yksi kokoelman kirjoista palkitaan 1988 lähtien Vuoden kauneimpana kirjana.

1970-luku:  Helsingin Sanomien toimittajilla on niin sanottu er-lisä eli eduskunnan ruokarahalisä.  Sanomalla on oma ruokala, jonka hinnat ovat eduskuntaa halvemmat tukitoimenpiteiden johdosta.  Helsingin Sanomien toimittajat saavat myös ut- eli uuden tekniikan lisän, kun toimitukseen tulee ensimmäiset näyttöpäätteet.  Uusi tekniikka haittaa ja hidastaa toimittajien luomistyötä.

1970-luku:  Yhdysvaltain toimittajaliiton uudeksi nimeksi tulee The Newspaper Guild.  Liitossa on 1987 yli 34 000 jäsentä.

1970-luku:  Yhdysvalloissa Binding Industries of America soveltaa sitomoiden kauppatapaa.

1970:  International Newspaper Promotion Association INPA perustetaan.  Se käsittelee markkinointikysymyksiä.  Siihen kuuluu 1980 noin 1350 sanomalehtiyritystä.

1970:  USAssa on 38 sanomalehdessä lakko.  Niitä esiintyy vuosittain.

1970:  USAssa toimittajat perustavat lehdistön vapauden komitean The Reporters Committee for Freedom of the Press.

1970:  Irlannissa perustetaan kustantajien yhdistys Irish Book Publishers' Association Clé.

1970:  Drupa-messuja täydentämään perustetaan Imprinta, joka esittelee valoladonta- ja reproduktiotekniikkaa.  1997 esitellään mediatekniikkaa.

1970:  Suomen Kirjatyöntekijäin Liitolla on 74 osastoa ja 16 814 jäsentä.

1970-75:  Otavan henkilökunnan määrä vähenee 17 prosenttia, mutta kirjatuotannon kappalemäärä kasvaa 19 prosenttia.  Kokonaisnettomyynti kasvaa työntekijää kohti 240 prosenttia.  Isossa Tietosanakirjassa oli noin 50 valmistusvaihetta, mutta Eläinten maailmassa noin 30 vaihetta.

1970:  Suomessa perustetaan keskuselin Graafisen alan keskusvaliokunta, johon kuuluvat Graafinen Keskusliitto, Sanomalehtien Liitto, Aikakauslehtien Liitto ja Suomen Kustannusyhdistys.

1970:  Sanomalehtien Liitto perustaa teknikkokomitean sittemmin teknologiajaosto ja kuljetus- ja jakelutyöryhmän sittemmin levikkijaosto.

1970:  Maaseutulehtien Liitto vaihtaa nimekseen Maakuntalehtien Liitto.  Sillä on 1985 jäsenenä 14 sanomalehteä.

1970:  Kansan Radioliitto perustetaan.

1970:  Luovan Säveltaiteen Edistämissäätiö LUSES perustetaan.

1970:  Äänilevytuottajat perustetaan.  Nimi Suomen Ääni- ja kuvatallennetuottajat ÄKT otetaan 1982 käyttöön.

1970:  Henkisen maanpuolustuksen suunnittelukuntaan perustetaan graafinen jaosto.

1970:  Suomen tiedepoliittinen yhdistys TIEPO perustetaan.

1971:  Moskovassa perustetaan keräilijän Pavel Potshtovik aloitteesta miniatyyrikirjojen keräilijöiden kerho.  Kerhoja on Neuvostoliitossa 1980 lähes 40, viimeisin Jakutskissa Siperiassa.

1971:  Suomen vallankumouksellisen liikkeen opiskelija-  ja nuorisojärjestöt perustavat Sosialistisen opintoneuvonta- ja tutkimuskeskuksen SOTK.  Sen tehtävänä on ohjata työväenluokan taistelua tukevaa marxilais-leniniläistä tutkimustyötä sekä tuottaa ja toimittaa tieteellistä aineistoa jäsenjärjestöjensä käyttöön.  Jäseninä ovat Sosialistinen Opiskelijaliitto SOL, Akateeminen Sosialistiseura ASS, Otaniemen Kansandemokraatit OKA, Uudenmaan Sosialistinen Nuorisoliitto USNL ja Kulttuurityöntekijäin Liitto KTL.

1971:  USAssa perustetaan esikaupunki- ja kaupunkilehtien liitto Suburban Newspapers of America.

1971:  Perustetaan European Association of Science Journalists' Associations EUSJA.

1971:  Suomessa solmitaan UKK-sopimus.  Kirjatyöntekijöiden viikkopalkkoja korotetaan.

1971:  Espoon Otahallissa pidetään näyttely Finngraf, jonka järjestävät Graafiset Tukkuliikkeet, Graafinen tutkimuslaitos, Teknillisen Korkeakoulun TKK Graafisen tekniikan laboratorio ja Sitra.

1971:  Faktoriliiton ja työnantajaliiton työehtosopimus koskee faktoreita, graafisen alan teknikoita, muita teknisiä toimihenkilöitä ja työnjohtajia.  Faktoriliitto liittyy Suomen Teknisten Toimihenkilöjärjestöjen Keskusliittoon STTK.

1971:  Suomen Aikakauslehdentoimittajien Liitto SAL yhdistyy Suomen Sanomalehtimiesten Liittoon SSL.

1971:  Kirjakauppalehti seuraa Suomen Kirjakauppalehteä.

1971:  Perustetaan Suomen Sarjakuvaseura.  Se järjestää kokouksia, harjoittaa koulutus-, tiedotus-, tutkimus- ja arkistointitoimintaa, piirtäjäneuvontaa ja pitää yllä yhteyksiä.  Seura julkaisee lehteä Sarjainfo 1972 lähtien.

1971:  Helsingissä Amos Andersonin taidemuseo avaa sarjakuvanäyttelyn.

1971:  Suomessa siirrytään kirjojen kiinteistä hinnoista vapaisiin hintoihin.

1971:  Aikakauslehtien Liitto, Mainostajien Liitto, Mainostoimistojen Liitto, Paikallislehtien Liitto ja Sanomalehtien Liitto suosittelevat jäsenilleen Ilmoitusten julkaisusääntöjen noudattamista.

1971:  Tekniikan museon graafinen osasto avataan Suomen sanomalehdistön 200-vuotisjuhlallisuuksien yhteydessä.  Faktoriliitolla on kirjapainomuseolle lahjoitettuja esineitä: ensimmäinen lahjoitus 1936 on J Simeliuksen perillisten kirjapainon Stanhope-käsipainokone, jolla painettiin 1800-luvun alkupuolella Finlands Allmänna Tidning, viivauskone, leikkaus- ja jyrsinkone sekä NA Zilliacuksen kirjapainon regaalit, kastit, kirjakkeet ja muut tarvikkeet.  Graafinen Keskusliitto osti vanhan rotaatiopainokoneen.

1972:  Yhdysvalloissa kirjansitojat International Brotherhood of Bookbinders ja lito-kemigrafit Lithographers' and Photoengravers' International Union yhdistyvät liitoksi Graphic Arts International Union GAIU.

1972:  Suomessa alkaa sanomalehtimiesten lakko, joka kestää 11 päivää.  He saavat kolmivuotisen sopimuksen ja palkankorotuksen.

1972:  Suomessa perustetaan Kustannusalan työntekijäin ammattiosasto, joka kuuluu Liikeliiton kautta Suomen ammattiliittojen keskusjärjestöön SAK.  Ammattiosasto on koko kustannusalan yhteinen valtakunnallinen osasto.

1972:  Graafinen teollisuus vapautuu tulopoliittisesta kokonaisratkaisusta (Liinamaa I 1968), ja tilalle tehdään neljän vuoden työehtosopimus.  Työnantajat tekevät sopimuksen sanomalehdenjakajien (Liiketyöntekijäin Liitto) kanssa.  Myöhemmin sopimukset tehdään toimistoväen kanssa, joka on järjestäytynyt Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liittoon ja Suomen Kirjatyöntekijäin Liittoon (Graafiset Toimihenkilöt).  Jälleen otetaan huomioon sananvapauden turvaaminen eli porvarillinen tiedonvälitys.

1972:  Suomalaisen Kirjallisuuden Kirjapainon stereotypiaosastossa on viisipäiväinen lakko.  Välimiesoikeus tuomitsee Suomen Kirjatyöntekijäin Liiton sakkoihin.

1972:  Tampereella yrityksessä Setil on marraskuussa kolme lakkoa.  Suomen Kirjatyöntekijäin Liitto saa sakkoja.

1972:  Graafiset Teknikot liittyy Teknisten Liittoon.

1972:  Oppikirjojen tekijät muodostavat yhdistyksen Oppikirjantekijät, joka myöhemmin laajenee yhdistykseksi Suomen tietokirjailijat.

1972:  Suomessa ammattiyhdistysliike alkaa tukea lehtiseteleillä työväenlehdistöä.  Metalliliitto keksii lehtisetelin, ja seitsemän SAKn liittoa ottaa lehtisetelin käyttöön: ne maksavat osan jäsenensä tilaaman vasemmistolaisen sanomalehden tilaushinnasta.  Arvo Salo (1932-2011) kirjoittaa Työväenlehtien laulun 1973, jonka Kaj Chydenius säveltää: Voi toverit te huomaatteko ansan/ kun lehdet teille tippuu aamuisin?/ Vain harvat toistaa ääntä työkansan/ mutta aina kuuluu parku porvarin./ Ne rahaa niillä työläisiltä riistää/ ja joskus puoleen hintaan tarjoaa./ Ne puolet aina totuudesta kiistää/ ja tietyt tiedot täysin varjoaa./ (...) Jos tahdot toveri tietoa rehtiä/ pohdinnan pohjaa ja/ aatetta aitoa/ on sulla ohjaaja/ jolla on taitoa:/ työväki työväenlehdistössään.  Tanskan ja Itävallan ammattiyhdistysliikkeet tukevat työväenlehtiä, ja Ranskassa on jäsenten ja liittojen rahoituksella lehtien tukijärjestelmä.

1972:  Tietojenkäsittelyliitto jatkaa Tietokoneyhdistyksen toimintaa.

1972:  Teknillisen korkeakoulun TKK graafista tekniikkaa pää- tai sivuaineena opiskelevat teekkarit perustavat ammattiainekerhon TKKn Graafinen kerho GRAK.  Se järjestää excursioita ja illanviettoja.

1972:  Yleisradion ohjelmaneuvosto hyväksyy yksimielisesti etukäteen vappuohjelmat.  Silti hallintoneuvosto pakkolomauttaa kesäkuussa pääjohtajan Eino S Repo liian punaisten vappuohjelmien perusteella.  Johtajan Pertti Paloheimo (joka saa varoituksen) mukaan koetinkiveksi muodostui televisiossa lähetetty Tuure Lehénin haastattelu.  On perin oudoksuttavaa, ettei työväen juhlapäivänä saisi haastatella työväen edustajaa.  Radio- ja tv-toimittajien liitto järjestää Revon pakkoloman johdosta kolmen päivän lakon.

1973:  Yhdysvaltain painajat International Printing Pressmen and Assistants' Union ja stereotypoijat International Stereotypers' and Electrotypers' Union muodostavat yhteisen liiton International Printing and Graphic Communications Union IPGCU.

1973:  Dominikaanisessa Tasavallassa osa lehden El Nacional henkilökuntaa lakkoilee ja perustaa lehden La Noticia.

1973:  Ruotsissa perustetaan yhtenäinen kirjatyöntekijäliitto.

1973:  Printing Industries of American PIA osasto International Business Formas Industries IBFI sopii liikelomakkeiden kauppatavat.

1973:  Suomen Kirjatyöntekijäin Liitossa SKL on 76 osastoa ja 20199 jäsentä.

1973:  Suomalaisen Kirjallisuuden Kirjapainon Uuden Suomen lehtilatomon työntekijät sanoutuvat irti.  Uuden Suomen ilmestyminen keskeytyy kokoomuksen puoluekokouksen aikana.  Työtaistelu kestää kaksi viikkoa.  Suomen Kirjatyöntekijäin Liitto saa sakkoja.

1973:  Suomen tietokirjailijat saavat ensimmäistä kertaa valtion kohdeapurahoja.

1973:  Suomen Teatterityöntekijäin Yhteisjärjestö STY perustetaan.

1973:  Kirjailija Veijo Meri saa Pohjoismaiden neuvoston myöntämän kirjallisuuspalkinnon.

1973:  Vapaan koulutuksen tukisäätiö perustetaan vastustamaan opetusministeriön vasemmistolaistumista ja kommunismin leviämistä opiskelijoiden keskuuteen.  Sitä rahoittaa Sotavahinkoyhdistyksen säätiö, Max Jakobsonin johtama Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA 1975 alkaen ja Suomen Kulttuurirahasto.  Puuhaajia ovat Helsingin osakepankin pääjohtaja Filip Pettersson, Helsingin yliopiston kansleri Pentti Renvall ja vakuutusyhtiön Pohjola toimitusjohtaja Tauno Angervo sekä Suomen Työnantajien Keskusliitto STK, Kansallis-Osake-Pankki KOP, Pohjoismaiden Yhdyspankki PYP ja keskuskauppakamari.  Tukisäätiö kartoittaa opetusministeriön, kouluhallituksen ja ammattikasvatushallituksen kaikkien virkamiesten puoluekannan.  Sitten käydään läpi lähes 700 opetusalan asiantuntijaa.  Säätiön salaisessa porvariverkossa on 300 myyrää, jotka toimittavat salaista tietoa säätiölle.  Tarkoituksena on torjua Sosialidemokraattisen Puolueen SDP sosialistisiiven ja Suomen Kansan Demokraattisen Liiton SKDL koulutuspoliittiset hankkeet ja vastustaa kouluhallituksen ja opetusministeriön koulupolitiikkaa, joiden säätiö ei toivo toteutuvan. 

1973:  Työsuojeluhallitus perustetaan Suomeen.

1974:  Neuvostoliitossa perustetaan Valtakunnallinen vapaaehtoinen kirjanharrastajien yhdistys.

1974:  Portugalissa toimittajat ovat lakossa parempien palkkojen ja olojen puolesta.

1974-75:  Suomen Kirjatyöntekijäin Liiton Tampereen osasto julkaisee lehteään Kirjatyöläinen.

1974:  Tiedotusopillinen yhdistys TOY perustetaan Tampereella.

1974:  Kansanvalistusseura viettää Jyväskylässä satavuotisjuhliaan.  Seuran tarkoitukseksi määriteltiin 1874 hyödyllisen, kansantajuisen ja helppohintaisen kirjallisuuden painattaminen ja kansaan levittäminen.

1974:  Puolustustaloudellisen suunnittelukunnan kemian poolista irrottautuu graafinen pooli itsenäiseksi toimikunnaksi.  Sen puheenjohtajana toimii professori Olavi Perilä.

1974:  Viestimuseo avataan Riihimäellä.

1974:  Videoalan yhdistys Videoryhmä perustetaan.

1974:  Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA perustetaan kapitalismin "etujen" esilletuomiseksi.  Suomen Työnantajien Keskusliitto STK tukee sitä kommunismin torjumiseksi.  EVA aloittaa 1975.

1975:  Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssin ETYK päätösasiakirja sisältää kohdan tiedonvälitys, jossa alakohta tietojen kulun, saannin ja vaihdon parantaminen koskee suullista, painettua ja audiovisuaalista tietoa, alakohdan yhteistyö tiedonvälityksen alalla ja alakohdan journalistien toimintaedellytysten parantaminen.

1975:  Suomalais-neuvostoliittolainen graafisen teollisuuden tieteellis-tekninen yhteistyö alkaa.  Suomalainen osapuoli on Graafinen Keskusliitto ja neuvostoliittolainen NLn kirjapaino-, kirjakauppa- ja kustannusalan ministeriö Goskomizdat.

1975:  Moskovan kirjanäyttelyn tunnuksena on: Kirja rauhan ja edistyksen palveluksessa.

1975:  The Washington Postissa alkaa lakko 1.10.  Lakko päättyy 139 päivän jälkeen, ja lehti ilmestyy 18.2.1976.  Yhden kahdeksan-yksikköisen painokoneen, joita lehdellä on yhdeksän, miehitys oli ennen lakkoa 17, mutta lakon jälkeen yhdeksän miestä.

1975:  USAssa perustetaan tutkivien toimittajien yhdistys Investigative Reporters and Editors IRE.

1975:  Norjassa painajat boikotoivat Espanjan matkojen ilmoittelua.

1975:  Ateenan päivälehtien toimittajat ovat kaksi viikkoa lakossa.

1975:  Lehden The Australian toimittajat ovat lakossa.

1975:  Helsingin tekstinvalmistajain kerho kootaan yhdistämällä kone- (perustettu 1908) ja käsinlatojien (perustettu 1909 Siviililatojain osastoksi) sekä monotypelatojien (perustettu 1939) kerhot.  Kerhossa on 1983 noin 500 jäsentä.

1975:  Yleisradion freelance työntekijät ovat lakossa lähes kaksi kuukautta 29.5-23.7.  Lakko päättyy Freelance Ohjelmatyöntekijöiden FOT voittoon.

1975:  Tekniikan museon (perustettu 1969) graafisen teollisuuden perusnäyttely valmistuu.

1975:  Yhdistys AV-tuottajat perustetaan.

1975:  Turun Sanomien rotaation työntekijät ovat lakossa, ja lehti jää ilmestymättä yhtenä päivänä.  Toimitusjohtaja Irja Ketonen menettää täysin malttinsa yksiöisessä lakossa ja herättää riehunnallaan kirjapainossa työntekijöissä hilpeyttä.  Ketonen vie lakon työtuomioistuimeen.

1975-76:  Tilgmann lomauttaa koko henkilökunnan 22.12-4.4.

1975:  Suomen Kuvalehti perustaa journalistipalkinnon porvarillisille toimittajille.  Sitä tukee Suomen Työnantajien Keskusliitto STK kommunismin torjumiseksi.

1976:  Moskovassa järjestetään suomalaisten painotuotteiden näyttely ja symposium.

1976:  Saksan Liittotasavallan painajien liitto IG Druck und Papier on lakossa suurimpia lehtiä vastaan 12 päivää kunnes saa kuuden prosentin palkankorotuksen.

1976:  Ranskan kustantamo- ja kirjapainoalan työläiset aloittavat helmikuussa koko maata käsittävän 24-tuntisen lakon.  He vaativat työpaikkojen varmistamista, palkkojen korottamista ja parempia työoloja.  Ranskan lehdistössä lakot laajenevat, kun poliisi tyhjentää joulukuussa voimakeinoin lakkolaiset lehden Parisien Libéré tiloista.  Kirjatyöläiset ovat pitäneet hallussaan lehden kirjapainoa 1975 maaliskuusta lähtien, kun lehden omistaja Emilien Aumary ilmoitti, että paikallisten toimitusten henkilökuntaa vähennetään 400 ihmisellä ja 233 kirjatyöläistä erotetaan.  Myös kirjapainon Chauffort työläiset ovat pitäneet vuoden hallussaan työpaikkansa estääkseen sen lopettamisen ja omat erottamisensa.

1976:  Ranskan kirjatyöläiset, radion ja television sekä lehtien toimittajat järjestävät toimintaviikon ja vaativat työllisyyden ja työolojen parantamista.  He protestoivat suurpääoman mahtivaltaa, joukkotiedotusvälineiden monopolisointia ja joukkoluontoisia irtisanomisia vastaan.

1976:  Italiassa toimittajat, kirjatyöläiset, tietotoimistojen ja julkaisujen työläiset pitävät 24-tuntisen lakon tukeakseen vaatimuksia taloudellisten ja poliittisten edellytysten turvaamisesta maan joukkotiedotusvälineille.

1976:  Australian Press Council perustetaan.

1976:  Australiassa Sidneyssä lehtiryhmän John Fairfax painajat lakkoilevat uutta tekniikkaa vastaan.

1976:  Uudessa Seelannissa toimittajaliitto New Zealand Journalists' Union järjestää suuren toimittajien lakon.

1976:  Suomen Kirjatyöntekijäin Liitto SKL julistaa lakon, mutta kolmivuotinen sopimus saadaan lakonuhkan jälkeen.

1976:  Kirjapaino Kalevan kirjatyöläiset aloittavat Oulussa lakon, koska työnantaja lopetti talokohtaisen lisän.

1976:  Uusi Suomi ilmoittaa, että Suomalaisen Kirjallisuuden Kirjapainossa SKK irtisanotaan 55 työläistä.

1976:  Saarijärveläinen Väinö Rautiainen irtisanoo Ari-painonsa kaikki 65 työntekijää.  Paino tuottaa uskonnollista propagandaa.

1976:  SAK käynnistää työväenlehtikampanjan.  Ammattiliitot antavat jäsenilleen lehtisetelin.

1976:  Graafiset liitot ryhtyvät julkaisemaan lehteä Präntti - Graafisen Teollisuuden Työnantajaliiton ja Graafisen Keskusliiton Tiedotuslehti.  Nelisivuisen tuotteen ensimmäinen päätoimittaja on everstiluutnantti Reino Pietilä.  Präntin julkaiseminen lopetetaan 1985.

1976:  Suomen Sanomalehtimiesten Liiton SSL Lehtimiehen ohjeissa ei mainita objektiivisuutta, mutta annetaan ohjeita: 1) Lehtimiehen tulee työssään pyrkiä totuuteen sekä virheettömään ja monipuoliseen tiedonvälitykseen, 2) Asiatiedot on tarkistettava niin hyvin kuin olosuhteet sen sallivat.  Tarkistamisvelvollisuus on olemassa myös silloin, kun tiedot on jo aikaisemmin julkaistu ja 4) Yhtä tärkeää kuin julkaistujen tietojen oikeellisuus on se, ettei mitään olennaista jätetä kertomatta.

1976:  Espoon Hakalehdon koulussa loppuu opettajien lakko.  Huhtikuussa Etelä-Espoon yhteiskoulussa löytyy ratkaisuehdotus, mutta Viherlaakson koulussa tilanne on lukkiintunut.

1976:  Suomen Musiikkikustantajat perustetaan.

1976:  Suomen Tutkijaliitto perustetaan.

1977:  Moskovan kansainväliset kirjamessut pidetään ensi kerran.  Uutuuksia esittelee 1535 yritystä 67 maasta.

1977 mennessä:  CIAn peitteitä ja yhteistoimintajärjestöjä ovat muun muassa Africa Report, Agencia Orbe Latinoamericano, American Federation of Teachers AFT, American National News Service, American Newspaper Guild, Argumenten, Asian Student, The Bangkok World, Berliner Verein, kielikoulu Berlitz, Bohemia, Brussels Time Campaigner, The Caracas Journal, televisioyhtiö CBS, College Press Service, Le Combat, Combate, Communication Workers of America CWA, Congress for Cultural Freedom, Consejo Revolucionario Cubano/Cuban Revolutionary Council CRC, Continental Press, Copley-Press, El Diario de las Americas, Duluth Herald, Editors Press Service, uutistoimisto Efe, Encounter, Foreign News Service, Foreign Publications, Foreign World Features, Forum, Forum World Features, Free Cuba Committee, The Haiti Sun, Information Council of Americas INCA, Interamerican Federation of Working Newspapermen IFWN, International Features Agency, International Federation of Journalists IFJ, International Institute of Education, International Literary Association, International News Service, International Press Service, Itek, International Student Conference ISC (entinen Coordinating Secretariat of National Unions of Students COSEC), The Japan Times, kustantamo John Day/Stein and Day, mainostoimisto J Walter Thompson, The Manila Times, mainostoimisto McCann Erickson, El Mercurio, Der Monat, El Mundo Nuevo, National Education Association, National Student Association NSA, The New Leader, New Solidarity/Nueva Solidaridad, Paris Match, Pax Romana, Post, Telegraph and Telephone Workers International PTTI, kustantamo Praeger, Preuves, Public Service International PSI, Quest, Radio Americas/Radio Swan, Radio Corporation of America RCA, Radio Free Asia, Radio Free Europe, Radio Liberty, Rome Daily American, South Pasific Mail, Thought ja United States Information Agency USIA.

1977:  Aikakauslehden New York yli 300 toimittajaa julistaa lakon vastalauseeksi yhtiön New York Magazine myymiselle australialaiselle lehtikuninkaalle Rupert Murdoch.  Toimittajat häviävät taistelun lehtensä linjasta.  Voiton vie se, jolla on eniten dollareita.

1977:  Pohjois-Englannissa Darlingtonissa yhtiön Westminster Press neljän lehden 108 toimittajaa ryhtyy 3.6 lakkoon, koska uusi apulaistoimitussihteeri kieltäytyy liittymästä toimittajaliittoon.  Latojat, painajat ja muut ryhtyvät elokuun alussa myötätyntolakkoon.  Painajat lopettavat joulukuun alussa lakkonsa ja viikkoa myöhemmin muut tekniset, ja lehti alkaa ilmestyä.  Closed shop -kiista ei ratkea.

1977:  Englannissa vuoden alussa eivät ilmesty The Times, Daily Telegraph, Daily Mail, Daily Mirror ja The Sun lakon vuoksi.  Ryhmän United Newspapers lehdet jäävät ilmestymättä lähes kahdeksi viikoksi työtaistelun vuoksi.  The Financial Times ei ilmesty, sillä kirjatyöläiset ovat lakossa vaatien palkankorotuksia ja parempia työoloja.  Samoista syistä eivät ilmesty Sunday Express, The Times ja Sunday Times Magazine. 

1977:  Tanskan toimittajaliitto ja sanomalehdenkustantajien liitto DDU tekevät sopimuksen näyttöpäätteiden käytöstä toimittajien työssä.  Alkuperäinen sopimus tehtiin 1975.

1977:  Tanskalainen porvarillinen Berlingske Tidende ei ilmesty 141 päivän aikana työselkkauksen vuoksi eivätkä iltalehti BT ja Weekendavisen Berlingske Aften.  Lehden omistaja aikoo supistaa henkilöstöä 300 työläisellä teknisillä osastoilla siirtymällä uuteen tekniikkaan, irtisanoo 1000 ja lomauttaa 2000.  Yhtiö koettaa julkaista lehteä rikkurivoimin, jolloin poliisi hajoittaa väkivaltaisesti lehtien jakelun estävät lakkovartiot ja pahoinpitelee Ruosin radion kirjeenvaihtajan.  Berlingsken yhtiössä kirjapainotyöläiset lakkoilevat työpaikkojensa säilyttämisen puolesta.  Muut Tanskan lehtien työntekijät ovat kuukauden lakossa.  Kirjatyöläisten liitto antaa lehdille Jyllands Posten ja Skive Folkeblad ilmestymisluvan.  Berlingske vähentää 192 kirjatyöläistä.  Suuri supistus onnistuu vasta 1979.    Tanskalaisista 83 prosenttia ei tunne olevansa lehdettä riittävän perillä asioista, 88 prosenttia katsoo etteivät radio ja televisio anna riittävästi tietoja uutistapahtumista ja 76 prosenttia katsoo ettei mikään pysty korvaamaan lehteä.

1977:  Hollannissa kirjapainotyöläiset ovat lakossa.

1977:  Ranskassa lehden La Parisien Libéré 29 kuukauden lakko loppuu.  Lehden perustaja on Emilien Amaury (1909-77).  Useina päivinä lehdet jäävät ilmestymättä ja uutistoimisto AFP suljetaan, kun järjestetään lakko vastalauseeksi yhdeksän kirjatyöläisen  pidättämiselle.  Kirjatyöläiset miehittivät lehteä 22 kuukauden ajan, kunnes poliisit karkottivat heidät 1976 lopulla.  Lehteä alettiin painaa järjestäytymättömien työläisten voimin.

1977:  Italiassa kirjatyöläiset järjestävät kolmannen lakon tammikuussa, vaativat palkankorotuksia ja takeet työllisyydestä.  Helmi-maaliskuussa on kolme lakkoa kahden viikon sisällä.

1977:  Fjodorovin museo avataan Lvovissa.  Museon pihalla on veistosryhmä Fjodorov apulaisineen.

1977:  Leipzigin iba-näyttelyssä on esillä muun muassa Marxin ja Engelsin koottujen teosten (Marx-Engels-Gesamtausgabe MEGA) niteitä ja Friedrich Engelsin Der Deutsche Bauernkrieg - Saksan talonpoikaissota, jonka kuvittaja on Karl Georg Hirsch ja typografi Gert Wunderlich.

1977:  Suomen Kirjatyöntekijäin Liitto SKL, Suomen Sanomalehtimiesten Liitto SSL ja Graafisen Teollisuuden Työnantajaliitto tekevät näyttöpäätteiden käyttöönotosta kolmikantasopimuksen, joka mahdollistaa tietokoneavusteiseen tekstinvalmistukseen siirtymisen.  Sanomalehtien jakajat siirtyvät liikeliitosta Kirjatyöntekijäin Liittoon.

1977:  Graafiset Teknikot liittyy Faktoriliittoon sen 15. osastoksi.  Teknikoilla 1985 on yli sata jäsentä.

1977:  Arvo Salo (1934-2011) kirjoittaa Suomen Kirjatyöntekijäin Liiton 80-vuotisjuhlaan runon Maailman merkit:  Muuttiko maailman Gutenbergin laatta?/ Muuttiko maailman kirjain, kirjasin, kirjake, kirja?/ Latomo? Kirjapaino? Kirjaltaja?/ Kirjailija? Niin kuin Marx?// Vai muuttiko maailman/ se työ jota tehtiin/ latomossa, painossa/ sitomossa kutomossa takomossa/ satamassa ja merellä:/ ihmisen työ?/ (...) Ei käy kone käyttäjää ilman,/ ei tule tuotetta tekijää ilman,/ ei rivin riviä ihmisten riviä ilman.

1977:  Faktorikoulun entiset oppilaat perustavat yhdistyksen Entiset faktorikoulun oppilaat Efko.

1977:  Graafinen Keskusliitto alkaa pitää yllä koneiden ja laitteiden rekisteriä Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen VTT graafisessa laboratoriossa GRA.  Siinä on tiedot parinsadan graafisen alan yrityksen konekannasta.

1977:  Kokoomuslehdet aloittavat toimintansa.  Sen tarkoituksena on toimia kokoomuksen äänenkannattajien yhdyssiteenä.

1978:  Yhdistyneiden Kansakuntien YK kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö UNESCO hyväksyy yleiskokouksessaan tavoitteekseen uuden oikeudenmukaisemman ja tasapainoisemman maailman tiedotus- ja viestintäjärjestyksen New World Information and Communication Order NWICO aikaansaamisen.  UNESCO täsmentää 1980 NWICOn sisältöä.

1978:  Petroskoissa järjestetään laaja näyttely Kirjoja Suomesta.  Toinen näyttely on 1984.

1978:  Bulgariassa Sofiassa järjestetään 11. kansainväliset kirjamarkkinat.

1978:  Tshekkoslovakiassa juhlitaan 21.9 lehdistön päivää, sillä kommunistisen puolueen lehti Rude Pravo alkoi ilmestyä 21.9.1921.  Maassa ilmestyy 30 päivälehteä, 271 viikkolehteä ja 759 muuta lehteä.

1978:  Saksan Liittotasavallan painajien liitto IG Druck und Papier lakkoilee, sillä tietokoneladonta ja näyttöpäätteet uhkaavat korvata työläisiä, ja kustantajat julistavat työnsulun.  Lakko loppuu kompromissiin, että kuumametallilatojat saavat käyttää näyttöpäätteitä seuraavat 10 vuotta.

1978:  Saksan Liittotasavallan kirjakauppojen rauhanpalkinto myönnetään ruotsalaiselle lastenkirjailijalle Astrid Lindgren.

1978:  Ruotsissa Dagens Nyheter sopii henkilökunnan vähentämisestä viidellä sadalla viiden vuoden aikana.  Henkilökuntaa on 3000.

1978:  Lontoolaiset sanomalehdet The Times ja Sunday Times lakkaavat toistaiseksi ilmestymästä työnsulun vuoksi.  Se ei koske toimittajia eikä johtajia, vaan muuta henkilökuntaa.  Times Newspaper esitti ammattiyhdistyksille uhkavaatimuksen kahdeksan kuukautta sitten monien lakkojen vuoksi.  Timesin levikki on 293 000 ja Sunday Timesin 1,4 miljoonaa kappaletta.  Työnsulku kestää 11 kuukautta, jolloin lehdet eivät ilmesty.

1978:  New Yorkissa lakko keskeyttää kolmen sanomalehden New York Times, New York Daily News ja New York Post julkaisemisen 88 päiväksi.  Lakko vastustaa uusia sääntöjä ja työvuoroja, jotka johtavat tuhansien kirjapainotyöläisten irtisanomiseen.  Kaupunkilaisista 75 prosenttia pitää sanomalehteä muita välineitä parempana uutisten välittäjänä.  New York Timesin omistajan Rupert Murdoch on taivuttava työläisten edessä ja allekirjoitettava uusi työehtosopimus ammattiliiton kanssa.  Toimitus, tekninen henkilökunta ja automekaanikot ovat vielä lakossa, joka päättyy kestettyään lähes kolme kuukautta.

1978:  Japanissa perustetaan graafisten muotoilijoiden liitto Japanese Graphic Designers Association.

1978:  Länsi-Saksassa Bild-Zeitung -sanomalehden painoissa lakkoillaan.  Lehteä lukee päivitäin 14 miljoonaa ihmistä.

1978:  Länsi-Saksassa lakkoillaan uutta tekniikkaa vastaan.  Lehtikustantajat turvautuvat pelotellen työsulkuihin.  Maan 350 päivälehdestä 330 ei ilmesty.  Kirjapainoalan lakko päättyy työläisten voittoon.

1978:  Länsi-Saksan lehtimiesliitto Deutscher Journalisten-Verband  DJV ilmoittaa kantanaan, että radio- ja televisiomainonta olisi kiellettävä.

1978:  Ranskassa solmitaan uuden tekniikan käyttöönotosta kolmikantasopimus, jonka allekirjoittajat ovat Ranskan neljä toimittajajärjestöä (jäseniä yhteensä 14 000), kirjatyöläisten järjestö sekä julkaisijain kattojärjestö.  Sopimuksen mukaan uusi tekniikka ei saa aiheuttaa työttömyyttä.  Työttömiä toimittajia on noin 2500.

1978:  Pariisissa naistenlehden Elle toimittajat pitävät 24 tunnin lakon vastustaen johdon suunnittelemia erottamisia.

1978:  Italiassa Stampa jää ilmestymättä toimittajien aloitettua lakon vastalauseeksi työnantajan päätökselle rikkoa ammattiliittojen kanssa solmittua työehtosopimusta.  Pari kuukautta myöhemmin lehdet jäävät ilmestymättä.  Ammattiliitot kehottivat lakkoon, kun työnantajat yrittivät estää uuden työehtosopimuksen allekirjoittamisen.

1978:  Israelissa on lehtityöläisten lakko, jossa vaaditaan palkankorotuksia.

1978:  Iranin suurimpien lehtien työläisten lakko päättyy heidän voittoonsa.  Kayhan International kertoo, että Iranin ensimmäisen lehtityöläisten lakon tuloksena viranomaisten on suostuttava heidän vaatimuksiinsa.  Hallitus sitoutuu kumoamaan sensuurin ja lopettamaan sekaantumisen lehdistön asioihin.  Postivirkailijain lakko jatkuu.

1978:  Indonesiassa järjestys- ja turvajoukkojen komentaja amiraali Soedeomo kutsuu myös lehtimiehet mukaan puhdistusryhmiin taistelussa lahjuksia vastaan.  Hän pyytää lehtiä paljastamaan tietoon tulleet lahjustapaukset ja julkaisemaan lahjuksia ottaneiden virkamiesten nimet ja kuvat.

1978-83:  UNESCOn myötävaikutuksella pidetään toimittajien ammattijärjestöjen kansainvälisiä kokouksia.  Sitoutumattomien maiden tiedonvälitysseminaari pidetään 1978 Bagdadissa.  Konsensus syntyy joukkotiedotusjulistuksesta UNESCOn yleiskokouksessa Pariisissa ja 1980 Belgradin yleiskokouksessa päätös viestinnän kehitysohjelmasta International Programme for Development of Communication IPCD.  Mexico Cityssä 1980 tuetaan perusperiaatteita, jotka koskevat joukkotiedotusvälineiden myötävaikutusta rauhan ja kansainvälisen yhteisymmärryksen vahvistamiseen, ihmisoikeuksien edistämiseen ja rasismin, apartheidin ja sotaan kiihottamisen torjumiseen.  Prahan ja Pariisin kokouksen 1983 pohjalta valmistetaan journalismin ammattietiikan periaatteet yhteiseksi kansainväliseksi pohjaksi ja yllykkeeksi kansallisille säännöille.

1978:  Suomen Kirjatyöntekijäin Liitto SKL ottaa uudeksi ammattiryhmäksi graafisen alan toimihenkilöt.  He saavat 1979 oman sopimuksen.

1978:  Pekka Ylöstalo tekee Sanomalehtien Liitolle tutkimuksen Suomen sanomalehtien jakajakunta 1977, sosiaalinen rakenne ja työ.  Sanomalehdenjakajista 52,3 prosenttia jakaa sanomalehtiä ainoana ansiotyönään.  Päätoimia ovat opiskelija, koululainen, toimihenkilö, kirjeenkantaja, postittaja, postinlajittelija, lastenhoitaja, siivooja ja muut.

1978:  Graafisella alalla alkaa yritysdemokratiakokeilu, josta sovittiin 1976.  Graafisen alan järjestöt allekirjoittavat 1980 YT- eli yhteistoimintasopimuksen  ensimmäisenä Suomen työmarkkinoilla.

1978:  Sanoma lomauttaa Helsingin Strömbergin painosta kesätyöläisiä.  Kesätyöntekijöille ilmoitettiin työhön otettaessa lomautuksesta ja työnantaja tarjosi vaihtoehtoa ota tai jätä.

1978:  Tamperelainen kirjapaino JF Olan antaa lopputilin työsuojeluvaltuutetulle Martti Höglund.

1978:  Savon Sanomain Kirjapaino lopettaa tytäryhtiönsä Kansallinen Kirjapaino, jonka  yli 40 työntekijää menettää työpaikkansa.

1978:  Kirjapainojen Liitto ottaa nimekseen Kirjapainoteollisuuden Liitto.  Liitto erosi 1977 Pienteollisuuden Keskusliitosta.  Liitto ryhtyi 1970-luvun alussa järjestämään Gutenberg-päiviä syyskokouksensa yhteydessä.  Liitto alkaa 1981 järjestää koulutustilaisuuksia.

1978:  Suomen kustannusyhdistykseen kuuluu 42 kustantajaa, joista suuria on yhdeksän.  Suomessa arvioidaan olevan 1500 kirjankustantajaa, joista ammattimaisia on muutama sata.

1978:  Tiedotusmiehet ja Suomen Henkilökuntalehtien Yhdistys yhtyvät Suomen Tiedottajien Liitoksi.

1979:  Moskovassa pidetään toinen kansainvälinen kirjanäyttely tunnuksella Kirja rauhan ja edistyksen palveluksessa.

1979:  Leipzigin messuilla esitellään myös graafisen teollisuuden koneita.  Polygraphin koneilla painetaan Pravda ja Izvestija, Puolan Tibuna Ludu, Ranskan kommunistien l'Humanite, Englannin kommunistien Morning Star ja Saksan Liittotasavallan kommunistisen puolueen Unsere Zeit sekä Tiedonantaja.  Fidel Castro avasi hiljattain Polygraphin Guantánamoon rakentaman koulukirjojen painon.  Samantapaista kirjapainoa rakennetaan nyt Keralaan Intiaan.

1979:  USAssa on kymmenen lakkoa kymmenessä sanomalehdessä.  Vuodesta 1951 on joka vuosi lakkoja.

1979:  Englannissa maaseutulehtien toimittajat ovat pitkässä lakossa.

1979:  Ranskassa lehtien Le Figaro, France-Soir ja L'Aurore kirjapainotyöläisten lakko päättyy voittoon.  Kustannustrustin omistaja Robert Hersant joutuu luopumaan yli 1300 työläisen erottamisesta uuden tekniikan käyttöönotossa.

1979:  Islannissa on viikon mittainen lehtilakko.  Kirjatyöläiset lakkoilevat palkankorotuksen puolesta ja työnantajat julistavat työsulun.  Palkkoja nostetaan viisi prosenttia.

1979:  Financial Times painetaan Frankfurtissa.  Suunnitelma painaa lakon kohteena oleva The Times Frankfurtissa hylätään Saksan Liittotasavallan painajien liiton IG Druck und Papier vastustuksen vuoksi.  Lehden painaminen ei onnistu Kreikassakaan kirjatyöläisten kieltäytyessä.  The Times ilmestyy 13.11 lähes vuoden katkon jälkeen.  Kaksivuotinen sopimus päättää työriidan ja uusi tekniikka hyväksytään.

1979:  Kreikassa radio- ja televisiotyöläiset ovat neljä tuntia lakossa.

1979:  Bulgariassa perustetaan exlibriskerho Exlibriksen Ystävät.

1979:  Taideteollisen korkeakoulun kirjapainolinjan opettajat ovat lakossa.  Rehtori Yrjö Kukkapuro katsoo, että faktoreina toimivat opettajat ovat opetustehtävään epäpäteviä ja on alentanut heidän palkkaansa 20 prosenttia.

1979:  Winterillä on työtaistelu.

1979:  Suomen Sanomalehtimiesten Liitto SSL sanoo kolmikantasopimuksen irti.  SSL vaatii toimitukselliselle henkilöstölle korvausta niistä hankaluuksista ja työn vaativuuden lisäyksistä, joita järjestelmä aiheuttaa.

1979:  Suomen Sanomalehtimiesten Liitto SSL hyväksyy jäsenekseen Radio- ja Televisiotoimittajien Liiton.  Ne ja Suomen Kirjatyöntekijäin Liitto sekä Faktoriliitto tekevät yhteistyösopimuksen taloudellisten ja muiden etujen valvomiseksi.

1979:  Aikakauslehtien Liitossa on 131 jäsentä, jotka julkaisevat 216 lehteä.

1979:  Puolustustaloudellisen suunnittelukunnan Graafisen poolin puheenjohtaja professori Olavi Perilä kertoo, että Suomen sanomalehdistö on varautunut kriiseihin.  Lehdistön tiedonvälitys on eräs osa maanpuolustuksesta.

1979:  Vitsikirja Moskovitsit eli idänkaupan iloiset tuulet kertoo myös graafiselta alalta juttuja.  Lvovissa istutaan isäntien tarjoamalla lounaalla.  Vieraina ovat professori Olavi Perilä, sekä diplomi-insinöörit Matti Sutinen ja Risto Helavaara.  Sutinen on hiljainen mies, joka puhuu vain asiaa.  Neuvostoliittolainen professori panee merkille Sutisen ominaislaadun ja kysyy: "Kuulkaas, Sutinen, te olette mukava mies, mutta puhutteko te koskaan mitään?"  Helavaara rientää vastaamaan: "Meidän delegaatiossa on työnjako: Sutinen ajattelee, minä puhun ja Perilä sekä ajattelee että puhuu".  -Graafisen alan insinööri kertoo, ettei hän ole aikoihin esitelmöinyt Neuvostoliiton matkoillaan, koska hän kerran piti esitelmän.  Eturivissä istui hänen hyvä neuvostoliittolainen ystävänsä Ivan, jonka hän tiesi rehelliseksi ja kohteliaaksi.  Ivan käyttää kuulolaitetta.  Esitelmöitsijä huomasi, että Ivan näpelöi kuulolaitettaan.  Illalla syötiin ja juotiin.  Ivan tuli juttelemaan: "Valitettavasti minä en kuullut sinun esitelmääsi, kun kuulolaitteeni reistaili".  "No, siinä sinä veli hyvä et paljon menettänyt", sanoi insinööri vaatimattomasti.  "Niinhän minulle on kerrottu", sanoi puolestaan Ivan rehellisenä miehenä.

1980-luku:  USAn sanomalehdissä alkavat irtisanomiset, kun painoja automatisoidaan ja kymmenet tuhannet painon työntekijät menettävät työnsä.  Myöhemmin internetin lukijoiden määrä kasvaa aiheuttaen lisää työpaikkojen menetyksiä painoissa.  Monet toimittajat menettävät työnsä, kun tilaajat lopettavat lehden tilaamisen, koska saavat verkosta samat tiedot.  Sanomalehtiteollisuudessa 1998 on 767 000 työntekijää, mutta 2008 vain 619 000.  Ennustetaan seuraavan 10 vuoden aikana 120 000 irtisanomista.

1980-luku:  Suomessa graafisen teollisuuden työrauha turvataan kolmivuotisilla työehtosopimuksilla.

1980:  Kuuban lehtimiesliitossa La Unión de Periodistas de Cuba UPEC on 2400 jäsentä.  Se jatkokouluttaa toimittajia.  Ammattiliittona on Kulttuurityöntekijöiden liitto, johon kuuluvat muun muassa valokuvaajat.

1980:  USAn sanomalehdissä on 15 lakkoa.

1980:  Kanadassa on pitkä kirjatyöläisten lakko.

1980:  Englannissa graafisen alan pääammattiliitot ovat National Union of Journalists NUJ edustaen toimittajia ja valokuvaajia, Institute of Journalists IOJ edustaen toimittajia, Guild of British Newspaper Editors edustaen toimittajia, National Society of Operative Printers, Graphical and Media Personnel NATSOPA edustaen sihteereitä, toimitusapulaisia, oikolukijoita, apulaiskoneenhoitajia ja -käyttäjiä, National Graphical Association NGA edustaen kaukokirjoitintyöläisiä, näppäimistön käyttäjiä eli tekstinkirjoittajia, latojia, oikolukijoita, stereotypisteja ja koneenhoitajia, Society of Lithographic Artists, Designers, Engravers  and Process Workers SLADE edustaen laaka- ja syväpainojen työntekijöitä, Society of Graphical and Allied Trades SOGAT edustaen painajia, postitus- ja levikkityöläisiä sekä Amalgamated Union of Engineering Workers AUEW edustaen koneenkäyttäjiä.

1980:  Englannissa perustetaan  ilmaisjakelulehtien liitto Association of Free Newspapers in Britain.

1980:  Englannissa painajat ovat kuusi viikkoa lakossa paikallislehdissä.  Myös Financial Times ja The Times jäävät ilmestymättä.

1980:  Englannissa Margaret Thatcherin hallitus rajoittaa työtaisteluja.  Lehdistössä huomiota herättävät uudet closed shop -määräykset.  Järjestösuhteet ovat keskeisellä sijalla Nottingham Evening Postin selkkauksessa sekä toimittajien että kirjatyöläisten kanssa.

1980:  The Observer irtisanoo tuhat eli 500 vakinaista ja 500 tilapäistä lauantaityöläistä.

1980:  Sveitsissä kirja- ja paperityöläisten liitto järjestää 24-tunnin lakon, koska työnantajat kieltäytyivät hyväksymästä uusiin työehtosopimuksiin ammattiliittojen vaatimuksia palkankorotuksista ja työolojen parantamisesta.

1980:  Tukholmassa Dagens Nyheter irtisanoo 225 työläistä.

1980:  Portugalissa televisiotoimittajat lakkoilevat vastalauseena vaalikampanjan rajoitetun uutisoinnin vuoksi.

1980:  Kreikassa sanomalehtien tekniset työläiset ovat lakossa, ja kustantajat vastaavat työsululla.  Kirjatyöläiset vaativat valtiota ja työnantajia ryhtymään toimiin heidän ammattinsa pysyvyyden turvaamiseksi, ja laki säädetään.

1980:  Australiassa toimittajat ovat kuusi viikkoa lakossa korottaakseen palkkaansa ja parantaakseen työoloja näyttöpäätetyössä.  He vaativat palautettavaksi työhön ne Sydneyn lehtien työläiset, jotka erotettiin johtajien ja Australian lehtimiesten työriidan seurauksena.

1980:  Graafisen alan messut järjestetään Chicagossa PRINT '80 sekä Birminghamissa ja Lontoossa IPEX '80.

1980:  Yhdistyneiden Kansakuntien YK kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö UNESCO perustaa tiedonvälityksen kansainvälisen kehittämisohjelman International Programme for the Development of Communication IPDC.

1980:  FIEJ pitää 33. kongressin Tel Avivissa Israelissa.  Puheenaiheena on UNESCOssa syntynyt irlantilaisen diplomaatin Seán MacBride johtaman komission raportti New Government Information Order, joka valmistui 1979.  USAn sanomalehtiliiton ANPA mukaan UNESCO pyrkii valtiollistamaan tiedotustoimintaa kaikissa maissa (!).  Raportissa sanotaan: Vapauden periaatteesta ei voida sallia yhtään poikkeusta... Esteet tietojen vapaan etenemisen tieltä olisi heti poistettava... Sensuuri tai tietojen mielivaltainen valvonta on poistettava... Lehtimiesten vapaa pääsy tietojen lähteille on oikeiden ja tasapainoisten uutisten ehdoton vaatimus...  Uuden ohjelman päätavoite on kehitysmaiden auttaminen.

1980:  Suomen sanoma- ja aikakauslehdentoimittajat ovat lakossa 13.11-3.12.  Se päättyy kompromissiin.  Turun Sanomat julkaisee 14.11 rikkurilehteä Päivän Tietosanomat.  Ruotsin Turun konsuli Mikko Ketonen on mukana murtamassa laillista työtaistelua.  Tähän Ruotsin lehtimiesliitto puuttuu lähettämällä Ketoselle sähkeen.  Turun Sanomien kirjatyöläiset marssivat ulos.  Sanomalehtiä lakon aikana kaipaavat eniten 35 vuotta täyttäneet, hyvätuloiset, henkisen työn tekijät, hyvin koulutetut ja suurkaupungeissa asuvat.  Eniten kaivataan kotimaan uutisia, radio- ja televisio-ohjelmatietoja, oman paikkakunnan uutisia ja tapahtumia.

1980:  Iisalmen IS-Yhtymässä lakon aiheuttaa rikkurivoimin painettu ilmaisjakelulehti 26.11.  Lakko päättyy 9.12 työnantajan perääntyessä.

1980:  Sanomassa tehdään tekijänoikeussopimus, jolla annetaan toimittajille peruskorvaus teosten uudelleenkäytöstä neljän vuoden aikana.  Sanoma voi Helsingin Sanomien ja Ilta=Sanomien toimittajien juttuja koota kirjoiksi, käyttää Telsetissä ja myydä arkistosta.  Graafisen Teollisuuden Työnantajaliitto GTT pyrkii romuttamaan kokonaan tekijänoikeudet työsuhteessa.

1980:  Faktoriliitolla on 2050 jäsentä ja 16 osastoa.

1980:  Aikakauslehtien Liitto pitää Finlandia-talossa ensimmäisen Aikakauslehtipäivän, josta tulee jokavuotinen perinne.

1980:  Suomalaisen Kirjallisuuden Kirjapainossa SKK on enää 200 työläistä, kun 1970 oli lähes 700.  Uusi Suomi -yhtiöissä on lomautusuhka.

1980:  Yhdistys Sanajulistajat kerää rahaa 100 000 venäjänkielisen uuden testamentin painamiseen.  Yhdistyksellä ei ole Neuvostoliiton lupaa viedä yhtäkään kirjaa maahan.  Viipurin tulli takavarikoi 1981 kymmeniä tuhansia neuvostovastaisia ja tarkoitushakuisia uskonnollisia julkaisuja.

1980:  Tilastokeskuksen ammattiluokituksessa kulttuuriin ja joukkoviestintään luetaan seuraavia ammattinimikkeitä.

Kuvaamataiteilijat: elokuvanpiirtäjä (taide-), etsaaja, graafikko, kirjataiteilija, kuvittaja, pilapiirtäjä ja taidegraafikko.

Kirjailijat ja kriitikot: arvostelija (taide-, musiikki-, filmi- ja muu), elokuvakirjailija (skenaristi), filmitoimittaja, kirjailija ja pakinoitsija.

Teatteri- ja elokuvaohjaajat: elokuvaohjaaja ja elokuvatuottaja.

Valokuvaajat ja kameramiehet: arkistokuvaaja, ateljeevalokuvaaja, elokuvaaja, ilmavalokuvaaja, kameramies, lehtikuvaaja, mainoskuvaaja, mainosvalokuvaaja, mikroskopisti, mikrovalokuvaaja, museovalokuvaaja, televisiokuvaaja, uutiskuvaaja ja valokuvaaja.

Tuotesuunnittelijat ja taiteilijat: elokuva-arkkitehti, kankaansuunnittelija, tekstiilitaiteilija ja televisioarkkitehti.

Sanomalehden toimittajat ja kustannustoimittajat: hakuteoksentoimittaja, kustannustoimittaja, kuvatoimittaja, päätoimittaja, reportteri, sanakirjantekijä, sanomalehdentoimittaja, tieteistoimittaja, toimittaja (free-lancer), toimittaja, toimitussihteeri, uutistoimittaja ja vapaa toimittaja.

Radio- ja televisio-ohjelmatoimittajat ja -ohjaajat: kuuluttaja, ohjelmatoimittaja, radiokuuluttaja, radiotoimittaja, televisiokuuluttaja, televisio-ohjaaja ja televisiotoimittaja.

Radio- ja televisiotarkkailijat sekä äänittäjät: äänitarkkailija, äänitekäsittelijä, äänittäjä, äänitysteknikko, äänitysvalvoja, erikoistarkkailija, käyttömestari, kameratarkkailija, kuvanauhoittaja, kuvatarkkailija, lähetyksenvalvoja (televisio), lähetystarkkailija, levytysteknikko, päivystäjä (radio), tehostetarkkailija ja televisiotarkkailija.

Muut radio- ja televisiolähetyslaitteiden sekä elokuvakoneiden käyttäjät: ääniapulainen (studio), äänistudioapulainen, elokuvakoneenkäyttäjä, filmintekstittäjä, kuvansekoittaja, mikseri ja studioapulainen.

Latojat ja muut: asemoitsija (graafinen työ), asentaja (kuvalaatta), asettelija, filmiasemoija (graafinen työ), fototyyppilatoja, galvanisoija (kirjapaino), käsinlatoja, katkaisija (kirjapaino), kehilöntekijä (kirjapaino), kirjakkeenvalaja, konelatoja, korrehtuurinvetäjä, kuvalaatta-asentaja, ladelmavarastonhoitaja, latoja, latomotyöntekijä, linotyyppilatoja, matriisinpuristaja, monotyyppikirjoittaja, monotyyppilatoja, monotyyppivalaja, montteeraaja, oikaisuvedostaja, steretypoija, taittaja (latomo), tekstinasettelija, teletyyppilatoja, teletyyppireijittäjä, teletyyppivalaja, typografi, valmistaja (graafinen työ), valokuvauskonelatoja, valolatoja ja viimeistelijä (kirjapaino).

Painajat: alistaja (painokone), aniliinipainaja, aniliinipainokoneenhoitaja, automaattipainaja, käsinpainaja (kirjapaino), kirjanpainaja, kivipainaja, kohopainaja, konepainaja, offsetpainaja, painaja, painokoneenhoitaja (graafinen työ), pikapainaja, rotaatiomestari, rotaatiopainaja, rullamies, syväpainaja, tapetinpainaja, tiikelipainaja ja valopainaja.

Jäljennöstyöntekijät: graafinen valokuvaaja, jäljennöstyöntekijä, jäljennösvalokuvaaja, käsilitografi, kemigrafi, kemigrafikopisti, kemigrafisyövyttäjä, kivipiirtäjä (graafinen työ), kohosyövyttäjä, kopisti (graafinen työ), kuvalaatantekijä, litografi, litopiirtäjä, offsethioja, offsetkopisti, offsetsyövyttäjä, offsetvalokuvaaja, reproretusoija, retusoija, siirtopainaja, syövyttäjä (syväpaino), valokuvaaja (graafinen) ja valokuvauskemigrafi.

Kirjansitomotyöntekijät: arkintaittokoneenhoitaja, etiketinleikkaaja, kannentekijä, kansituskoneenkäyttäjä, kirjankannentekijä, kirjansitoja, kirjansitomakoneenhoitaja, kirjansitomotyöntekijä, kultaaja, kultaleikkauksentekijä, lävistyspuristaja, leikkaaja, nitoja, nitomakoneenhoitaja, pöytätyöntekijä, paperinlaskija, paperinleikkaaja, paragonvalssaaja, rekisterikonetyöntekijä, ritsauskonetyöntekijä, rotobinderkoneenhoitaja, sitkaaja, stanssaaja, stanssauskoneenhoitaja, stiftauskoneenhoitaja, taittaja, tarkastaja, valssaaja, viivaaja ja viivauskoneenhoitaja.

Muut graafisen työn ammatit: composer-kirjoittaja, käsinkaivertaja, kaivertaja,kangaspainaja, kartankaivertaja, kirjapainotyöläinen, kirjatyöntekijä, konekaivertaja (painovälineet), lakeerauskoneenhoitaja, leikkauskaivertaja, leikkauspainaja (linoleumi-, puuleikkaus-), nuottienkaivertaja, pantokaivertaja, reunakaivertaja, serigrafi, silkkipainaja ja värinsekoittaja (painokone).

Valokuvaamolaboratoriotyöntekijät, kopistit ja muut: analyysilaborantti, elokuvalaborantti, filminkehittäjä, filminleikkaaja, filminpaikkaaja, jäljennöskuvaaja, kehittäjä (filmin), kemikaliliuostenvalmistaja, kopioija (valokuvauslab), kopisti (valokuva-), kuvakorjailija, laborantti (valokuva), laboratoriotyöntekijä (valokuvaus), negatiivinleikkaaja, paperinkehittäjä, retusoija (valokuvaus), suurentaja (valokuvaus), väritarkastaja, valokuvalaboratoriotyöntekijä ja valokuvauslaborantti.

Muut taide- ja viihdealan työntekijät: ääninauhalle lukija, elokuvan leikkaaja, kuvaussihteeri, puvustonhoitaja (filmi), script girl (elokuva, televisio), skripta, statisti, valaistusmestari ja valomestari.

Kirjaston- ja arkistonhoitajat: arkistonhoitaja, arkistosihteeri, autokirjastonhoitaja, dokumentalisti, informaatikko (kirjasto), kaupunginarkistonhoitaja, kirjallisuuspalvelunhoitaja, kirjastonhoitaja, kirjastontarkastaja, kirjastosihteeri, lääninarkistonhoitaja, maakunta-arkistonhoitaja, maakuntakirjastonhoitaja, maatalouskirjastonhoitaja, opiskeluneuvoja (kirjasto), sota-arkistonhoitaja ja valtionarkistonhoitaja.

Muut kirjasto- ja arkistotyöntekijät: arkistoamanuenssi, arkistoapulainen, arkistojärjestäjä, arkistoneuvoja, arkistovirkailija, kirjalainaamon apulainen, kirjastoamanuenssi ja kirjastoapulainen.

Tiedottajat ja kulttuurialan työntekijät: kulttuurisihteeri, lehdistösihteeri, tiedottaja, tiedotussihteeri ja tiedotustoimittaja.

Mainospäälliköt ja muut: mainospäällikkö, markkinatutkija, markkinointisuunnittelija, mediapäällikkö, menekinedistämispäällikkö, sales promotion, sovellutusneuvoja ATK (markkinointiosasto), SP-päällikkö ja yhteyspäällikkö.

Muut markkinoinnin edistäjät: mainonnanhoitaja, mainosasiainhoitaja, mainosassistentti, mainoshankkija, mainoshoitaja, mainoskonsulentti, mainosvälineasiantuntija, markkinoija, mediasihteeri, myynninedistäjä, SP-assistentti, tuotesuunnittelija ja yhteysassistentti.

Mainostoimittajat ja muut: copywriter, ilmoitushoitaja, ilmoitusmestari, ilmoitussihteeri, ilmoitussuunnittelija, ilmoitustoimittaja, julkaisusihteeri, mainostoimittaja, puhelinluettelon toimittaja ja tekstitoimittaja (mainostoimisto).

Mainospiirtäjät: AD-suunnittelija, art-director, filmipiirtäjä, fotograafikko, graafinen suunnittelija (layout), mainosgraafikko, mainospiirtäjä, muotipiirtäjä, paste-up (mainostoimisto), piirtäjä (ilmoitukset ja painotuotteet) ja visualisti.

Somistajat ja tekstaajat: ikkunasomistaja, somistaja (liikkeessä) ja tekstaaja.

1981:  Moskovassa järjestetään kommunistisen lehdistön kansainvälinen neuvottelu, johon osallistuu 67 lehden edustajia 59 kommunistisesta puolueesta.

1981:  Moskovassa pidetään kolmannet kansainväliset kirjamessut.  Viikon ajan 83 maan kustantajat kaikilta mantereilta neuvottelevat kirjavaihdon kehittämisestä, solmivat sopimuksia painotuotteiden ostosta ja myynnistä sekä tekijänoikeuksien viennistä ja tuonnista.  Tapaamiseen ottaa osaa 2300 kustannus- ja kirjakauppayrityksen ja järjestön edustajaa sekä 12 kansainvälisen järjestön (kuten YK, UNESCO ja SEV) edustajia.  Messuilla on näytteillä 160 000 kirjaa.

1981:  USAn työterveysviranomaiset NIOSH aikovat tarkastaa Baltimoressa Sunpapers-yhtiön toimituksissa ja lehtitalon muilla osastoilla työskentelevien silmät.  Tarkoituksena on selvittää, onko näyttöpäätteillä työskentelevillä enemmän silmäsairauksia kuin muilla.  Työnantajan edustaja kieltää tutkimuksen suorittamisen.  Kun NIOSH pysäköi tutkimusbussin, kieltää työnantaja työläisiä osallistumasta tutkimuksiin työaikana.

1981:  Englannissa Liverpool Daily Post ja Liverpool Daily Mail irtisanovat 300 työläistä.

1981:  Tanskassa neuvottelut kirjatyöntekijöiden kanssa epäonnistuvat, josta seuraa työsulku ja ilmestymiskatkos 35 päivälehdessä.  Myös toimittajat ovat lakossa.  Työsulku kestää 11 viikkoa.

1981:  Färsaarilla on yli kuukauden pituinen kirjatyöläisten lakko.

1981:  Ruotsissa alkaa toimittajien lakko.

1981:  Norjassa ei enää pelätä, että televisio tiedonvälittäjänä koituisi vaaraksi painetulle sanalle.

1981:  Länsimaiden lehdistö (60 johtavaa lehtimiestä 20 maasta) kirjaa viestintäpoliittiset periaatteensa yhteiseksi julkilausumaksi Tailloiresin julistus.  Kokouksen "Vapauden äänet" toinen kokoonkutsuja on World Press Freedom Committee WPFC ja toinen USAn koulu The Fletcher School of Law and Diplomacy.  UNESCO pyrkii toimittajien tehokkaampaan suojeluun työssään.  Ranskan Tailloires paljastuu reaganilaisen ulkopolitiikan välikappaleeksi eli kyse ei ole tiedonvälityksestä, vaan politiikasta.  "Vapaa tiedonvälitys" on yksipuolista USAsta muuhun maailmaan ja merkitsee USAn yrityksille liikevoittoa.

1981:  Tokiossa kirjapainotyöläiset pitävät joukkokouksen tunnuksella Pelastakaamme koulukirjat ja suojatkaamme lapset taantumuksen hyökkäykseltä.  He vaativat lakkauttamaan hallitsevan liberaalis-demokraattisen puolueen yritykset ottaa koulukirjoihin luvut, joiden tarkoituksena on kasvattaa nuoria militarismin ja shovinismin hengessä.

1981:  Tidningen Ålandin päätoimittaja Hasse Svensson irtisanotaan 28.4, ja toimittajat menevät 29.4 lakkoon.  Muu toimituskunta irtisanotaan 15.5 lakon päätteeksi.  Irtisanotut perustavat uuden lehden, jota osuuskunta Åländsk Rapport kustantaa.  Ålandin rahapiirit perustavat lehden Ålandspressen.

1981:  Suomen Tiedonsiirtoyhdistys STY perustetaan nimellä Tiedonsiirron yhteistyöelin.

1981:  Suomalaisen Kirjallisuuden Seura täyttää 150 vuotta.

1981:  Vasabladetin Vaasan keskustassa oleva museoitu rakennus toimituksineen, latomoineen, painoineen ja konttoreineen siirretään Stundarsin käsityöläiskylään.  Museo on toimiva.  Nähtävänä on tiettävästi Suomen vanhin käsipainokone.  Toimitushuone on 1800-luvun lopun tyylinen.

1981:  Suomen Sarjakuvaseura ja Centre Francais järjestävät piirtäjänpäivät.  Siellä Tarmo Koivisto alustaa sarjakuvien ideoinnista.

1981:  Sanomalehtien Liitto hyväksyy Sanoman tiukan vastaehdotuksen, että jäsenyritykset sitoutuvat olemaan julkaisematta ja jakamatta ilmaisjakelulehtiä.  Liitto hyväksyy 1982, että jäsenyritys ei saa julkaista, painaa tai jakaa ilmaisjakelulehteä muuta kuin puolustustarkoituksessa toista ilmaisjakelulehteä vastaan omalla ilmestymispaikkakunnallaan tai sen lähiympäristössä.

1981:  Kotkalainen Eteenpäin lopettaa siviilipainonsa.  Eläkkeelle jää kahdeksan painon työläistä, seitsemän siirtyy yhtiön Pikapainoon ja kymmenen työläisen tulevaisuus on epäselvä.

1981:  Aikakauslehtien Liitto perustaa 200-vuotisjuhlassaan JV Snellman -palkinnon, kun on kulunut 175 vuotta hänen syntymästään.  Ensimmäinen JV Snellman -palkinto annetaan presidentille Urho Kekkonen, sitten sen saavat muun muassa Ilmari Turja 1982, Matti Kuusi ja Paavo Haavikko.  Juhlien yhteydessä julkaistaan erikoispostimerkki ja lyödään juhlamitali.

1981:  Paikallislehtien Liitto alkaa antaa Antin päivänä (Antti Lizelius oli Suomenkielisten Tieto-Sanomien toimittaja ja julkaisja) Antti-patsaan paikallislehdistön ja paikallisen kulttuurin hyväksi toimineille henkilöille.

1982:  Kreikan kirjatyöläiset menevät lakkoon.  He vaativat 34 prosentin palkankorotusta.

1982:  Ranskassa perustetaan European Association of Science Editors eli EASE.

1982:  Englannissa lehtitalojen sähkötyöntekijät ryhtyvät tukilakkoon auttaakseen terveysalan työntekijöitä, ja lehdet jäävät ilmestymättä.

1982:  The Times siirtyy kokonaan valoladontaan ja vähentää latomon työntekijöitä 40 prosenttia.

1982:  Ruotsissa Aftonbladet irtisanoo sata työläistä, joista noin 30 toimittajaa.

1982:  Ruotsissa taloudellisen puolustuksen ministeriö Överstyrelsen för ekonomisk försvar ÖEF vastaa siitä, että maa toimii kriisin ja sodan aikana.  Filmiä ja kriisipainovärejä voidaan valmistaa Ruotsissa.

1982:  Suomen graafisessa teollisuudessa on lakonuhka, mutta kolmivuotinen sopimus saadaan aikaan.  Kolmikantasopimus uudistetaan tietokonepohjaisen lehdenvalmistusjärjestelmän käyttöönottamiseksi.  Allekirjoitetaan ensimmäinen nelikantasopimus, jossa neljäntenä osapuolena on ulkopuolinen kustantaja.  Sopimus koskee Insinööriuutisten tietokoneavusteista tekstinvalmistusta Sanomapainossa.

1982:  Weilin & Göösin kaunokirjallisen osaston päällikkö Maarit Tyrkkö ja kolme alaistaan saavat irtisanomiskirjeen.

1982:  Kustannusjohtaja Hannu Tarmio kertoo televisiossa Tamminiemen pesänjakajien tekijät.  Helsingin Sanomain poliittisen osaston päällikkö Aarno Loka Laitinen saa 23.3 potkut ja viisi muuta varoituksen.  Välimiesoikeus tuomitsee 10.5 Sanoman maksamaan Laitiselle hyvitystä aiheettomasta irtisanomisesta äänin 3-2.  Viiden muun toimittajan varoituksen peruuttamisesta neuvotellaan.

1982:  Suomen Antikvaariset Kirjakauppiaat perustetaan.

1982:  Sanomalehtien Liitto suhtautuu kielteisesti ilmaisjakelulehtiin.  Liitto päättää, että liiton jäsenet eivät saa osallistua ilmaisjakelulehtien julkaisemiseen ja että liiton jäsenet eivät myöskään saa painaa tai jakaa ilmaisjakelulehteä.

1982:  Turun Sanomien pääjohtaja vuorineuvos Irja Ketonen ja varatoimitusjohtaja Mikko Ketonen tuomitaan sakkoihin veropetoksesta.

1982:  Parodiaa aseenaan 1981 käyttänyt vappulehti Turun Sanowat (julkaisija Turun yliopiston Varsinais-Suomalainen osakunta ja Turun kultturilehtiyhdistys) ei Porin raastuvanoikeuden mukaan syyllistynyt Turun Sanomien ja Ketosen perheen kunnian loukkaamiseen.

1983:  Moskovassa Krasnaja Presnjan ja Sokolnikin puiston messukeskuksessa pidetään kansainvälinen näyttely Inpoligrafmash-83, johon osallistuvat graafisella alalla kehittyneimmät maat.  Neuvostoliitolla on laajin näyttelyosasto, jossa on esillä yli tuhat näyttelyesinettä.  Messuilla Techmashexport esittelee valoladontalaitteiston Kaskad, rainaoffsetkoneen 2POK-84-42L, arkkioffsetit POL-54-1 ja POL-54-2, sanomalehtirotaatiot POG-60 ja POG-90 sekä kirjojen tuotantolinjat Kniga.

1983:  Finnpap osallistuu Moskovassa messuille Inpoligrafmash-83, joka pidetään Sokolnikin ja Krasnaja Presnjan näyttelypaviljongeissa.  Siellä suomalaiset laitetoimittajat tarjoavat kirjapainon rakentamista Izvestijalle Moskovaan. 

1983:  Moskovassa järjestetään 4. kansainväliset kirjamessut.  Osallistujia on 2600 yritystä ja organisaatiota 90 maasta ja 16 kansainvälistä järjestöä.

1983:  UNESCOn päätöksestä tämä vuosi on julistettu Ivan Fjodorovin (1510-83) juhlavuodeksi.  Hän perusti 1563 Moskovaan Kremlin lähelle hallitsijan painopihan.  Avustajansa Pjotr Mstislavtsin kanssa hän painoi 1564 ensimmäisen venäläisen kirjan Apostol.  Ornamenteilla koristeltu 267-lehtinen kirja painettiin mustalla ja punaisella värillä.  Kirjakkeet valettiin lyijystä.  Otsikkokuvien ja -koristeiden kuvalaatat kaiverrettiin puuhun.  Kuvalaatat päätyivät Lvoviin ja siellä niitä käytettiin 200 vuotta.

1983:  Moskovassa avataan harvinaisten kirjojen museo.  Siellä on esineitä savitauluista ja papyruksesta mikrofilmeihin.  Palmunlehdistä tehtiin Intiassa ja Sri Lankassa kirjoja.  Novgorodilaiset kirjoittivat 1300-luvulla tuohelle kirjeitä.

1983:  Yhdysvaltain latojat, painajat, kemi- ja litografit sekä sitojat eli GAIU ja IPGCU liittyvät jälleen yhteiseksi liitoksi Graphic Communications International Union GCIU.  Se on hallitseva liitto Yhdysvaltain ja Kanadan graafisessa teollisuudessa.

1983:  Kirjatyöntekijäin ammattinimikkeistö uudistetaan.

Painopinnan valmistus: painopinnanvalmistaja, graafinen tekstinvalmistaja, tekstinkirjoittaja, metallilatoja, teksti- ja sivuasemoija, oiko- ja korjauslukija, tekstinvalmistustyöntekijä, graafinen kuvanvalmistaja, graafinen kuvaaja, värierottelija, asemoija, valokuvaustyöntekijä, graafinen kopisti, syväpainosyövyttäjä, syväpainokuparoija ja kaavioija.

Painaminen: painaja, kohopainaja, offsetpainaja, syväpainaja, lomakepainaja, flexopainaja, seripainaja, pienkonepainaja, rotaatiotyöntekijä ja painotyöntekijä.

Jälkikäsittely: kirjansitoja, sitomokoneenhoitaja, sitomotyöntekijä, kotelotyöntekijä, postituskoneenhoitaja, postittaja ja paperinleikkaaja.

Graafisen alan muut ammatit: graafinen toimihenkilö, graafinen ohjelmoija, graafinen operaattori, graafinen laaduntarkkailija, graafinen tuotannonohjaaja, huoltoasentaja ja työnjohtaja.

Muut työntekijäryhmät: lehdenjakaja, varastotyöntekijä, kunnossapitotyöntekijä, siivoustyöntekijä, ravintolatyöntekijä ja lähetti.

1983:  Suomen Kirjasäätiö perustetaan.  Se julkaisee 1984 teoksen Kirja 1984.  Kirjoittajat ovat Esko Häkli, Jarl Helleman, Jorma Kaimio, Heikki Hellman, Katarina Eskola ja Kai Ekholm.

1983:  WSOYn Porvoon Tarmolan tuotantolaitosten taukotilassa on avattu pysyvä näyttely Kirjapainon juuret.  Ylifaktori Matti Katajamaa, valolatoja Eino Kajosvuo ja kirjastonhoitaja Outi Green ovat keränneet kohopainon ja metallilatomon perinteitä tallentavan kokoelman.  Sen vanhin esine on Gustaf Leopold Söderströmin 1860 perustaman kirjapainon käsikäyttöinen painokone eli nykäisin.

1983:  Suomessa arvioidaan olevan 4800-4900 toimittajaa: sanomalehdet 2400, paikallislehdet 370, aikakauslehdet 900, uutis- ja kuvatoimistot 150, Yleisradio ja MTV 1000 sekä kaupunkilehdet 30-50.

1983:  Suomessa julkaistaan Lehtimiehen ohjeet.

1983:  Painokoneet seisahtuvat Turun Sanomissa rauhanhetken ajaksi huolimatta johtajan Keijo Ketonen uhkailusta leimaamalla hetken työehtosopimuksen vastaiseksi työrauhan rikkomiseksi.  Turun Sanomat kertoi hiljattain, ettei Neuvostoliitossa saisi ilmaista rauhantahtoaan.

1983:  Aikakauslehtien Liito alkaa julkaista lehteä Aikakauslehdistö.

1983:  Suomen Kustannusyhdistyksessä on 47 jäsentä.

1983:  Paikallislehtien Liiton jatkokoulutuskurssilla on 377 osanottajaa 115 paikallislehdestä.  Liiton jäsenkuntaan 1985 kuuluu 170 lehteä.

1983:  Esittävän Säveltaiteen Edistämiskeskus perustetaan Gramexin yhteyteen.

1983:  Suomen Paikallisradioliitto perustetaan.  Perustajajäseniä on 56.

1983:  Tietotekniikan liitto perustetaan.

1983:  Kun Frenckellin kirjapaino muuttaa Helsingistä Espooseen, niin työläisiä vähennetään 1/5: osa varhais- tai työttömyyseläkkeelle, osalle potkut ja osa muihin kirjapainoihin.  Painon tuotantoon kuuluu myös aateliskalenteri.

1984:  USAssa lakkoillaan viidessä sanomalehdessä.

1984:  Länsi-Saksassa kirjaliitolla on pistelakkoja.

1984:  Ranskan kirjapainotellisuuden työläiset pitävät toimintapäivän työoikeuden puolustamiseksi.  He vastustavat työnantajien irtisanomispolitiikkaa.

1984:  Israelissa lehdet jäävät ilmestymättä.  Lakon aloittaneet kirjatyöläiset vaativat palkkojen korotuksia ja työolojen parantamista.

1984:  Tilgmann irtisanoo 120 työntekijäänsä.

1984:  Sanomalehtien Liiton jäseniksi liittyy seitsemän kaapelitelevisio- ja videotex-yritystä.

1984:  Suomen dekkariseura perustetaan.

1984:  Tietotekniikan liitto perustetaan.  Tietojenkäsittelyliitto keskittyy julkaisu- ja kurssitoimintaan.  Liitot yhdistetään 1986 Tietotekniikan liitoksi.

1984:  Turun hovioikeus on vahvistanut Hämeenlinnan raastuvanoikeuden 1983 antaman vapauttavan päätöksen Keijo Ketosen Erkki Tuomiojaa vastaan Ytimessä julkaistusta Turun Sanomien muotokuvasta nostamasta herjauskanteesta.

1985:  Moskovan viidennet kansainväliset kirjamessut pidetään yli 3000 yrityksen ja järjestön voimin yli sadasta maasta.

1985:  Saksassa perustetaan ammattiliitto Die Industriegewerkschaft Medien IG Medien, joka yhdistää paino- ja paperialan liitot IG Druck und Papier sekä taideliitot Gewerkschaft Kunst.  Suurliittoon kuuluu työntekijöitä monilta aloilta:  painoteollisuus ja lehdenkustannus, paperi- ja muoviteollisuus, radio-, elokuva- ja audiovisuaaliset mediat, sanomalehtityö, kirjallisuus, kuvaamataiteet, esittävät taiteet, musiikki, kustantamot ja agentuurit.

1985:  Lehtikeisari Rupert Murdoch ilmoittaa joulukuussa tehneensä sähkö- ja elektroniikka-alan ammattiliiton Electrical, Electronic, Telecommunications and Plumbing Union EETBU kanssa sopimuksen, jonka perusteella EETBUn jäsenet valmistavat lehdet.  Erittäin salaiset neuvottelut alkoivat helmikuussa.  EETBU vakuuttaa Murdochille, että sen jäsenet pystyvät asentamaan, huoltamaan ja käyttämään koneita.  Mitään asiakirjaa ei allekirjoiteta.

1985:  Crosfield Electronics, 3M, Comtal, Eikonix, Scitex, Dai Nippon Screen ja Hell pohtivat digitaalisen tiedonvaihdon standardia DDES.  He päättävät käyttää 9-uraista magneettinauhaa.  Ensimmäinen IT8 standardi hyväksytään 1988 värikuvalle ja viivakuvalle.

1985:  Ranskassa perustetaan Reporters sans fontières RSF - Toimittajat ilman rajoja, jonka johtaja on Robert Ménard.  RSF ei pohdi tiedonvälityksen etiikkaa eikä lehdistön laatukriteereitä.  Se ei ole kansalaisjärjestö kuten Amnesty International tai Lääkärit ilman rajoja, vaan voittoa tuottava yritys, jolla on sivukonttorit Saksassa, Itävallassa, Belgiassa, Espanjassa, Italiassa, Ruotsissa ja Sveitsissä sekä toimistot Abidjanissa, Bangkokissa, Montrealissa, New Yorkissa, Tokiossa ja Washingtonissa.  RSFn kalliit mediakampanjat (internet, elokuvat, televisio-ohjelmat, pamfletit, Kuuban vastaiset julkkistapahtumat ja muut) suunnittelee ja tuottaa Saatchi & Saatchi Worldwide, yhdysvaltalaisen Publicis-markkinointiyhtiön tytäryhtiö, jonka suurin asiakas on Yhdysvaltain armeija, ja muita Kuubaan terroristi-iskuja tukeva Bacardi ja Israelin Mossad sekä Margaret Thatcher ja Boris Jeltsin.  Kuuba on RSFn pääkohde vuodesta 1996.  Ménard värvää 1998 Havannan matkalla kuubalaisen "kirjeenvaihtajan" Nestor Baguér, joka paljastuu 2003 Kuuban turvallisuuspalvelun agentiksi.  Baguér on todistaja USAn rahoittamia toisinajattelijoita vastaan pidetyssä oikeudenkäynnissä 2003.  USAn Havannan edustuston johtajaksi tulee 2002 James Cason, joka yhdistää toisinajattelijat Kuuban hallituksen vastaiseksi rintamaksi ja maksaa USAn politiikkaa tukeville toisinajattelijoille kuukausipalkkaa.  RSF aloittaa 2003 mediakampanjat, joilla se yrittää lopettaa Kuubaan suuntautuvan matkailun.  RSF käyttää Alberto Kordan Che-valokuvaa väärin.  Kordan tytär Diane Díaz López saa keskeytettyä kuvan levityksen, sillä ranskalainen tuomioistuin kieltää kuvan käytön, antaa RSFlle sakot ja viranomaiset tekevät järjestön päämajaan ratsian, jossa kuvasta tehtyjä kortteja ja julisteita löytyy lisää.  YK kieltää 2003 järjestön osallistumisen Geneven informaatioyhteiskunnan maailmankokoukseen, jonka aiheena on tiedonvälityksen etiikka.  RSF pystyttää kokouksen ajaksi Ranskan puolelle laittoman radioaseman Radio Non Grata, joka lähettää ranskaksi ja englanniksi järjestön näkemyksiä, sekä jakaa kokouksen osanottajille pieniä radioita.  Ranskan viranomaiset jäljittävät lähettimen, ja RSF lopettaa lähetykset.  Ménard tapaa 2004 Miamissa yhdysvaltainkuubalaisten äärijärjestöjen edustajia, Miami Herald-lehden johtokuntaa, vierailee Miamin äärioikeiston hallitseman ja USAn rahoittaman CubaNetin päämajassa sekä jakaa lausuntoja paikallisille radio- ja televisioasemille kuten Radio Mambílle.

1985:  Pariisissa vararikon partaalla kamppailevan Le Monden latomo on lakossa, koska heille maksettiin vain puolet 13. kuukauden palkasta.

1985:  Kansainvälinen lehdistöinstituutti IPI tuomitsee Etelä-Afrikan hallituksen päätöksen rajoittaa eteläafrikkalaisten ja ulkomaisten tiedotusvälineiden toimia Etelä-Afrikassa.  Rajoitukset estävät paikallista uutistyötä ja kansainvälistä uutisvälitystä.  Lehden Cape Times päätoimittaja Anthony Heard pidätettiin ja asetettiin syytteeseen, kun hän julkaisi ANC-johtajan Oliver Tambo haastattelun.

1985:  Tanskan suurin sanomalehti Politiken jää ilmestymättä toimittajien lakon vuoksi.  Tanskan uutistoimiston RB toimittajat jäävät viikolopuksi pois työpaikaltaan.  Suurissa iltapäivälehdissä BT ja Ekstra Bladet oli aikaisemmin työselkkauksia.

1985:  Själlands Tidende ilmestyy kirjatyöläisten lakosta huolimatta päätoimittajan, harjoittelijoiden ja johtavien voimin.

1985:  Esselten Norstedts-kustantamon yli 40 kirjailijaa vaatii Esselten eteläafrikkalaisten tytäryhtiöiden myymistä.  Ruotsin PEN-klubi ilmoittaa tukevansa kirjailijoiden vastalausetta samana päivänä, kun Esselte julkistaa päätöksensä myydä yhtiöt.

1985:  Suomen Kirjatyöntekijäin Liitto SKL toimii isäntänä Kansainvälisen graafisen liiton IGF 13. kongressissa Espoossa.  Siellä tehdään päätös Etelä-Afrikan 45 000-jäsenisen kirjatyöläisten liiton SATU erottamisesta IGF-liitosta englantilaisen jäsenliiton aloitteesta.  Eksekutiivikomitea esitti alunperin, että SATUn kaikille jäsenryhmille valkoisille, mustille ja värillisille tulisi taata sama äänioikeus, ja että äänioikeuserot jäsenten koulutustason perusteella tulisi kumota.

1985:  Suomen graafisella alalla päästään lakonuhkan jälkeen kolmivuotiseen sopimukseen.  Graafisen teollisuuden palkattua henkilöstöä on 39 010.  Kirjaltajien osuus on 64 prosenttia, kun se 1965 oli 71 prosenttia.  Työnantajaliittoon kuuluu 395 yritystä, joilla on yhteensä 37 000 työntekijää.

1985:  Yhteistyö irtisanoo lähes sata työntekijää, jotka riitauttavat irtisanomiset, koska eivät saaneet irtisanomisen perusteista selvityksiä.

1985:  Yhtyneet Kuvalehdet irtisanoo parikymmentä markkinointi- ja ilmoitusosaston työntekijää.  Lehdistä tehdään tulosyksikköjä.

1985:  Kansan Voiman työntekijät ovat päivän lakossa irtisanomisuhan vuoksi, ja Pohjois-Karjala jää ilmestymättä.

1985:  Turun Sanomien Tietolomakkeessa on lakko.  Kiistan syynä on yksinpainaminen.

1985:  A Ahlströmin Euran Paperin kirjatyöntekijät ovat lakossa.  Kiistaa on palkkauksesta ja työaikajärjestelyistä.

1985:  Pääkaupunkilehden omistaja tekee hovioikeuden mukaan lainvastaisesti irtisanoessaan päätoimittajansa sillä perusteella, että yrityksen osake-enemmistö myytiin toiselle.

1985:  Pietarsaari-lehti irtisanoo kaksi toimittajaa.

1985:  Suomen tietokirjailijat alkaa palkita tieto- ja oppikirjoja Warelius-palkinnolla.  Antero Warelius (1821-1904) on suomalaisen tietokirjallisuuden uranuurtaja.

1985:  Vammalan vanhan kirjallisuuden päivät järjestetään ensimmäisen kerran.  Tapahtuma on lukeneiden ihmisten parhaimpia tilaisuuksia Suomessa.  Päivät perustettiin 1984, ja ajatuksen isä on museotoimenjohtaja Martti Romu Helin.

1985:  Kuhmossa perustetaan Kulttuurikornitsa, joka on Vienan kulttuuria edistävä säätiö.  Se saa 1999 uuden rakennuksen Juminkeko, jonne siirretään säätiön 250 erilaista ja 44 erikielistä Kalevalaa ja karjalaisen kirjallisuuden kirjasto.

1985:  Suomessa perustetaan yhdistys viemään Suomen kirjallisuutta Pohjois-Amerikkaan.

1986:  Leipzigissa avataan kansainväliset kirjamessut.  Messuilla valitaan maailman kauneimmaksi kirjaksi Gummeruksen kustantama Suomalaista arkkitehtuuria 1900-luvulla.  Kilpailussa on mukana noin 1300 kirjaa 43 maasta.

1986:  Lehtikeisari Rupert Murdoch RM julistaa Englannissa sodan ammattiyhdistyksille painajaliitto Society of Graphical & Allied Trades SOGAT, koneenkäyttäjien liitto Amalgamated Union of Engineering Workers AUEW, toimittajaliitto National Union of Journalists NUJ ja latojaliitto National Graphical Association NGA.  Hän irtisanoo 5500 kirjatyöläistä, jotka menevät lakkoon, siirtää lehdet The Times (RM osti 1981), News of the World (RM osti 1969), The Sunday Times ja The Sun (RM osti 1969) Lontoon Citystä laitakaupungille Wappingiin (RM hankki 1978, rakennustyöt alkoivat 1980) ja aloittaa lehden painamisen uudella tekniikalla ilman kirjapainoväkeä.  Sähkö- ja elektroniikka-alan ammattiliiton Electrical, Electronic, Telecommunications and Plumbing Union EETBU jäsenet valmistavat lehdet.  Erotetut kokoontuvat piikkilangalla ympäröidyn Wappingin porteille mielenosoituksiin.  Nuoret poliisit käyttäytyvät väkivaltaisesti, kurittomasti ja hallitsemattomasti lakkovahteja ja mielenosoittajia kohtaan.  Murdoch siirtää lehdet uuteen tietokone- ja valoladontatekniikkaan lyijystä.  Rikkurityö rehottaa lehdissä.  Tuomioistuin takavarikoi painajaliiton kaikki varat.  Murdoch muuttui kirjojen ystävästä kyyniseksi ja julmaksi.

1986:  Ruotsissa seitsemän maakuntalehden graafikot ryhtyvät työtaisteluun.  He eivät työstä ilmoituksia eivätkä tee ylitöitä.  Kiistan taustalla ovat erimielisyydet uudesta tekniikkasopimuksesta.

1986:  Graafisen alan liitot sopivat yötyöstä.  Otavan Espoon syväpaino ja Helprintin Mikkelin syväpaino saavat erillisluvat siviilityön (muu kuin sanomalehtityö) säännölliseen yövuoroon.

1986:  Vammalan Kirjapainon uusi omistaja irtisanoo 38 työläistä.

1986:  A-lehdet supistaa henkilökuntaansa vähentämällä yli 40 työläistä.

1986:  Yhteistyö irtisanoo luottamusmiehen.

1986:  Kommunistit ja demokraattiset sivistystyöntekijät perustavat Demokraattisen Sivistysliiton DSL.  Se muun muassa julkaisee opinto- ja keskusteluaineistoja sekä kirjallisuutta.

1986:  Suomen tiedetoimittajat perustetaan.

1986:  Suomessa 26 ammattiliitolla on käytössä lehtiseteli.  Omia lehtiseteleitä on lisäksi sadoilla yksittäisillä ammattiosastoilla.

1986:  Kirjailija Jörn Donner saa Finlandia-palkinnon, joka on toista kertaa jaossa, teoksesta Far och son - Isä ja poika.

1986:  Graafinen Keskusliitto tekee ensi kerran kone- ja laiterekisterin.  Tekstinvalmistuksessa on 1900 toimituksen ja tuotannon päätettä, 200 taitto-, visualisointi- ja sivunsuunnittelupäätettä, 160 valolatomakonetta, 138 ilmoitusten vastaanotto- ja järjestelmän päätettä, 30 liikeilmoitusten vastaanottojärjestelmää, 170 mikroa tekstinkäsittelyssä ja 120 muuta mikroa.  Kuvanvalmistuksessa on 70 skanneria, 22 kuvanvalmistusjärjestelmää ja 210 kameraa.  Painokoneita on 130 yksiväri-, 100 kaksiväri- ja 50 neliväriarkkioffsetkonetta, 60 lomakerotaatiota ja 100 offsetrotaatiota.  Jälkikäsittelyssä on 60 liimalankasidontakonetta, 30 liimasidontakonetta, 70 sarjanitomakonetta ja 100 osoitteiden liimauskonetta.

1986:  Parlamentaarisen lehdistökomitean mietinnön mukaan Suomen kotitalouksissa on viestintälaitteita seuraavasti: televisio 96 prosenttia (josta väritelevisio 83), kuvanauhuri 27, kaapelitelevisio 10,  kotitietokone/televisiopelejä 14, radio (koti) 99, stereoradio 79, kasettinauhuri (kotona) 91, levysoitin 61, avokelanauhuri 14, autoradio 62 ja autokasettisoitin 56 prosenttia.

1986:  Turun Sanomien johtoa syytetään Turun raastuvanoikeudessa jatketusta työaikalain säännösten rikkomisesta 1980-84 raskauttavien asianhaarojen vallitessa.  Syytettyinä ovat toimitusjohtaja Keijo Ketonen ja hallintojohtaja Jukka Kuntsi.  Ylitöitä on teetetty liikaa.

1987:  Moskovan kirjamessuihin tutustuvat Vastavoiman Erkki Hirvonen ja SN-kirjojen Petteri Baer.

1987:  Englannissa painoalan yleisliitto SOGAT 82 ja lähinnä latojia edustava graafisten työläisten liitto NGA lopettavat lehtipohattaa Rupert Murdoch vastaan suunnatun saartonsa.  Lakko ja protesti Wappingin painolaitosten ympärillä kesti vuoden.  NGA joutuu oikeuteen, koska se ei lopeta työtaistelua tuomioistuimen määräaikaan mennessä.

1987:  Tampereella irtisanomisriidasta johtunut tukilakko estää Aamulehden painamisen.

1987:  Raumalla kokoomuslainen kirjapaino Länsi-Suomi purkaa lehdenjakajiensa pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun työsuhteet tekaistuin syyttein.

1987:  Uusi Kivipaino antaa potkut 60 työläiselle.  Mallasjuoma myi painon, jonka se osti 1973.

1987:  Tampellan kotelotehtaalla on päivän lakko.

1987:  Kymen Sanomien johto ilmoittaa irtisanovansa 43 kirjatyöläistä.

1987:  Nantesissa Ranskassa avataan kirjapainotekniikan museo Museé de l’Imprimerie.  Siellä esitetään havainnollisesti erilaisia painoteknisiä menetelmiä.  Toiminnallisessa näyttelyssä kävijä näkee, miten kaikki tapahtuu.

1987:  Luxemburgin exlibrisyhdistys perustetaan.

1987:  Audiovisuaalisen Ammattiviestinnän Toimialaliitto AVITA perustetaan.

1987:  Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskus AVEK perustetaan tekijänoikeusjärjestön Kopiosto yhteyteen.

1987:  Visuaalisen alan taiteilijoiden tekijänoikeusyhdistys Kuvasto perustetaan.  Se on taiteilijajärjestöjen, taiteilijaseuran, taidemaalariliiton, kuvanveistäjäliiton, taidegraafikoiden ja kuvataidejärjestöjen liiton hallitsema.

1987:  A-lehdet ja Yhtyneet Kuvalehdet joutuvat maksamaan uhkasakkojaan ja niille annetaan uudet uhkasakot kuluttajansuojalain vastaisesta markkinoinnista.

1988:  Kirjanystävien seura perustaa Moskovaan kirjallisuusmuseon.  Se valottaa venäläisen kustantajan Ivan Sytin elämää ja työtä.

1988:  Egyptiläinen kirjailija Naguib Mahfouz (1911-2006) saa kirjallisuuden Nobel-palkinnon.

1988:  Albert Bonnier painostaa lehtitalon johtajat Jan Wallander ja Clas Reuterskiöld eroamaan.

1988:  Ranskassa syntyy Jean Didierin painossa tappelijoiden erottamisen seurauksena lakko.  Didier julistaa kolmen lakkopäivän jälkeen työsulun.  Didierin kuutta kirjapainoa käyttävät muun muassa viikkolehdet Le Point, VSD, L'Expansion ja Télérama.

1988:  Göteborgin kirjamessuilla monet pienkustantajat esittelevät tuotantoaan.  Ruotsissa ei ole enää tilaa keskisuurille kustantajille; on vain suuria ja pieniä.

1988:  Suomen Kirjatyötekijäin Liitto SKL uhkaa lakolla.  Erimielisyyksiä on palkankorotuksista ja työaikakysymyksistä.

1988:  Suomen Pankin Setelipainon kirjatyöntekijät, faktorit ja toimihenkilöt marssivat puolilta päivin ulos työpaikaltaan vastalauseeksi työnantajan yritykselle muuttaa yksipuolisesti Pekkas-sopimuksen tulkintaa.

1988:  Rautakirjan Oulun varaston työntekijät ovat lakossa työsopimusten muuttamisesta syntyneiden erimielisyyksien vuoksi.  Varasto siirtyy Vantaalle, ja Pohjois-Suomeen jäisi vain lehtilähettämö.

1988:  Uusi Kivipaino irtisanoo 60 työläistä omistajan vaihtumisen seurauksena.

1988:  Suomen Sosialidemokraatti erottaa päätoimittajan Seppo-Heikki Salonen.

1988:  Salon Seudun Sanomien toimitusjohtaja irtisanotaan.

1988:  Kotkassa sanomalehtien Eteenpäin ja Etelä-Suomi toimittajat marssivat ulos toimituksista, kun heille kerrotaan lehtien lakkauttamisesta ja Kotkan Sanomien perustamisesta.

1988:  Suomen Sanomalehtimiesten Liitto SSL purkaa Virroilla Suomenselän Sanomien toimitushenkilöstön hakusaarron, kun työnantaja ilmoitti tyytyvänsä Vaasan hovioikeuden päätöksiin kiistanalaisessa palkka-asiassa.  Saarto oli voimassa 4,5 vuotta.

1988:  Suomen graafisessa teollisuudessa solmitaan kolmivuotinen työehtosopimus.  Se sisältää lyhennetyn työajan lisäksi palkankorotukset 1988, 1989 ja 1990.

1988:  Yleisradion ohjelmatyöntekijöiden kolmiviikkoinen lakko palkkojensa korjaamiseksi "hiljentää" Suomen.

1988:  Sanomalehtien Liitossa on jäsenenä 88 yritystä, jotka julkaisevat 120 sanoma- ja paikallislehteä.  Jäsenenä on lisäksi seitsemän kaapelitelevisio- ja videotex-yritystä.

1988:  Suomen lehdistön historian kolme ensimmäistä osaa ilmestyy.  Sanomalehtien Liitto tukee Suomen akatemian kanssa professorin Päiviö Tommila johtamaa Suomen sanomalehdistön historia -tutkimushanketta.  Osa 4 on paikallislehdistön historia.  Osat 5-7 ovat sanomalehtien hakuteos ja osat 8-10 aikakauslehdistön historia.

1988:  Hannu Kauton TKKA kaksi vuosikymmentä ilmestyy.  Teknillisen korkeakoulun assistenttien TKKA historiikin painaja on Kyriiri.  Assistentit liittyivät 1971 Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön SAK alaiseen Valtion viranhaltijain ja työntekijäin liittoon VVTL.  Aluksi TKKAn jäseniä koetettiin erottaa, sitten Teknillisen korkeakoulun TKK johdon edustajat koettivat syrjiä TKKAn jäseniä nimityksissä.  Erilaisia oikeusturvan loukkausyrityksiä oli 1971-87 noin 40 tapausta, joista ammattiosasto pystyi torjumaan suurimman osan.

1989:  Ruotsissa on 800 toimittajan viikon pituinen lakko.

1989:  Ruotsissa neljännes 230 maksuttomasta lehdestä on järjestäytynyt liittoon Svenska Annonsbladsutgivareförening.

1989:  Ranskassa on sanomalehdistöä haittaava jakelulakko.  Lakon syinä ovat työ- ja palkkakysymykset.

1989:  Ranskassa lehden Liberation tekninen henkilökunta on lakossa.  Lehden johto suunnittelee tietokoneladonnan käyttöönottoa ja aikoo erottaa 20-25 työläistä.

1989:  Työntekijät (kaksi toimittajaa ja valokuvaaja) riitauttavat Pohjois-Karjalan irtisanomiset ja (kolme kirjatyöläistä ja toimihenkilö) Kansan Voiman irtisanomiset.

1989:  Hymy vähentää kahdeksan toimittajaa ja lehteen jää neljä vakinaista toimittajaa.  Yhtyneiden Kuvalehtien ja Lehtimiesten yli 200 toimittajaa poistuu työpaikoiltaan Helsingissä ja Tampereella.  Hymyn irtisanomisista päästään sopimukseen, kun Yhtyneet Kuvalehdet sitoutuu siihen, että Hymystä työttömiksi jääville turvataan työtä yhtiön palveluksessa freelancereina.

1989:  Kansan Uutisten toimitusjohtaja saa potkut.

1989:  Weilin & Göös irtisanoo 160 työläistä, jotka ovat etupäässä kirjansitojia.  Tilalle hankitaan koneita.

1989:  Viestintäalan taloudellinen tutkimussäätiö perustetaan.  Sen perustajia ovat Aikakauslehtien Liitto, Graafinen Keskusliitto, Graafisen Teollisuuden Työnantajaliitto, Paikallislehtien Liitto ja Sanomalehtien Liitto.  Myöhemmin jäseniksi liittyvät Viestintäalan ammattiliitto ja Suomen Journalistiliitto.

1989:  Graafiset Teknikot -yhdistys muuttaa nimensä muotoon Graafiset Teknikot - Insinöörit, sillä yhdistyksen jäseniksi alkoi liittyä kirjapainoinsinöörejä.

1989:  Suomen tiedekustantajien liitto ja Tieteellisten seurain valtuuskunta jakavat ensimmäisen Vuoden tiedekirja -palkinnon ja Suomen Kirjasäätiön ensimmäisen Tieto-Finlandian.

1980-luvun loppu:  Suomessa kustantajat alkavat tehdä kirjailijoiden kanssa paikallissopimuksia, eikä paluuta kustannussopimusten yleissitovuuteen ole. Pienkustantamot maksavat palkkiota, kun kirjan myyntitulot ylittävät kustantajan kustannukset, tai palkkio maksetaan nettomyynnistä.  Ennakkoa ei makseta.  Suurkustantamo maksaa palkkiota kirjan suositushinnasta, ja kirjailija saa ennakkoa 1/4 ensimmäisestä painoksesta allekirjoitettaessa sopimus ja 1/4 kirjan ilmestyessä.  Palkkion suuruus sovitaan kirjailijan ja kustantajan välillä.  Tammi noudattaa vanhaa kustannussopimusta.  Palkkio on 16 2/3 prosenttia summasta, kun kirjan suositushinnasta vähennetään kahdeksan prosentin arvonlisävero ja kirjan kansien teosta aiheutuvat kustannukset.

1990:  New Yorkissa alkaa Daily Newsin lakko, joka kestää 139 päivää.  Lehden johto esittää 27-kohtaisen vaatimuslistan, joka on ammattiyhdistysliikkeen vastainen (union busting - liittojen tuhoaminen) ja työläisten oikeuksia heikentävä.  Chicagolainen Tribune-yhtiö valmistaa lehden lakon ajan rikkurityövoimalla.  Englantilainen Robert Maxwell ostaa 1991 lehden ja pääsee pian sopimukseen lakon lopettamisesta ja sen ehdoista.

1990:  Norjan ensimmäinen lehtilakko alkaa.  Liki 70 sanoma- ja aikakauslehteä jää ilmestymättä lakon tai työsulun vuoksi.  Lakko koskee myös Norjan tietotoimistoa NTB.  Lakko päättyy toimittajien voittoon kestettyään neljä päivää.  Työnantaja joutuu säilyttämään vanhat edut ja korottamaan palkkoja.

1990:  Englantilainen graafikko Rodney Mylius auttaa järjestämään Letraset-näyttelyn Lontoon muotoilumuseoon - Design Museum.

1990:  Länsi-Saksan kirjaltajien lehti IG Medien Kontrapunkt seuraa Saksojen välistä kehitystä.  Liittotasavallan graafinen teollisuus siirtyy 35 viikkotunnin työaikaan.

1990:  Tsekinmaan kirjatyöntekijäin liitto perustetaan.  Ensimmäinen Kirjanpainajien seura perustettiin 1862.

1990:  Ruotsissa perustetaan tutkivien toimittajien yhdistys Föreningen Grävande Journalister FGJ.

1990:  Suomen graafinen teollisuus tulee mukaan tulopoliittiseen kokonaisratkaisuun.  Alkuperäistä kolmivuotista sopimusta jatketaan vuodella 1992 asti.  Työehtosopimusten hedelminä graafisen teollisuuden työnantajat ovat saaneet entistä suurempia voittoja.  Graafisessa teollisuudessa on noin 700 vähintään viiden työntekijän toimipaikkaa, 37 700 työntekijää, joista 23 000 kirjatyöntekijää.

1990:  Spontel pilkkoo Printelin, josta lomaketuotanto myytiin Paragonille ja offsetpaino myydään Aamulehden Algraphicsille ja sivunvalmistusosasto Moneypennylle.  Spontel irtisanoo 120 kirjatyöläistä.

1990:  Yhtyneet Kuvalehdet erottaa Seuran päätoimittajan ja markkinajohdon.

1990:  Pressfoto vähentää kuusi työläistä.

1990:  Graafisen Tekniikan Toimittajiin (Grafek) kuuluu 14 agentuuria: Agfa-Gevaert, AM-International, Esselte Grafotex, Grafica, Grafitukku, Hellscan, Hoechst-Fennica, Kodak, KTA-yhtiöt, Lithorex, Oriola Graafinen, Suomen 3M, Papyrus ja Fredr Wagner.

1991:  Demari irtisanoo seitsemän työläistä.  Kirjatyöntekijäin työttömyys on kasvussa.  Työttömiä on noin 1600.  Sosiaalidemokraattinen viikkolehti Valpas irtisanoo päätoimittajan.  Paasipaino ja Painokaari haetaan konkurssiin.  Yhtiöiden 190 työntekijää irtisanotaan.

1991-92:  Otava irtisanoo Keuruulta noin 70 työntekijää eli lähes kolmanneksen henkilöstöstä.

1991:  Yhtyneiden säkkitehtaalla Valkeakoskella jää sata työttömäksi.

1991:  Talentum aikoo irtisanoa kymmenen.

1991:  Warkauden Lehti ei ilmesty 17.12, sillä kirjapainon väki marssi ulos vastalauseena yhtiön ilmoitukselle lopettaa tilauskirjapaino ja vähentää henkilökuntaa.

1991:  Uusi Suomi tuomitaan välimiesoikeudessa hyvityssakkoihin, sillä lomautuksista kerrottiin liian myöhään eli rikottiin työehtosopimuslakia.  US vähentää 55 ihmistä siten, että uusia työntekijöitä ei oteta eläkkeelle jääneiden tai eronneiden tilalle.  US rikkoi myös yhteistoimintalakia.

1991:  Kansan Tahto irtisanoo kahdeksan, joista neljä on toimittajia.

1991:  Kansan Uutiset irtisanoo 30 työläistä.

1991:  Haminalainen Kymen Sanomat lopetetaan ja lähes 30 irtisanotaan toiminnan päättymisen vuoksi.  Kotkassa alkaa ilmestyä uusi Kymen Sanomat.

1991:  Yle irtisanoo viisi oman offsetpainonsa työläistä.

1991:  Sanomalehtien Liittoon kuuluu 139 sanomalehteä sekä neljä kaapelitelevisio- ja videotexyhtiötä.

1991:  Kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liitto perustetaan 19 lehden voimin.  Jäseniä 2000 on 128.

1991:  Aikakauslehtien maailmanjärjestön FIPP 28. kongressi pidetään Finlandia-talossa teemana Word Power - World Power.  Osanottajia on 39 maasta.

1991:  Suomen koulukirjastoyhdistys perustetaan.

1991:  Turun Kirjamessut perustetaan.

1992:  Tanskassa graafisen alan työttömyys on korkealla tasolla.

1992:  Marbellassa avataan Espanjan nykygrafiikan museo la Fundación Museo del Grabado Español Contemporáneo.  Siellä on myös Picasson, Mirón ja Dalín töitä.

1992:  Tshekkoslovakian kriisitoimittajat, toisinajattelijat ja samettivallankumouksen johtajat perustavat järjestön People in Need PIN, joka tekee yhteistyötä USAn kongressin rahoittaman järjestön National Endowment for Democracy NED kanssa.  PIN aloittaa 1994 yhteistyön Tshekin televisiopalvelun kanssa.  USAn kansainvälisen kehityksen toimisto USAID antaa Tshekille ulkomaan apua.

1992:  Karjalaisen kaksi päätoimittajaa Seppo Vento ja Isto Räsänen saavat potkut.  Karjalainen jää ilmestymättä Vappuna, sillä lomautuskiista johtaa henkilöstön ulosmarssiin.

1992:  US-Mediat (entinen Uusi Suomi) irtisanoo 25 työläistä, sillä siivous ja kuljetus yksityistetään.

1992:  Pohjalaista julkaiseva Vaasa irtisanoo 40 työläistä.

1992:  Pohjois-Karjalan Kirjapaino irtisanoo 14 työläistä.

1992:  Kirjapainotaito Graafikko ottaa uudeksi nimekseen Painomaailma.

1992:  Tutkivan journalismin yhdistys perustetaan Suomessa.  Se edistää perusteellista ja kriittistä toimitustyötä.

1992:  Toimittajien ohjeet uudistetaan laajan keskustelun jälkeen.

1992:  Suomen valo- ja äänisuunnittelijoiden liitto SVÄL perustetaan.

1993:  Painovärin valmistajat sitoutuvat vapaaehtoisesti jättämään käyttämättä vaarallisia pigmenttejä, värejä, liuottimia, pehmentimiä ja myrkyllisiä aineita.

1993:  Suomen tiedekustantajien liitto perustetaan.  Paikallislehtien Liitto yhdistyy Sanomalehtien Liittoon.

1993:  Hannu Kautto kirjoittaa jutun Koneet syrjäyttävät ihmisiä (Terveysrintama (1993)3, 10).  Se perustuu Columbian yliopiston taloustieteiden professorin Elizabeth F Baker tutkimuksiin 1920-30-luvuilla siitä, kuinka kirjapainokoneet syrjäyttivät työntekijöitä New Yorkin kirjapainoissa.  Konelatoja latoi yhtä paljon kuin neljä käsinlatojaa, mutta he pysyivät työssä, sillä painotuotteiden käyttö kasvoi.  Sitomotyttö vastasi kolmea edeltäjäänsä käyttäesään monitoimikoneita, mutta painotuotteiden määrän kasvu vähensi syrjäytymistä sitomoista.  Painokoneiden uusi tekniikka ei syrjäyttänyt työntekijöitä, sillä painotuotteiden määrä ja laajuus kasvoivat.  Suomessa oli vastaava tilanne 1970-luvun lopussa, jolloin työnantaja aikoi vähentää satoja työntekijöitä vuodessa uudella tekniikalla.  Painotuotteiden määrän, laajuuden ja värillisyyden kasvaessa tarvittiin uusia työntekijöitä.

1994:  Norjassa kirja- ja paperikaupan myyjien järjestö liittyy kauppa- ja konttorialan liittoon.

1994:  Paperiteollisuus sitoutuu lisäämään kierrätyspaperin käyttöä.

1994:  Nuoren Voiman Liitto perustaa Elävien runoilijoiden klubin yhdessä WSOYn kanssa.

1994:  Suomen audiovisuaalisen alan tuottajat SATU perustetaan.  Se järjestää vuosittain tapahtuman Media & Message.

1995:  Yhdysvalloissa Detroitin kahden lehden Knight-Ridderin Detroit Free Press ja Gannettin Detroit News 2500 työntekijää aloittavat lakon 13.6.  Heitä kuuluu kuuteen ammattiosastoon.  He ilmoittavat lakon virallisesti loppuessa 14.2.1997 valmiutensa palata töihin ehdoitta.  Lehtiyritykset eivät päästä lakkolaisia työpaikoilleen, vaan jatkavat toimintaansa lakon aikana värväämiensä rikkurien voimin.  Yritykset ottavat takaisin vain yksittäisiä työntekijöitä.  International Typographers Unionin osasto 18, joka edustaa 98 latojaa, pääsee 1999 sopimukseen vastapuolen kanssa.  Sopimus on 10-vuotinen.  Eläke-edut paranevat, latojat tekevät nelipäiväistä työviikkoa, yölisä nousee viisi prosenttia ja kymmenvuotiskaudella palkkoja korotetaan 19,5 prosenttia.  Työtaistelu jatkuu.  Osa irtisanotuista 2000 työntekijästä on saanut työpaikkansa takaisin, osa on hakeutunut muualle työhön.  Lehtien yhteislevikki vähenee kesäkuusta 1995 maaliskuuhun 1998 lähes kolmanneksen.

1995:  Painokoneiden, pesulaitteiden ja telojen valmistajat sitoutuvat käyttämään vähän haihtuvia liuotinaineita pesuissa.

1995:  UNESCO julistaa Kirjan ja ruusun päivän 23.4 Maailman kirjan ja tekijänoikeuden päiväksi.  Se on myös Pyhän Yrjön päivä.  Eräs barcelonalainen kirjakauppias halusi 1926 herätellä ihmisten kiinnostusta kirjoihin.  Hän keksi Kirjan ja ruusun päivän, jolloin mies antaa naiselle ruusun, ja nainen antaa miehelle kirjan.  Kirjailijoiden Miguel Cervantes de Saavedra ja William Shakespeare kuolinpäivä on 23.4.1616.  Kirjailijoiden Halldór Kiljan Laxness ja Vladimir Nabokov syntymäpäivä on 23.4.  Monessa maassa päivää vietetään niille sopivana aikana.

1996:  Presidentti Mary Robinson avaa Dublinissa Irlannin painomuseon The National Print Museum.

1996:  Tatarstanin Pen-järjestö perustetaan.

1996:  Graafisen Teollisuuden Tutkimussäätiö perustetaan yhdistämällä Graafisen tekniikan tutkimussäätiöön Emil Vainion rahasto ja Kirjapainotaidon Edistämissäätiö.  Säätiön tarkoituksena on graafisessa teollisuudessa ja viestinnän sisältöteollisuudessa käytettävien teknologioiden tutkiminen ja kehittäminen sekä osaamisen kehittäminen alan yrityksissä.

1996:  Aikakauslehtien Liitossa on 207 jäsenkustantajaa, jotka julkaisevat 364 lehteä.

1996:  Näyttely 50 vuotta suomalaista kirjataidetta: Suomen kirjataiteen komitea 1946-1996 pidetään Helsingin yliopiston kirjastossa.  Näyttelyn alla haastatellaan veteraanigraafikkoa Markku Reunanen (1933-), joka aloitti 1954 Otavassa kirjojen ja päällysten suunnittelun, joita kertyi pari tuhatta, opetti Taideteollisessa korkeakoulussa graafista suunnittelua ja toimi Suomen kirjataiteen komiteassa.  Reunasta huolestuttaa uuslukutaidottomuus: "Osataan lukea, mutta ei lueta, koska se on vaivalloista".

1997:  Yhdysvalloissa toimittajien liitto The Newspaper Guild liittyy suureen viestintäliittoon Communications Workers of America.

1997:  Electronic Commerce Europe ECE perustetaan elektronisen kaupankäynnin edistämiseksi.  Suomen Elektronisen Kaupankäynnin yhdistys perustetaan.

1997:  Suomen Kirjatyöntekijäin Liitto SKL vaihtaa nimekseen Viestintäalan Ammattiliitto.

1997:  Suomen Kirjatyöntekijäin Liiton SKL kiinteistö palaa Helsingissä Ratakadulla, kun uskovainen nuori mies sytyttää alakerran seksiravintolan Pikku Pietari.  Tulipalon seuraukset liiton toimistolle ovat vakavat, ja korvaamattomia arvoja tuhoutuu.

1998:  Cervantes-instituutteja on 35 kappaletta maissa, joiden virallinen kieli ei ole espanja.  Yhdysvalloissa kieli- ja kulttuurikeskus on New Yorkissa ja Chicagossa.  Instituutti järjestää kielikursseja, kouluttaa kielenopettajia, ylläpitää kirjastoja (yli 600 000 nidettä) ja levittää espanjalaista kulttuuria.  Instituutti jakaa espanjankielisen maailman merkittävintä kirjallisuuspalkintoa Cervantes-palkintoa vuodesta 1976 lähtien.

1998:  Saksassa Frankfurtin kirjamessuilla on edustettuna lähes 7000 kustantajaa ja yli sata maata.

1998:  Italian Triestessä eurooppalaisten vähemmistölehtien päätoimittajat tapaavat toisensa.  Sihteeristön kokoama käsikirja sisältää tietoja 32 Euroopan vähemmistölehdestä.  Vähemmistölehdet perustavat 1999 uutistoimiston Brysseliin.

1998:  Ranskan uudessa kansalliskirjastossa Bibliothéque nationale de France BNF henkilökunnan työtiloissa on maalaamatonta sementtiä, metallia ja väreinä vain mustaa ja valkoista.  Kirjavarastoissa on kylmää ja pimeätä.  Ammattiliitot vaativat 17 päivän lakolla, että jokaisen kirjastossa työskentelevän työolosuhteet selvitetään.

1998:  Sveitsissä Bischofszellin historiallinen paperikoneyhdistys vihkii uudelleen Voithin paperikoneen numero 353, joka on kunnostettu.  Kone toimi 1928-91 lähes yötä päivää.  Sen pituus on 37 metriä, paino 223 tonnia, viiran leveys 2,2 metriä ja tuotanto 10 tonnia päivässä.  Bischofszellin Papieri oli aluksi kutomo, mutta muutettiin 1887 kartonkitehtaaksi.  Fourdrinierkone, paperikone 1, tilattiin Voithilta 1927.  Bischofszellin paperikonemuseo on suosittu Sveitsissä.

1998:  Faktoriliitto muuttaa nimensä muotoon Mediaunioni MDU.

1998:  Elokuva- ja AV-tuottajain tekijänoikeusyhdistys TUOTOS perustetaan.

1999:  Ruotsalainen Helsingborgs Litografiska -kirjapaino hankkii uuden painokoneen, joka korvaa kaksi vanhaa.  Kolmannes runsaan sadan työntekijän henkilökunnasta irtisanotaan.  Painon omistaa tanskalainen Color Print Group.

1999:  Yhdysvaltalainen kirjallisuusalalla työskentelevien homojen ja lesbojen järjestö Publishing Triangle valitsee parhaat romaanit.  Kaikkien aikojen paras on Thomas Mannin Kuolema Venetsiassa, toinen James Baldwinin Huone Pariisissa ja kolmas Jean Genetin Kukkien madonna.  Neljäs on Marcel Proustin Kadonnutta aikaa etsimässä ja viides André Giden L’Immoraliste.  Seuraavat viisi ovat Virginia Woolfin Orlando, Radclyffe Hallin The Well of Loneliness, Manuel Puigin Hämähäkkinaisen suudelma, Marguerite Yourcenarin Hadrianuksen muistelmat ja Audre Lorden Zami.

1999:  Suomen Kustannusyhdistykseen kuuluu noin 80 yhtiötä, mutta Helsingin yliopiston kirjaston ISBN-toimiston kustantajarekisterissä on 3458 kustantajaa.

2000:  Norjan suurlakko keskeyttää useiden sanomalehtien julkaisun.

2000:  Graafisen viestinnän keskusjärjestö GrafBit perustetaan yhdistämällä Valomekaanisen Alan Keskusjärjestö (entinen Lito-Kemigrafinen Keskusjärjestö, perustettu 1945) ja Graafisen Painopinnanvalmistajain Keskusjärjestö (nimenmuutos 1975, entinen Tekstinvalmistajain Keskusjärjestö).

2000:  Saksan graafisen teollisuuden työnantajaliitto sulkee entisen Saksan Demokraattisen Tasavallan DDR yritykset työehtosopimuksen ulkopuolelle.

2000:  Painomediamessujen Drupa 2000 painopiste on digitaalisessa työnkulussa.  Näytteilleasettajia on lähes 2000 ja messuvieraita yli 410 000.

2000:  Kanadassa Calgary Heraldin työtaistelu jatkuu sitkeänä.  Lakossa on 230 toimittajaa sekä tuotannon ja jakelun työntekijää.  Lakko päättyy kesäkuussa kestettyään kahdeksan kuukautta.  Työläiset hyväksyvät nelivuotisen sopimuksen.

2000:  Egyptissä Kairon al-Azharin yliopiston opiskelijat osoittavat mieltään syyrialaisen kirjailijan Haider Haiderin kirjaa Merilevän juhla vastaan.  Heidän mielestään kirja halventaa islamia.  Arviolta 50 opiskelijaa loukkaantuu poliisin kumiluodeista.  Kirja on uusi painos kymmenen vuotta sitten ilmestyneestä teoksesta.

2000:  Graafisen Teollisuuden Liitto GTL jakautuu kahdeksi liitoksi: Viestintätyönantajat VTA ja Graafinen Teollisuus GT.  Ne aloittavat 2001 toimintansa.

2000:  TS-Yhtymän Keijo ja Mikko Ketonen saavat Suomen Yrittäjien yrittäjäristin suurristin.

2001:  Jättiyhtiön Quebecor työntekijöillä on kansainvälinen tapaaminen Rio de Janeirossa.  Edustajia on USAsta, Meksikosta, Chilestä, Ranskasta, Espanjasta, Kolumbiasta, Perusta, Brasiliasta, Argentiinasta, Kanadasta ja Ruotsista.

2001:  Gummerus Kirjapaino palkitaan Euroopan parhaana oppivana ja kouluttavana painona.  Palkinnon myöntäjä on European Graphic/Media Industry Network EGIN, johon kuuluu jäseniä 14 Euroopan maasta.

2001:  Suomessa perustetaan valtakunnallinen Martta Wendelin Seura taiteilijan elämäntyön vaalimiseksi ja kulttuuriperinnön selvittämiseksi.

2001:  Helsingissä osoitetaan mieltä Kiasman edessä sananvapauden puolesta Helsingin Sanomia ja hallitusta vastaan.

2001:  Suomen Messut, Suomen Kustannusyhdistys ja Suomen Kirjakauppiasliitto perustavat Helsingin Kirjamessut.  Niiden yhteydessä on Antikvaariset Kirjamessut.

2002:  UNESCO myöntää sananvapauden palkinnon zimbabwelaiselle päätoimittajalle Geoffrey Nyarota, joka ei taipunut presidentin Robert Mugabe tukijoiden painostuksen alla.  Nyarota perusti 1999 lehden Daily News.  Hän on saanut tappouhkauksia ja ollut pidätettynä neljästi.  Lehden toimitiloja on vaurioitettu pommeilla.

2002:  Ruotsin Parajett irtisanoo 31 työntekijää.

2002:  Lontoossa opettajien lakko sulkee noin kolmanneksen 5000 koulusta.  Tavoitteena on korottaa Lontoon-lisää.

2002:  Norjassa sanomalehtien lakossa on toimittajien lisäksi yli 2000 kirjatyöläistä.

2002:  Mediamoguli Rupert Murdoch lopettaa Uudessa Seelannissa 137 vuotiaan iltapäivälehden Wellington Evening Post.  Työpaikan menettää 90 työntekijää, joista 60 kuuluu toimitushenkilökuntaan.

2002:  Sveitsissä lopetetaan painot ColorServ ja Druckerei Winterthur, jolloin 380 työntekijää jää työttömäksi.  Ilmaisjakelulehden Metropol ja naistenlehden Meyers lakkauttaminen vie monelta toimittajalta työn.

2002:  Ranskassa kirjapainon SCIA-LD työläiset valtaavat työpaikkansa estääkseen omistajaa siirtämästä koneita ja paperivarastoa toiseen kirjapainoonsa.  Suurliikemies Léonce-Michel Déprez osti 2000 yli 400-vuotiaan emoyhtiön Chapelle-d'Armentiéres ja irtisanoi 203 työntekijää.

2002:  Metro-lehti alkaa ilmestyä Ranskassa.  Marseillesissa kirjapainotyöläiset jättävät 50 000 lehteä rankkasateeseen, sillä he pitävät lehteä uhkana maan omille sanomalehdille.  He estävät lehden jakelua myös Pariisissa.  Jakeluautoja pysäytetään ja siepataan, niiden renkaita ja ikkunoita rikotaan.  Lehden painaminen siirretään Luxemburgiin, sillä kirjatyöläiset eivät suostu painamaan Metroa.  Se ilmestyy 22 painoksena 15 maassa.

2002:  Kalkutan kirjamessuilla esitellään CD-ROM, jolla opetetaan bengalin aakkosia.  Messuilla on runsaasti multimediatuotteita.

2002:  Quebecor-konsernin Helprint ilmoittaa 25 työntekijän irtisanomisesta.  Se johtaa ulosmarssiin syväpainosta.

2002:  Viestinnän Keskusliitto aloittaa toimintansa.  Sen jäsenjärjestöjä ovat Aikakauslehtien Liitto, Sanomalehtien Liitto (perustettu 1908), Suomen Kustannusyhdistys (perustettu 1858), Viestintätyönantajat VTA (perustettu 2001), Graafinen Teollisuus GT (perustettu 2001), 2003 Suomen Radioiden Liitto SRL ja Suomen Kaupallisten Televisioiden Liitto SKTL (perustettu 1999).

2003:  Israel estää norjalaisen kirjatyöntekijöiden valtuuskunnan matkan Tel Avivin lentokentällä ja lähettää sen takaisin.  Valtuuskunta olisi keskustellut Palestiinan ammattiyhdistysliikkeen edustajien kanssa yhteistyöstä.  Israelin kielto johtunee siitä, että Norjan kirjatyötekijöiden ylimääräinen liittokokous kehotti boikotoimaan israelilaisia tuotteita.

2003:  Yhdysvalloissa 429 pakkaustyöläisen runsas puolen vuoden työsulku päättyy.  Valmistaja GPC ja ammattiliitto Pace pääsevät sopuun, kun keskusjärjestö AFL-CIO yhtyy GPC:n tuotteiden boikottiin.

2003:  Yhdysvalloissa kirjatyöntekijöiden liitot CWA ja GCIU selvittelevät yhdistymistä.  Neuvotteluissa on mukana kuljetus- ja teollisuustyöläisten Teamsters sekä paperi- ja kemiantyöläisten Pace.

2003:  Brysselissä perustetaan järjestö European Association for Viewers Interests EAVI.  Mukana on joukko viestintäalan tutkijoita.

2003:  USA erottaa Irakissa noin 500 000 valtion työntekijää, joista suuri osa on sotilaita, mutta myös lääkäreitä, sairaanhoitajia, opettajia ja insinöörejä.  Sitä kutsutaa debaathisoinniksi tavoitteena kitkeä valtion palveluksesta Saddamin kannattajat.

2003:  Mediamuseo Rupriikki avataan Tampereella.

2004:  Havannassa avataan 13. kansainväliset kirjamessut.

2004:  Norjan lakkojen, muun muassa toimittajien, vuoksi eräät sanomalehdet eivät ilmesty eikä kaupoista saa vessapaperia.  Lakkojen piiriin kuuluvat myös NRK-radioyhtiö ja kaupallinen TV2.

2004:  Ateenan olympialaisissa on 20 000 toimittajaa ja uutiskuvaajaa.

2004:  Suomen toimittajat saavat uudet ohjeet.  Niissä korostetaan yksityisyyden suojaa aiempaa enemmän.  Edelliset ohjeet tulivat voimaan 13 vuotta sitten.

2004:  Suomen Kirjainstituutin toiminta alkaa Suomen Kirjainstituutin säätiön hallinnoimana.  Säätiön tehtävä on kirjakulttuurin edistäminen.

2004:  Ukrainan vaalilaki sallii vain ehdokkaiden ja poliittisten puolueiden, mutta ei kansalaisjärjestöjen sijoittaa tarkkailijoita.  Kuitenkin tarkkailijoita voidaan sijoittaa toimittajien valeasussa.  Lännen rahoittama Ukrainan äänestäjien komitea sijoittaa tarkkailijoita kautta Ukrainan lehtensä Totshka Zora "kirjeenvaihtajina".  Monet toimittajatarkkailijat edustavat muita opposition sanomalehtiä ja jopa tilapäisiä kampanjajulkaisuja kuten Jushtshenkoa kannattanut propagandalehti Tak.

2004:  Suomen Valokuvaterapiayhdistys perustetaan Turussa Valon päivänä.

2005:  Kreikan yleislakko pysäyttää sanomalehdet.  Lakko sulkee koulut, ja televisioasemat toimivat vajaalla miehityksellä.

2005:  Saksassa kirjatyöläiset lakkoilevat.  Axel Springerin painot toimivat osittain esimiesten voimin.

2005:  Euroopan journalistiliitto The European Federation of Journalist EFJ varoittaa, että EU käy terrorismin vastaista sotaa sanan- ja lehdistönvapauksien kustannuksella.  Euroopan komissio ehdottaa laatimaan toimittajille ohjesääntöjä siitä, kuinka terrorismista tulee uutisoida.

2005:  Suomen Metsäteollisuus ei hyväksy tulopoliittista ratkaisua, vaan koettaa huonontaa sopimusta Paperiliiton kanssa.  Paperiliitto joutuu lakkoilemaan muutaman päivän, ja Metsäteollisuus julistaa työsulun yli kuudeksi viikoksi.  Metsäteollisuus soimaa Paperiliittoa laittomasta lakkoilusta.  Työsulku nähdään tarpeellisena työnantajan työtaisteluaseena eikä sen yhteiskunnallisista vaikutuksista mainita.

2005:  Helsinki harkitsee hakemista maailman kirjapääkaupungiksi, joka on UNESCOn hanke.  Helsinki voitaisiin nimittää aikaisintaan 2009 kirjapääkaupungiksi.

2006:  Ranskassa työehtojen huonontamista merkitsevää lakiesitystä vastustavassa lakossa ovat mukana myös kirjapainotyöläiset.

2006:  Opettajat ryhtyvät Oaxacassa jälleen lakkoon vaatiakseen ruokaa ja tarvikkeita koululaisille.  He ovat osoittaneet mieltään 26 vuoden ajan.  Poliisijoukot hyökkäävät heidän kimppuunsa.  Perustetaan Asamblea Popular de los Pueblos de Oaxaca APPO - Oaxacan kansojen kansallinen kokous.

2006:  Korean Demokraattisessa Kansantasavallassa KDKT Pjongjangissa järjestetään viides kansainvälinen tieteen ja tekniikan kirjanäyttely.  Siihen osallistuu kymmenestä maasta kaupallisia yrityksiä, yliopistojen laitoksia ja tieteellisiä yhteisöjä.  Erityisalueita ovat IT, nanoteknologia, elektroniikka ja bioteknologia.

2007:  Hollywoodin käsikirjoittajat menevät lakkoon.  Moni televisio-ohjelma jää pian tauolle.

2007:  Albert Bonniers Förlagin syndikalistiset työntekijät ryhtyvät istumalakkoon työnantajansa messuosastolla Göteborgin kirjamessuilla.  He vaativat palkan nostamista alan keskipalkan tasolle.

2007:  Englannissa Royal Mail tarjoaa työläisilleen 2,5 prosentin palkankorotuksia.  Postityöläisten liitto CWU vaatii inflaation mukaisia korotuksia ja menee lakkoon.  Edellinen lakko oli 11 vuotta sitten.

2007:  Suomen yhteisöradioiden liitto perustetaan.  Suomessa toimii kuusi yhteisöradiota.

2008:  Syyrialaisen päivälehden Al-Bass toimitusjohtaja Elias Mourad sanoo Havannassa, että kuubalaisella ja syyrialaisella medialla on paljon työtä yhteistä yhdysvaltalais-israelilaista vihollista vastaan käytävässä mediasodassa.  Mourad esittää entistä kiinteämpää yhteistyötä Syyrian lehtimiesliiton ja Kuuban lehtimiesliiton välille.

2008:  Latinalaisen Amerikan toimittajaliitto vaatii USAn hallitusta lopettamaan välittömästi Kuubaan kohdistuvat saartotoimet.

2008:  Yhdistyneiden kansakuntien opetus-, tiede- ja kulttuurijärjestö UNESCO (The United Nations Organization for Education, Science and Cultur) lopettaa tukensa järjestölle Reporters Sans Frontières RSF - Reportterit ilman rajoja.  Järjestön toiminta on epäeettistä, hyökkäävää kehitysmaita kohtaan ja ristiriidassa UNESCOn tavoitteiden kanssa.  RSF on saanut rahoitusta USAn keskustiedustelupalvelulta CIA ja Euroopan unionilta.

2008:  Tanskassa opettajat ovat lakossa muiden mukana.  Osa ryhmistä saa huhtikuussa palkankorotuksen, mutta kymmenet tuhannet opettajat jatkavat lakkoaan.

2008:  Nokia sulkee Saksassa Bochumin tehtaansa.  Bochumilaiset alkavat boikotoida Nokian matkapuhelimia.

2008:  Pjongjangin kuudennessa kansainvälisessä tieteen ja tekniikan kirjanäyttelyssä on edustettuna yli kymmenen maata sekä kansainvälisiä organisaatioita ja noin 30 Korean ulkopuolista tieteellistä yhteisöä.  Asia-alueita ovat informaatioteknologia, nanoteknologia, elektroniikka, genetiikka, lääketiede, ympäristönsuojelu ja ekologia sekä tieteen perustutkimus.

2008:  Vietnamin kommunistisen puolueen poliittisen toimiston jäsen ja puolueen sihteeri Truong Tan Sang tapasi tiistaina Vietnamin lehtimiesliiton, Nhan Dan -päivälehden ja Vietnamin television edustajia Vietnamin vallankumouksellisen lehdistön 83. vuosipäivän vieton merkeissä.  Truong Tan Sang kiitti vietnamilaismediaa hyvin suoritetusta työstä, rakentavasta suhtautumisesta, asiallisesta kritiikistä ja objektiivisuudesta keskeisenä osana Vietnamin sosialistista rakennustyötä.  Hän korosti median merkitystä sosialistisen moraalin kehittäjänä ja ylläpitäjänä ja kehotti mediaa jatkamaan edelleen tällä presidentin Ho Chi Minh viitoittamalla tiellä.

2008:  Korean työväenpuolueen keskuskomitean sihteeri Kim Ki Nam ottaa vastaan Pjongjangissa Kiinan lehdistövaltuuskunnan, jota johtaa Kansan Päivälehden pääsihteeri Zhang Dexiu.

2008:  Kuuban toimittajaliitto myöntää Felix Elmuza -palkinnon argentiinalaiselle radio- ja televisiotoimittajalle José Coco López ja aikakauslehden Resumen Latinoamericano päätoimittajalle Carlos Aznares.  He ovat ansioituneet rehellisessä mediatyössä.

2008:  Korean Demokraattisen Kansantasavallan KDKT kirja-, valokuva- ja taidenäyttely avataan Venäjällä Arsinjevin kaupungissa.  Myöhemmin näyttely on Pokinon ja Krasnojarskin kaupungeissa.

2008:  Italiassa pääministerin Silvio Berlusconi oikeistohallituksen koulu-uudistus saa opettajat ja opposition mielenosoitusmarsseille ja lakkoon "uudistusta" vastaan.  Pieniä kouluja suljetaan tuhatmäärin, lopetetaan 87 000 opettajan virkaa ja 45 000 koulutyöntekijän virkaa 2012 mennessä.  Opetusministeri Mariastella Gelmini on Beata Ignoranza - Autuas tietämättömyys.

2008:  Ranskan presidentti Nicolas Sarkozy on vähentänyt 11 000 opettajanvirkaa, johon ammattiliitot vastaavat yleislakolla.  Opiskelijoiden ja henkilökunnan lakkoja on Kreikassa, Kroatiassa, Saksassa, Italiassa, Espanjassa, Portugalissa ja Hollannissa.

2008:  Intialaiset televisioteknikot ja -assistentit vaativat palkankorotusta ja ryhtyvät marraskuussa lakkoon.  Saippuaoopperasarjoissa ollut tunnelataus on katkennut.  Bollywood-elokuva- ja televisioalan työntekijät lakkoilivat viimeksi lokakuussa.

2008:  Hands Off Venezuela - Finland perustetaan Helsingissä järjestön Pand - Taiteilijat rauhan puolesta kanssa Che Guevaran syntymäpäivillä.  Tehtävänä on suomalaisen median ja suomalaisten järjestöjen ja ihmisten Venezuelasta ja bolivaarisesta vallankumouksesta välittämään virheelliseen tietoon vastaaminen sekä oikean tiedon levittäminen.

2009:  Kansainvälisen telekommunikaatioliiton International Telecommunication Union IBU pääsihteeri Hamadoun I Toure osallistuu Kuubassa kolmansiintoista Informática 2009 -messuihin ja tutustuu PABEXPO-näyttelyyn.

2009:  Kuubassa avataan 18. kansainväliset kirjamessut.

2009:  Pjongjangissa järjestetään kansainvälinen arkkitehtuurin kirjanäyttely.

2009:  Svenska Litteratursällskapet palkitsee toimittajan ja kirjailijan Leif Salmén (1952-) Karl Emil Tollanderin palkinnolla vankasta ja monipuolisesta panoksesta suomalaiseen kulttuurielämään.

2009:  Sanoma News vähentää 200 työntekijää.  "Lähtöpakettia" tarjotaan 59 vuotta täyttäneille.

2009:  Iltalehden toimituksesta vähennetään 24 työntekijää ero- ja eläkejärjestelyillä.  Yksi irtisanotaan.

2009:  TS-yhtymä irtisanoo 99 työntekijää muun muassa Turun Sanomien toimituksesta 13 ja jättää kymmenen määräaikaista työsuhdetta uudistamatta.  Eläkkeelle tai osa-aikaeläkkeelle jää 11.

2009:  Korean tasavallan lehdistön ammattiliitot julkaisevat 26.3 julkilausuman, jossa tuomitaan Etelä-Korean presidentin Lee Myung Bak johtaman petturihallituksen hyökkäys mediaa, median vapautta ja mediatyöntekijöitä vastaan.  Julkilausumassa kerrotaan toimittajien pidättämisestä ja sensuurista.

2009:  Suomen postin Itella työntekijät pysäyttävät postinkäsittelyn kuudeksi tunniksi kuultuaan yli 4000 työntekijän YT-neuvottelusta.  Noin 3500 työntekijää marssii ulos työpaikoiltaan Helsingin Pasilassa, Vantaan logistiikkakeskuksessa, Turussa, Tampereella, Kuopiossa, Oulussa ja Lahdessa.  Vuosien mittaan on vähennetty lähes 8000 työpaikkaa.

2009:  Luovan työn tekijät (Journalistiliitto, Kirjailijaliitto, Sarjakuvantekijät ja Valokuvausjärjestöjen Keskusliitto) osoittavat mieltään Helsingissä sanomatalon vieressä Sanoma Newsin kohtuutonta pakkosopimusta vastaan.  Sanoma esittää sopimusta, jolla se kertakorvauksella saa kaikki oikeudet avustajien kirjoituksiin, valokuviin ja piirroksiin.  Sanoma ei suostu neuvottelemaan.

2009:  Viestintäalan Ammattiliitto päättää yhdistyä Teollisuusalojen Ammattiliittoon TEAM.

2009:  Pohjoiskorealainen lehdistövaltuuskunta vierailee Kiinassa Kansan Päivälehden kutsumana.

2009:  Kustannusalan järjestöt World Association of Newspapers WAN ja International Fragrance Association (ennen INCA-FIEJ Research Association) IFRA yhdistyvät.  Uuden organisaation nimi on World Association of Newspapers and News Publishers WAN-IFRA.  Molempien pääpaikat säilyvät Pariisissa ja Darmstadtissa.  Uusi järjestö edustaa yli 18 000 julkaisua, 15 000 verkkojulkaisua ja yli 3000 yritystä yli 120 maassa.

2009:  Matkapuhelinyritys Nokia lopettaa tuotekehityksen Jyväskylässä, ja noin 320 työntekijää menettää työpaikkansa.  Verkkoyhtiö Nokia Siemens Networks sulkee Espoon tehtaansa.  Yhtiö vähentää lähes 750 työntekijää Suomessa.

2009:  Etelä-Suomen Sanomat irtisanoo yhdeksän toimittajaansa.  Toimittajat marssivat ulos toimituksesta vastalauseena irtisanomisille.

2009:  Nelosen uutiset jäävät yhtenä päivänä näkymättä, kun toimitus marssii ulos.  Nelosen uutiset irtisanoo tai osa-aikaistaa 35 ihmistä.

2009:  Pohjoiskorealais-kiinalaista ystävyyden päivää ja Kiinan tieteellisteknisen kirjanäyttelyn päivää vietetään Pjongjangissa.

2009:  Korean Demokraattisen Kansantasavallan KDKT kirja-, valokuva- ja käsityönäyttely järjestetään Burjatian Tasavallassa Venäjällä.

2009:  Etelä-Korean mediatoimittajat aloittavat lakon, koska presidentti Lee Myung Bak suunnittelee uutta medialakia oman valtansa pönkittämiseen.

2009:  Hondurasissa muun muassa opettajakorkeakoulut liittyvät sotilasvallankaappauksen vastaiseen lakkoon.  Opettajat ja professorit antavat tukensa sotilasklikin vastaisille toimille.  Opettajat ja ammattiliitot ovat lakossa.

2009:  Kansalaisjärjestöistä koostuva ryhmittymä Saenal Huimang - Toive uudesta päivästä pitää Soulissa lehdistötilaisuuden USAn lähetystön edessä.  Arvostellaan USAn Korean Demokraattiseen Kansantasavaltaan KDKT kohdistamaa vihamielistä politiikkaa.

2009:  Latviassa Riiassa suljetaan kolmen vuoden aikana 16 koulua, joista 11 on venäjänkielisiä.  Työttömäksi jää yli 400 opettajaa.

2009:  Yleiskiinalaisen lehtimiesliiton valtuuskunta käy työvierailulla Korean Demokraattisessa Kansantasavallassa KDKT.  Samaan aikaan vierailee Pjongjangissa Kiinan yleismaailmallisia asioita käsittelevän lehdistöorganisaation valtuuskunta.

2009:  Aller Julkaisut aloittaa YT-neuvottelut, jotka koskevat trendi- ja shoppailulehden Hot Now toimitusta ja sitä tukevia toimintoja.  Voidaan vähentää 20 ihmistä.  Allerin toimitusjohtajan Pauli Aalto-Setälä mukaan lehti ei ole saavuttanut tavoitteita.  Yritys julkaisee muun muassa lehtiä 7 päivää, Elle ja Miss mix.

2009:  Vietnamin lehdistöliiton valtuuskunta vierailee Korean Demokraattisessa Kansantasavallassa KDKT.  Pjongjangissa keskustellaan ammatillisista ja poliittiseen tiedottamiseen liittyvistä asioista pohjoiskorealaisten medioiden edustajien kanssa.

2009:  Googlen ja yhdysvaltalaisen kirjailijajärjestön Authors Guild ja kustantajayhdistyksen Association of American Publishers AAP välisen tekijänoikeussopimuksen käsittely siirtyy eteenpäin.  Sopimus koskee Googlen kirjojen skannaamista digitaalimuotoon hakuun Book Search.

2009:  Sanoma-konserniin kuuluva Weilin+Göös aikoo irtisanoa 55 työntekijää.

2009:  Yleiskiinalaisen ammattiliittojen federaation valtuuskunta vierailee Korean Demokraattisessa Kansantasavallassa KDKT.  Samalla saapuu Pjongjangiin Kiinan vieraskielisen kirjallisuuden kustannus- ja jakeluhallinnon valtuuskunta.

2009:  Nokia aikoo vähentää Oulun tutkimus- ja kehitysyksiköstä 230 työntekijää ja Kööpenhaminasta sata.