maanantai 6. helmikuuta 2012

Hannu Kautto         

Median kronikkaa         

Tuotantovoimien kehitystä ja tekniikan hedelmiä

Median arvostelua










Pojalleni Janne







Tätä teosta saa vapaasti lukea hiljaa ja ääneen, kopioida, tulostaa, valokopioida, tallentaa, ladata, käyttää, muokata jatkokäytössä, jakaa eli levittää kopioita ja muokattuja versioita maksuttomasti eli ilmaiseksi, kun tekijän nimi mainitaan ja mahdollinen muokatun teoksen tekijä sallii sen käytön samoilla oikeuksilla eli saman vapauden muille.

Tekstimassan laajuuden vuoksi kestää jonkin aikaa, ennen kuin valittu luku aukeaa.

Kirjoituksia on myös osoitteessa http://hannunjutut.blogspot.com/.

Hannu Kautto
Sisällysluettelo         

Esipuhe ... 5
Johdanto ... 6
Median kronikan suppea aikajana 15 000 eaa - 2009 jaa ... 13
Puhe ja kieli -2009 ... 24
Kuvia -2009 ... 36
Kirjoitus -1500 ... 40
Latinalaisen kirjoituksen muotoutuminen Länsi-Euroopassa -1500 ... 57
Kyrillinen kirjoituskulttuuri -1500 ... 59
Arabialainen kirjoituskulttuuri -1500 ... 59
Aramealainen kirjoituskulttuuri -1500 ... 59
Intialainen kirjoituskulttuuri -1500 ... 60
Vanha amerikkalainen kirjoituskulttuuri -1500 ... 61
Kirjoitusalustat -1500 ... 62
Papyrus -1500 ... 64
Pergamentti -1500 ... 65
Paperi Kiinassa -1500 ... 65
Paperin valmistuksen leviäminen -1500 ... 66
Paperin valmistus Euroopassa -1500 ... 68
Käsikirjoitus -1500 ... 72
Käsikirjoituksen ja muu kuvitus -1500 ... 89
Lehti ja muuta -1500 ... 92
Kirjansidonta -1500 ... 93
Kirjakäärö -1500 ... 93
Koodeksi -1500 ... 93
Kirjakauppa ja kustannustoiminta -1500 ... 96
Kirjasto -1500 ... 100
Koulu -1500 ... 111
Jumaluudet, suojeluspyhimykset ja ammattikuntalaitos -1500 ... 115
Lainsäädäntö -1500 ... 118
Sensuuri -1500 ... 118

Kirjapainotaito -1500 ... 122
Irtokirjakkeen ajatus -1500 ... 122
Aasian painomenetelmät -1500 ... 122
Kiina -1500 ... 122
Korea -1500 ... 124
Japani -1500 ... 124
Painamista muualla Aasiassa ja Afrikassa -1500 ... 125
Euroopan puulaatoilla painaminen -1500 ... 125
Sarjakuva -1500 ... 127
Johannes Gensfleisch zum Gutenberg zur Laden (1397-1468) ... 128
Kirjapainotaidon leviäminen ja painettu kirja -1500 ... 129
Sanomalehden edeltäjiä, aikakauslehtiä ja -julkaisuja -1500 ... 148
Muita painotuotteita -1500 ... 148
Kirjainmuodot ja typografia -1500 ... 150
Latominen -1500 ... 153
Stereotypointi -1500 ... 154
Kirjan kuvitus -1500 ... 155
Kohopaino -1500 ... 158
Syväpaino -1500 ... 158
Muut painomenetelmät -1500 ... 159

Paperinvalmistus ja sen leviäminen 1501-1795 ... 160
Kirjapainotaidon leviäminen 1501-1795 ... 165
Eurooppa 1501-1795 ... 165
Pohjois-Amerikka 1501-1795 ... 181
Väli- ja Etelä-Amerikka sekä Karibia 1501-1795 ... 183
Afrikka 1501-1795 ... 184
Aasia 1501-1795 ... 184
Australia 1501-1795 ... 186
Kirjoitus ja käsinkirjoitettu kirja 1501-1795 ... 187
Laattakirja 1501-1795 ... 194
Painettu kirja 1501-1795 ... 195
Lehti 1501-1795 ... 214
Sarjakuva 1501-1795 ... 227
Aikakauslehti ja -julkaisut 1501-1795 ... 228
Muita painotuotteita 1501-1795 ... 232
Kirjainmuodot ja typografia 1501-1795 ... 238
Latominen 1501-1795 ... 247
Stereotypointi 1501-1795 ... 253
Kirjan kuvitus ja kuvanvalmistus 1501-1795 ... 254
Kohopaino 1501-1795 ... 264
Syväpaino 1501-1795 ... 267
Muut paino- ja kopiomenetelmät 1501-1795 ... 269
Kirjansidonta ja jälkikäsittely 1501-1795 ... 271
Painot, kustannustoiminta ja kirjakauppa 1501-1795 ... 276
Kirjasto 1501-1795 ... 287
Koulu 1501-1795 ... 294
Ammattikuntalaitos ja yhdistykset 1501-1795 ... 298
Lainsäädäntö 1501-1795 ... 302
Sensuuri 1501-1795 ... 305

Paperinvalmistus 1796 - 1917 ... 318
Kirjapainotaidon leviäminen 1796 - 1917 ... 326
Eurooppa 1796 - 1917 ... 326
Pohjois-Amerikka 1796 - 1917 ... 336
Väli- ja Etelä-Amerikka sekä Karibia 1796 - 1917 ... 337
Afrikka 1796 - 1917 ... 337
Aasia 1796 - 1917 ... 338
Australia ja Oseania 1796 - 1917 ... 338
Kirjoitus 1796 - 1917 ... 339
Laattakirja 1796 - 1917 ... 348
Kirja 1796 - 1917 ... 348
Sanomalehti 1796 - 1917 ... 366
Sarjakuva 1796 - 1917 ... 425
Aikakauslehti ja -julkaisut 1796 - 1917 ... 427
Muita painotuotteita 1796 - 1917 ... 455
Kirjainmuodot ja typografia 1796 - 1917 ... 464
Latominen eli tekstinvalmistus 1796 - 1917 ... 469
Valolatomakone 1796 - 1917 ... 480
Stereotypointi 1796 - 1917 ... 480
Kuvitus, kuvanvalmistus ja painopinnanvalmistus  1796-1917 ... 483
Kuvanvalmistuskone 1796-1917 ... 499
Graafinen viestintä, uutis- ja kuvatoimistot 1796-1917 ... 500
Kohopaino 1796-1917 ... 503
Laakapaino 1796-1917 ... 515
Syväpaino 1796-1917 ... 523
Muut paino- ja kopiomenetelmät 1796-1917 ... 525
Kirjansidonta ja muu jälkikäsittely 1796-1917 ... 533
Graafiset yritykset, painot, kustannustoiminta ja kirjakauppa 1796-1917 ... 550
Kirjasto 1796-1917 ... 567
Koulu 1796-1917 ... 577
Ammattikuntalaitos, ammattiyhdistysliike ja muu yhdistystoiminta 1796-1917 ... 586
Lainsäädäntö 1796-1917 ... 606
Sensuuri 1796-1917 ... 608

Paperinvalmistus 1918-2009 ... 623
Kirjapainotaidon leviäminen 1918-2009 ... 634
Eurooppa 1918-2009 ... 634
Pohjois-Amerikka 1918-2009 ... 636
Afrikka 1918-2009 ... 636
Aasia 1918-2009 ... 636
Kirjoitus ja käsinkirjoitettu kirja 1918-2009 ... 637
Laattakirja 1918-2009 ... 645
Kirja 1918-2009 ... 645
Sanomalehti 1918-2009 ... 674
Sarjakuva 1918-2009 ... 776
Aikakauslehti ja -julkaisut 1918-2009 ... 787
Muita painotuotteita 1918-2009 ... 841
Kirjainmuodot ja typografia 1918-2009 ... 852
Latominen eli tekstinvalmistus 1918-2009 ... 861
Valolatomakone 1918-2009 ... 870
Stereotypointi 1918-2009 ... 875
Kuvitus, kuvanvalmistus ja painopinnanvalmistus 1918-2009 ... 877
Kuvanvalmistuskone 1918-2009 ... 888
Graafinen viestintä, uutis- ja kuvatoimistot 1918-2009 ... 894
Kohopaino 1918-2009 ... 906
Laakapaino 1918-2009 ... 910
Syväpaino 1918-2009 ... 915
Muut paino- ja kopiomenetelmät 1918-2009 ... 917
Kirjansidonta ja muu jälkikäsittely 1918-2009 ... 922
Painot, sitomot, kustannustoiminta, kirjakauppa, maahantuojat ja tehtaat 1918-2009  ... 931
Kirjasto 1918-2009 ... 971
Koulu 1918-2009 ... 985
Ammattiyhdistysliike ja muu yhdistystoiminta 1918-2009 ... 1010
Lainsäädäntö 1918-2009 ... 1047
Sensuuri 1918-2009 ... 1054

Valokuvaus -2009 ... 1104
Mikrovalokuvaus -2009 ... 1153
Elokuvaus -2009 ... 1155
Posti -2009 ... 1227
Sähkötön lennätin -2009 ... 1244
Sähköisen viestinnän kronikkaa -2009 ... 1248
Yleistä -2009 ... 1248
Sähkölennätin -2009 ... 1256
Puhelin -2009 ... 1261
Langaton lennätin, radio ja matkapuhelin -2009 ... 1270
Televisio -2009 ... 1299
Tallennus -2009 ... 1329
Laskukone, tietokone, integroitu piiri ja mikrotietokone -2009 ... 1353
Tietoverkko ja internet -2009 ... 1388
Satelliitit -2009 ... 1403

Kirjallisuus ... 1407
Suomenkieliset kirjat ... 1407
Vieraskieliset kirjat ... 1412
Suomenkieliset aikakausjulkaisut ... 1415
Vieraskieliset aikakausjulkaisut ... 1415
Verkkosivut ... 1416
Muuta ... 1416
Esipuhe       

Ei fregattia parempaa/ kuin kirja matkustaa
tai ratsukkoa riuskempaa/ kuin liuska lyriikkaa.
Sen matkaan saattaa, tullitta,/ köyhinkin kustantaa.
Niin kevyt runko vaunun on,/ joka mielen kannattaa!

Emily Dickinson (1830-86), Maailma tässä kirjeeni

Tämän kirjan synnystä lankeaa ansio Uudenmaan Sosialistiselle Nuorisoliitolle USNL.  Liiton Ammattiyhdistysjaostosta tiedusteltiin talvella 1975, voinko luennoida heidän kesäkoulutuksessaan Kirjapainojaostolle.   Eräs aihe oli Kirjapainotaito ja siihen liittyvää historiaa muun muassa tuotantovoimien kehittyminen, joka mahtui silloin kymmenelle sivulle.  USNLn Kirjapainojaoston sekä eläviä että eläneitä tovereita kiitän sydämellisesti hedelmällisestä yhteistyöstä.

Suomen Kirjatyöntekijäin Liitto julkaisi hieman muokatun kirjoitukseni Kirjapainotaidon tekniikan kehityksestä, Kirjatyö 84(1976)2, 12-13.  Kirjoituksen suppeuden vuoksi aloin kerätä aineistoa aiheesta.  Kirjoitustyöhön tartuin 1990-luvulla, kun aineistoa oli kertynyt runsaasti.  Jouko Seppänen Teknillisestä korkeakoulusta on tukenut ja kannustanut minua sekä antanut käyttööni taiteen, tieteen ja tekniikan historian aineistoaan.  Painoviestinnän historiani alkoi laajeta viestinnän historiaksi eli median kronikaksi.  Lämpimät kiitokset Joukolle.

Hannu Kautto
Johdanto         

Tunnustan suoraan, että koettaessani kirjoittaa painamisen historiaa, olen ottanut liian suuren tehtävän kyvyilleni, joiden laajuutta en aluksi selvästi havainnut.

Joseph Ames, Typographical Antiquities 1749

Kirja valmistuu hitaasti ja ponnistuksin.  Kirjaa on rakennettava kuin taloa, enemmänkin, kuin kaupunkia.  Mutta kirjailijaanhan ei suhtauduta kuin muurariin.  Kirjailija saa olla tyytyväinen, kun rakennuttaja sanoo hänelle: tulette sitten hakemaan palkkanne kun kaupunki on valmis.

Arvo Turtiainen, käsikirjoitus 1948

Painoviestinnästä on julkaistu runsaasti mainioita teoksia.  Esikuvikseni valitsin teokset Berry, W.T., Poole, H.E.,  Annals of Printing ja Clair, C., A Chronology of Printing.  Halusin paneutua painoviestintään näitä laajemmin käsittelemällä kirjansidontaa, painoviestinnän edellytysten kehittymistä, painoviestintään liittyviä yhteiskunnallisia seikkoja ja muuta viestintää.  Mielestäni on tärkeää esitellä viestinnän hedelmiä.  Laajasta näkökulmasta viestintää tarkasteleva erinomainen teos on Buick, J., Jevtic, Z., Kyberavaruus vasta-alkaville ja edistyville (Cyberspace for Beginners).  Se on puolisarjakuvamainen suppea kirja, mutta antaa selkeän kokonaiskuvan viestinnästä ja sen kehityksestä.

Aihepiirin laajuuden vuoksi minun oli valittava kirjoitustapa: vuosi tai ajanjakso ja tapahtuma.  Luettelomainen tyyli tai sitaattikokoelma on raskasta luettavaa, mutta muutoin olisin joutunut kirjoittamaan tuhansia, ellei myriadeja, sivuja.  Tekstissä ei ole kirjallisuusviitteitä, sillä haastattelemani ihmiset pitivät niitä rasittavina.  Kirjallisuuden olen maininnut lähteistä, joista olen lainannut aineistoa laajasti.  Viitteistä voi etsiä asioiden syvällistä käsittelyä.  Kirjallisuusviitteet olen kirjoittanut kuten Teknillisessä korkeakoulussa 1960-luvulla.  Yksittäisten tietojen lähteitä en ole maininnut, koska niitä olisi tullut lähes yhtä paljon kuin varsinaista tekstiä.  Mukaan otetun tiedon kriteerinä on tiedon ajoitus.  Tärkeät asiat ovat tulleet tarkistetuiksi useista lähteistä.  Kaskuja, tarinoita ja yksittäisiä tiedonsirpaleita en ole pyrkinyt tarkistamaan.

Vanhoista asioista tai tapahtumista annetut ajanmääritykset saattavat erota toisistaan huomattavasti eri lähteissä.  Olen yleensä valinnut vanhimman vuosiluvun tai ajanjakson, koska usein löydetään vielä nykyään tunnettua vanhempia todisteita.  Lähteestä ei usein ilmene, mihin annettu vuosiluku viittaa.  Se voi tarkoittaa vuotta, jolloin syntyi ajatus jostain keksinnöstä, josta ei ehkä ole edes rakennettu koemielessä konetta tai laitetta.  Vuosiluku voi viitata toimivaan koneeseen tai menetelmään, patenttihakemukseen tai patentin myöntämiseen.  Vielä vuosiluku saattaa tarkoittaa kaupallisen valmistuksen aloittamista tai teollista käyttöönottoa.  Ihannetapauksessa kaikki nämä ajanmääreet idea, patentti, koekone, demonstraatiokone ja kaupallinen prototyyppi ovat tiedossa.  Tavallisesti olen esittänyt osa-alueen ensimmäisen tai ensimmäisiä keksintöjä.  Mielestäni tärkeiden asioiden kehittymistä olen seurannut tarkemmin.  Mahdolliset virheelliset ajoitukset eivät vääristä kehityskulkua.

Mainitut painamisen aikakirjat ja aikajärjestys on kirjoitettu yhteen menoon jaottelematta, mutta Median kronikkaa on jaoteltu.  Painoviestinnän historia on jaettu ajanjaksoihin, joita edeltävät luvut Puhe ja kieli sekä Kuvia hahmottavat ihmisen kehittymistä viestiväksi olioksi.  Kieli synnyttää abstraktin ajattelun.  Tieteet, taiteet ja tekniikka syntyvät.  Kirjoitustaito edeltää valtioiden syntyä.

Amarna-kirjeet eli nuolenpääsavitaulut (1365-1220 eaa) kertovat muinaisesta diplomatiasta ja valtioiden Egypti, heettiläisvaltio, Assyria, Babylonia ja Mitanni välisistä suhteista.  Heettiläisvaltakunnan pääkaupungista Hattusa (Bogazköy) löydetyt samantyyppiset kirjeet kertovat kansainvälisestä vaihdosta.  Amarna-kirjeet oli laadittu babylonian kielellä, joka toimi yleisenä diplomatian kielenä alueen valtioiden välillä.  Egyptin farao ja heettiläisvaltion hallitsija muodostivat keskinäisen puolustusliiton, jonka pohjalta hallitsijat allekirjoittivat ensimmäisen tunnetun suurvaltain välisen hyökkäämättömyys- ja rauhansopimuksen oletettavasti 1259 eaa.

Maailman uutta yhteiskieltä ovat Marlboro, Adidas, Madonna, Coca-Cola, Big Mac, CNN, BBC, MTV, IBM ja muut.  Tämän tapaisilla sanoilla selviää kaikkialla.  Yhdysvaltalaiset ilmiöt ovat aikamme ikonisia vertauskuvia.  Lentoasemat, huoltoasemat, McDonaldsin pikaruokalat yli sadassa maassa (Kuubassakin on Mac tosin USAn Guantánamon laivastotukikohdassa) ja muut ovat aikakautemme palvottuja kulttuurityhjiöitä.

Painoviestinnän ensimmäinen ajanjakso kuvaa ensin kirjapainotaidon edellytysten kehitystä ja päättyy inkunaabeliajan loppumiseen 31.12.1500.  Toinen ajanjakso on kirjapainotaidon kypsymistä, ja päättyy Ranskan porvarillisen vallankumouksen jälkeiseen aikaan 1795.  Kolmas ajanjakso alkaa 1796 Senefelderin keksimästä kivipainosta ja päättyy Venäjän suureen lokakuun sosialistiseen vallankumoukseen 1917.  Neljäs ajanjakso alkaa itsenäisestä Suomesta 1918.  Koska Median kronikkaa on laaja-alainen, olen jakanut sen lukuihin aiheen mukaan.   Lukujaotus tuo sen vaikeuden, että monet asiat kuuluvat vähintään kahteen lukuun.  Tämän ongelman olen ratkaissut niin, että mielestäni tärkeät asiat on esitetty useammassa kuin yhdessä luvussa.  Jonkin luvun asiakokonaisuudessa saattaa olla muiden lukujen tietoja.

Painoviestinnän historian jälkeen käsitellään postia ja sähkötöntä lennätintä.  Vasta näiden jälkeen esitetään sähköisen viestinnän historiaa.

Viestinnän historiaa olen pyrkinyt valottamaan maailman laajuisesti.  Lähinnä kielitaidon puutteesta johtuen muun kuin länsimaailman käsittely on jäänyt vähäiseksi.  Historiallisista syistä viime ajan kehitys on tapahtunut pääasiassa Länsi-Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa.  Kirjalliset lähteet eivät yleensä kerro mitään muista kuin länsimaista.

Viestinnän hedelmiä olen tuonut esiin mahdollisimman monipuolisesti.  Käsinkirjoitetun ja alkuajan painetun kirjan aikoihin suurin osa teoksista on uskonnollisia tai teologisia.  Niiden sijaan olen etsinyt eri aloilta harvinaisia taiteellisia ja tieteellisiä teoksia, jotka heijastelevat taiteiden ja tieteiden kehitystä.  Teosten määrä kasvaa ajan myötä huimasti.

Viestinnän kehityksen alkuvaiheet ovat puhe ja kieli, kuva ja siitä syntynyt kirjoitus sekä kirjapainotaito, jolloin monistaminen on nopeampaa kuin käsikirjoitusten kopioiminen käsin.  Paperi tekee mahdolliseksi painotuotteiden määrällisen kasvun.  Kirjansidonnan ja jälkikäsittelyn kehittyminen sallii valmistaa miljoonille kirjoja ja lehtiä, jotka kirjakauppa ja posti jakelevat lukijoille.  Koulun ansiosta syntyy laaja lukijakunta, joka käyttää kirjastoja ostamiensa painotuotteiden lisäksi.  Suomessa lasten päiväkoti, esikoulu ja koulu alkavat opettaa yrittäjyyttä.  Kilpailuyhteiskunnassa yksilöistä pyritään kasvattamaan yrittäjäkansalaisia, jotka vastaavat työllisyydestään.  Teinit käyvät liiketoiminnan kursseilla, lukiolaiset erikoistuvat yrittämiseen ja opettajat ovat markkinoijia.  Yliopiston opiskelijat saavat yrittäjyyskasvatusta.  Paino- ja muuta viestintää sääntelevät ammattiyhdistysliike ja muu yhdistystoiminta, lait ja sensuuri.  Painotuote eroaa ideologisena tavarana muista tavaroista.  Painoviestinnän avuksi tulee valokuvaus, josta kehittyy elokuva.

Mainosvalokuvaajien, mainoselokuvaajien ja mainostelevisio- ja videokuvaajien kuva- ja äänimaailmaa sanotaan kapitalistiseksi realismiksi.  Yhdysvaltalainen Edward Bernays kirjoitti 1923 ensimmäisen PR-alan oppikirjan Crystallizing Public Opinion.  II maailmansodan jälkeen ei puhuta propagandasta, vaan samasta asiasta psykologisena sodankäyntinä ja psykologisina operaatioina.  Strateginen kommunikaatio käsittää diplomatian, julkisen tiedottamisen, median ja turvallisuusorganisaatioiden informaatio-operaatiot.

Sanomalehti Politiken on julkaissut entisen tanskalaisen poliisin tunnustuksen. Vuosien 1998-2002 aikana hän johti kuudesta työntekijästä muodostettua ryhmää, joka valokuvasi ja otti videokuvaa ihmisistä, jotka liikkuivat USAn suurlähetystön alueella Kööpenhaminassa, esimerkiksi luvallisten mielenosoitusten aikana.  Kerätty aineisto luovutettiin lähetystölle.  Poliisin mukaan Tanskan turvallisuuspalvelu oli todennäköisesti tietoinen tästä toiminnasta.

Painoviestinnän rinnalle luodaan sähköinen viestintä: lennätin, puhelin, radio ja matkapuhelin, televisio ja tallenteet.  Televisiolla on huono vaikutus: Glasgowin yliopiston tekemä pioneeritutkimus tutki Palestiinaa koskevaa raportointia. Tutkimuksessa haastateltiin nuoria ihmisiä, jotka seuraavat televisiouutisia Englannissa. Yli 90 prosenttia haastatelluista luuli, että laittomat asuttajat ja maanvaltaajat ovat palestiinalaisia eivätkä juutalaisia. Mitä enemmän nuoret seurasivat televisiota ja uutisia, sen vähemmän he tiesivät.

Kaapeleista ja satelliiteista rakennetaan viestintäverkkoja.  Laskukone kehitetään sähköiseksi ohjelmia ja bittejä käyttäväksi laskukoneeksi, jota sanotaan Suomessa jostain syystä tietokoneeksi.  Niitä yhdistämällä parannetaan tietoliikennettä, keksitään sähköposti ja maailman laajuinen verkko internet.  Eri viestintämuotoja (medium) yhdistämällä saadaan multimedia.

Julkisen palvelun yleisradioyhtiöiden tehtävät tulevassa mediassa ovat epävarmat.  Ei tiedetä, miten muuttuu yleisradiotoiminta Euroopassa.  Suomessa porvaristo haluaa lohkoa Ylen pieniksi yhtiöiksi ja myydä ne.  Ehkä Yle jää täydentäväksi palvelun tarjoajaksi.  Yleisradioyhtiöt on mielestäni säilytettävä riippumattomina verovaroilla.  EU toimii julkisen palvelun portinvartijana.  Kaupallinen televisio tekee uutisista viihdettä ja loppukevennyksen lisäksi keventää uutisia.  Mainokset katkaisevat uutiset, elokuvat ja muut ohjelmat, jotka itse asiassa sitovat mainoksia ja pakottavat yleisöä seuraamaan mainoksia.  Lähes kaikki kaupalliset ohjelmat ovat viihteellisiä nautinnon lähteitä.

Internet luo ja levittää uutta tietoa tehokkaasti.  Teknisten ongelmien kuten tietoturvaongelmat lisäksi internetissä voi olla ongelmallisesti epätieteellistä ja valheellista tietoa.  Siksi internetiä ja sen hakukoneita tulee käyttää lähdekriittisesti.  Internetin tieto on sirpalemaista.  Internetin käyttäjällä tulisi olla kunnollinen todellisuuskäsitys, elämänkäsitys, tieteellinen maailmankuva tai maailmankatsomus, jotta hän voi arvioida lähteitä.

Wikileaksin perustajan Julian Assange pidätys Lontoossa oli jälleen uusi todiste globaalin kapitalismin totalitaarisesta luonteesta.  Assangen pidätyksessä on kyse puhtaasta ajojahdista.  Assangen "virhe" oli, että hän uskalsi astua nykyisen maailmanjärjestyksen varpaille.  Sitä ei sovi tehdä; siitä joutuu teloitettavaksi.  "Sananvapaus"- ja "ihmisoikeus"järjestöt hurraavat vieressä.  Niin, missä ovat Amnesty, Toimittajat ilman rajoja, PEN ja muut nyt, kun niitä oikeasti kaivattaisiin?  Wikileaksin vuotamat tiedot koskevat sellaisia asioita, joiden pitäisi ilman muuta olla kansalaisten tiedossa.  Salaamalla näitä tietoja vallanpitäjät suojelevat itseään omilta kansalaisiltaan.

Kapitalistisen yhteiskunnan tavat ja perinteet, siinä nousevan sukupolven kasvatus suuntautuu yrittäjän itsekkään individualismin eli yksilökeskeisyyden kannustamiseen.  Tätä individualismia sanotaan "yhtäläisten mahdollisuuksien yhteiskunnan" vertauskuvaksi.  Vastaava merkitys on joukkotiedotusvälineillä, kirjallisuudella ja taiteella.  "Tavallisen" ihmisen tekemä tuottavien liiketoimien taitava järjestäminen, mahtavien kilpailijoiden kukistaminen, kohoaminen köyhyydestä ja tuntemattomuudesta rikkauteen, kunniaan ja julkisuuteen liiketoiminnassa osoitetun älykkyyden ja yritteliäisyyden avulla - kaikkea tätä ympäröi romanttinen sädekehä, ja sitä tarjotaan länsimaisessa valtamediassa käyttäytymisen mittapuuksi.  Yrittäjänä oleminen on ominaisuus (irrotettuna yrittämisen konkreettisista edellytyksistä), jota pidetään sinänsä suuressa arvossa kapitalistisessa yhteiskunnassa.

Länsimainen valtavirtamedia on viime aikoina taantunut.  Sitä ohjaa Yhdysvaltojen johdon tiedotus täydennettynä puolustusministeriön eli Pentagonin propagandalla.  Näitä välittävät edelleen suuret uutistoimistot.  Euroopan unioni ja Suomen valtamedia toistavat papukaijamaisesti rähmällään nöyristellen propagandaviestit.  Hyviä valtioita ovat ne, joissa toteutetaan USAn "vapautta" ja "demokratiaa" eli yrittäjien vapautta ja kapitalismia.  Englanti on yhdysvaltalaisten sylikoira, englantilaiset seurailevat kirjaimellisesti Yhdysvaltoja kaikella tavalla hyväksyntä mukaan lukien.  Jos Englannissa ei seuraa valtavirtaa, kaikki on vaikeaa.  Maailmassa oli 1983 noin 50 kansainvälistä mediaa, 2002 niitä oli yhdeksän ja 2009 puolisen tusinaa.

USAssa ei ole sananvapautta, vaan sosialismi täytyy esittää vääristyneesti ja kommunistit kielteisesti.  USA tiesi uhan itselleen olevan sosialismin onnistumisen ja siksi USA levitti ja levittää kaikin tavoin antikommunistista pelottelu- ja vääristelypropagandaa.  Ihmiskasvoista kapitalismia ei ole.  Valtavirtamedia ei kerro USAn takapihojen kurjuudesta eikä kärsimyksestä.  USAssa ei ole ihmisoikeuksia eikä tasa-arvoa.  Tätä osoittaa se, että USAn vankimäärä on maailman suurin, ja siellä on noin neljännes maailman vankien määrästä eli yksi prosentti USAn työvoimasta.  Siellä on yli 700 vankia 100 000 asukasta kohti, kun luku Suomessa on 71.  Vangeista mustien ja värillisten osuus on ylisuhteellinen verratuna heidän osuuteensa väestöstä.  Monien mustien kohtalo New Orleansin tulvan jälkeen 2005 todistaa heidän epätasa-arvonsa.

Yhdysvaltalaiset arvot katoavat hedonistiseen vastakulttuuriin ja "uudelta kapitalismilta" puuttuu moraalinen etiikka, koska protestanttinen etiikka on heikentynyt.  Tutkiva journalismi eli perusteellinen ja kriittinen toimitustyö: lähteiden suojelu, kirjallisten lähteiden tutkimistyö, tiedon kokoaminen ja yhdistäminen, näkökulman ottaminen, ymmärrettävyyden ja julkaistavuuden parantaminen vähenee määrällisesti ja heikkenee laadullisesti.  Viestimissä etusijalla ovat kevyet uutiset soft news, joiden tunnuspiirteisiin kuuluvat elämäntapajutut tai toimituksellisen hömppäaineiston runsaus.  Tämä tapahtuu tutkivan journalismin kustannuksella.  Eri maiden hallitukset ovat oppineet mediapelin säännöt ja vuotavat itse niitä tietoja, joita haluavat levittää.  Toimittajat kulkevat sotajoukkojen rinnalla myötämielisinä raportoijina.

USAn ja muiden länsimaiden johdon ja median puheet "ihmisoikeuksien puolustamisesta" on vain tekopyhää retoriikkaa eikä väitteillä ihmisoikeuksien loukkaamisesta ole yleensä oikeudellista perustetta.  Sadat tuhannet viattomat ihmiset ovat menettäneet henkensä länsimaiden aseellisissa toimissa eri puolilla maailmaa.  Mitä läntiset maat "ihmisoikeuksista" puhuessaan itse asiassa tarkoittavat?  Länsimaat - se osa maailmaa, joka sijaitsee länteen (tai itään) itämaista.  Se on enimmäkseen kansoitettu kristityillä, joka on voimakas tekopyhien alalaji.  Heidän pääelinkeinonsa ovat murha ja pettäminen, joita he kohteliaasti kutsuvat "sodaksi" ja "kaupankäynniksi".

Mediapropaganda on kääntänyt asiat päälaelleen.  Demonisointi on psykologista sodankäyntiä, jonka tarkoitus on kääntää yleinen mielipide ja luoda yksimielisyys sodan puolesta.  Psykologinen sodankäynti on Pentagonin ja USAn tiedusteluelimien rahoittamaa.  Se ei rajoitu muslimimaailman johtajien salamurhiin ja teloituksiin, vaan ulottuu kokonaisiin kansoihin.  Muslimeja kohtaan luodaan vihantuntoa.  Lännen valtamedia on yhtynyt kuoroon leimaamaan Iran uhkaksi maailman turvallisuudelle julistaessaan syytöksiä olemattomasta ydinaseohjelmasta.  Todellinen uhka maailman turvallisuudelle juontuu USA-NATO-Israel -liittoumasta.  Sotahullut esitetään sitoutuneiksi rauhaan ja sodan uhrit esitetään sodan lietsojina.  Sotaan syylliset esitetään sen uhreina.

USAn ulkoministeri Hillary Clinton väitti hiljattain, että Iranin uhkaa pitää varteenotettavana ei vain Yhdysvallat vaan koko muu maailma.  Lähi-idän alueella suoritetun mielipidetutkimuksen tulokset (niistä ei ole raportoitu juurikaan läntisessä valtamediassa) osoittavat: Lähi-idän kansalaiset pitävät alueensa suurimpana turvallisuusuhkana Israelia (80 prosenttia). Toiseksi suurimpana uhkana pidetään Yhdysvaltoja (77 prosenttia).  Irania suurimpana uhkana pitää kokonaiset 10 prosenttia väestöstä.  Mielipidetutkimuksen tulokset (ja Wikileaks-paljastukset) vahvistavat käsitystä, jonka mukaan Yhdysvaltoja ei kiinnosta demokratia; sen sijaan se mieluummin kuuntelee alueen diktaattoreiden mielipiteitä (esimerkiksi Saudi-Arabian kuninkaan Abdullah kommentit "käärmeen pään katkaisemisesta" eli hyökkäyksestä Iraniin).

USA on käynnistänyt valtioterrorillaan terrorin vastaisen sodan, "pitkän sodan".  There is no business like war business.  Suurin osa valtamediasta on kansainvälisen suurpääoman hallussa ja edistää järjestelmällisesti suurpääoman edustamia arvoja ja maailmankuvaa, jota myös johtavat lännen poliitikot edustavat.  Valtamedia muokkaa mielipiteitä ja käy informaatiosotaa suurpääoman vallan ja riippumattomuuden välillä.  Hyökkäyksillä esimerkiksi Jugoslaviaan, Afganistaniin ja Irakiin länsimaat turvaavat geopoliittisia etujaan, vaikka hyökkäykset naamioidaan ihmisoikeuksien puolustamiseksi.  Syyskuussa 2001 silloinen uuskonservatiivinen varapresidentti Dick Cheney sanoi NBCn Meet the Press ‑ohjelmassa: Paljon siitä, mitä joudumme tekemään, täytyy tehdä hissukseen, salassa ilman että asiasta keskustellaan.  Meidän on voitava käyttää mitä tahansa menetelmiä saavuttaaksemme päämäärämme.

Mielipideilmaston muokkaaminen Korean Demokraattista Kansantasavaltaa KDKT vastaan on yleistä.  Kun Korean niemimaalla tapahtuu välikohtauksia, median tehtävä on helppo. Sen ei tarvitse pohtia, kuka on syyllinen - eikä tarvitse median seuraajankaan. Tietysti Pohjois-Korea.  Niin demonisoitu se on.  Suomen valtamedia kertoi, että Pohjois-Korea aloitti yhteenoton tulittamalla tykeillä eteläkorealaista saarta Yeonpyeong ja että Etelä-Korea vastasi tulitukseen. Tosiasiassa sotaharjoitusta alueella, myös mainitulla sotilastukikohtasaarella, pitäneet ja simuloitua hyökkäystä Pohjois-Koreaan harjoitelleet Etelä-Korean asevoimat aloittivat tulituksen kello 13.00.  Pohjois-Korea vastasi tulitukseen vasta kello14.35.  Etelä-Korea ja USA ovat järjestäneet useita sotaharjoituksia lähellä Pohjois-Korean aluevesiä.  Itsestään selvänä tosiasiana Suomen valtamedia kertoi edellisenkin välikohtauksen syyllisen: Pohjois-Korea upotti eteläkorealaisen sota-aluksen Cheonan.  Etelä-Koreassa esitettiin epäilyjä aluksen uppoamisen syistä ja jopa Los Angeles Times kertoi painavista argumenteista Pohjois-Korean syyllisyyttä vastaan.  Tapausta verrattiin Tonkininlahden valheelliseen välikohtaukseen.  Mutta Suomen valtamedia ei ole siitä välittänyt, koska se on pitänyt Pohjois-Korean syyllisyyttä itsestään selvänä.

Väitetään, että KDKTssa kuoli nälkään 2,5 miljoonaa ihmistä 1990-luvun puolivälin katastrofeissa.  Todellisuudessa kuolleita oli Yhdistyneiden Kansakuntien YK mukaan 400 000, eivätkä kaikki kuolleet nälkään, vaan puhtaan ja likaisen veden sekoittumiseen tulvien yhteydessä.  Harvoin uutisissa kerrotaan korealaisen yhteiskunnan saavutuksista kulttuurin, koulutuksen ja tieteen alalla.  USAsta peräisin olevaa propagandaa julkaistaan Suomen valtamediassa.  Pjongjangin taholta on toistuvasti esitetty rauhasopimuksen solmimista korvaamaan Korean sodan (1950 - 1953) päättäneen aseleposopimuksen, mutta Washington on jarruttanut kaikin keinoin tämän Korean niemimaan tärkeimmät ongelmat ratkaisevan sopimuksen allekirjoittamista.

Rodong Sinmun kirjoittaa: Kun yhdysvaltalaiset puhuvat "vapaudesta ja demokratiasta", he tarkoittavat sitä taantumuksellista kaksinaamaista ja tekopyhää juonittelua, jolla taataan porvarillisen yhteiskunnan eliitin poliittisten ja taloudellisten etuoikeuksien säilyminen ja alisteisessa asemassa olevien kansanjoukkojen tilanteen muuttumattomuus.   Porvarillinen yhteiskunta on sallivinaan monenmoiset ideologiat ja -ismit.  Tosiasiassa se sallii vain sellaiset ajattelumallit, joilla tuetaan vallitsevaa järjestelmää.  Tästä pidetään huolta muun muassa tehokkaalla mediamanipuloinnilla ja rahaan sidotuilla vaalijärjestelmillä.  Yhdysvaltalaisten johdolla toteutetut muita maita ja kansoja vastaan suunnatut aggressiot, joissa vapauden ja demokratian ilosanomaa viedään ulkomaille rypälepommein ja muin aseellisin ja väkivaltaisin toimin, eivät voi olla demokratian kannalta muuta kuin huonoa pilaa.  "Vapauden ja demokratian" sijasta tällaisella toiminnalla tuotetaan pakkovaltaa ja diktatuuria, toteaa lehti.

USAn lieasta irronneista valtioista länsimainen valtamedia välittää vääristyneitä ja valheellisia tietoja.  Esimerkkinä ovat Kuuba ja Venezuela.  Pyritään vetoamaan tunteisiin järkevyyden sijaan ja pimitetään julkisuudelta vallankumouksen saavutukset esimerkiksi lukutaidottomuuden poistaminen.  Köyhyys väheni kymmenessä vuodessa 80 prosentista 32 prosenttiin, kun Hugo Chávez nousi presidentiksi.  USAn käytössä on 14 sotilastukikohtaa Kolumbiassa.  Huumekuljetukset kulkevat 85 prosenttisesti Tyynenmeren rannalla, mutta uudet tukikohdat reunustavat Venezuelan ja Ecuadorin rajoja.  Kun Kolumbian presidentti Álvaro Uribe pommitti Ecuadoria, niin USA syyllisti Chávezin, joka siirsi joukkoja turvallisuussyistä Kolumbian rajalle.  Ei kerrota, että Venezuelassa on 58 000 uutta koulua, 10 000 vanhaa koulua on korjattu, ja 25 miljoonaa on eriasteisessa opetuksessa ja koulutuksessa.  Venezuela toimittaa Kuubaan 90 000 barrelia öljyä päivittäin ja saa vastineeksi 20 000 lääkäriä.  Venezuelalaisista 99 prosenttia saa juomakelpoista vettä.  Sosiaaliset menot ovat nousseet 11 prosentista 20 prosenttiin kansantulosta.  USAssa työttömyys on 14 prosenttia, mutta Venezuelassa seitsemän.

ALBA-yhteistyö käyttää sucrea eli Chávez rikkoi USAn vapaakauppapakotteet sekä Kansainvälisen valuuttarahaston IMF ja Maailmanpankin WB vallan.  Aikaisemmin Etelä-Amerikan tapahtumat tulivat espanjankielisen CNN-yhtiön kautta, mutta nyt Telesur välittää kaikkialle reaalista tietoa tapahtumista eli on katkaistu mediayksinvallan siivet.  Petrocaribe myy öljyä köyhille valtioille edullisin ehdoin.  Etelän Pankki Banco del Sur ei määrää kuten IMF ja WB ehtoja, joilla rahoitusta voi saada.  UNASUR toimii Latinalaisen Amerikan puolustuksen yhteistyöjärjestönä, joka pyrkii Monroen opin lopulliseen kaatamiseen.  Seurauksena USAn Latinalaisen Amerikan poliittinen asiointi on siirtynyt ulkoministeriöltä Pentagonin Southcomille, ja neljäs laivasto lähetettiin Karibialle muun muassa Costa Rican ja Haitin tukikohtiin.  USA terrorisoi Latinalaista Amerikkaa, jossa on 74 USAn sotilastukikohtaa, painostaa henkisesti, pelottelee ja armeijan asiakirjan mukaan taistelee populistisia hallintoja vastaan.  Venezuelassa on Kolumbiasta viisi miljoonaa pakolaista, jotka ovat saaneet henkilötodistuksen.  Alkuperäiskansalaisilla on erikoishenkilötodistus, jolla he voivat ylittää valtiorajoja, joita he eivät tunnusta.  Kolumbian armeija on puolen miljoonan suuruinen eli kaksi kertaa niin suuri kuin Venezuelan ja Ecuadorin armeija yhteensä.  Myös Israelin tiedustelupalvelu MOSSAD kouluttaa Kolumbiassa.  Läntinen valtamedia ei juuri julkaise kehitysmaiden myönteisiä uutisia ja tapahtumia.

Kuubalaisten "toisinajattelijoiden" vapauttamisesta on niinikään puhuttu ja kirjoitettu valtamediassa isoin kirjaimin ja otsikoin.  Näin tapahtuu huolimatta siitä, että Kuuban rikoslakien mukaan tuomittujen henkilöiden "poliittisuus" on usein vähintäänkin kiistanalainen asia.  Yhdysvallat on syyttänyt Kuubaa "ihmisoikeusongelmasta".  Tällä perustalla Yhdysvallat on vaatinut Kuuban lakien mukaan tuomituille rikollisille "ihmisoikeuksia" niin sanotun "vapauden" nimissä.  Samalla Yhdysvallat sekaantuu Kuuban sisäisiin asioihin vaatimalla maata tekemään läntisen mallin mukaisia "poliittisia uudistuksia".  Yhdysvallat yrittää tällä tavoin tuhota kuubalaisten itse itselleen valitseman sosialistisen järjestelmän.  Lisäksi Yhdysvallat syyttää Kuubaa puhtaasti poliittisin perustein "terrorismin tukijaksi" vaikka minkäänlaista näyttöä asiasta ei ole. Kuuballa ei ole mitään tekemistä terrorismin kanssa.  Yhdysvalloista käsin on tehty lukuisia vakavia terrori-iskuja Kuubaa, kuubalaisia ja Kuubassa vierailleita matkailijoita kohtaan.  Iskujen tekijät ovat pääosin tiedossa, mutta Yhdysvallat on antanut heille de facto poliittisen turvapaikan.

Sen sijaan esimerkiksi Yhdysvalloissa vuodesta 1998 saakka laittomasti, mielivaltaisesti ja puhtaasti poliittisin perustein vangittuina olevista viidestä kuubalaisesta ei julkisuudessa puhuta juuri mitään.  Asia ei kiinnosta sen enempää esimerkiksi Suomen ulkoministeriä kuin täkäläistä mediaakaan.  EUn puitteissa ilmeisesti vain Espanjan parlamentti, poliittiset puolueet ja media ovat maailmalla muuten laajalti tunnetun Kuuban viitosten tapauksen huomioineet.  Kuubalaiset Gerardo Hernández, René González, Ramón Labañino, Fernando González ja Antonio Guerrero ovat 1998 lähtien vangittuina USAssa poliittisin perustein ja kelvottomin tuomioistuinkäsittelyin.  Pidätettäessä he tiedustelivat terrorismin vastaisesti Miamissa , josta tehdään toistuvia terrori-iskuja Kuubaa vastaan.  Heitä syytetään USAn "kansallisen turvallisuuden vaarantamisesta", mutta todisteita ei ole esitetty.  Kuubalaisvangit eivät saa tavata omaisiaan.  Läntinen valtamedia  ei juuri huomioi oikeusmurhaa.

Yhdysvaltain valtamedia syyttää muun muassa Kiinaa ja Kuubaa ihmisoikeuksien rikkomuksista peittääkseen omia ihmisoikeuksien loukkaamisiaan.  Samoin muiden läntisten suurvaltojen valtamedia syyttää muita maita samoista rikoksista peitelläkseen omia ihmisoikeusrikoksiaan.  Läntinen valtamedia ei juuri kiinnitä huomiota sionistisen Israelin harjoittamaan palestiinalaisten ihmisoikeuksien rikolliseen valtioterroristiseen loukkaamiseen.  Länsiliittoutuneiden Afganistanissa ja Pakistaninkin puolella edelleen jatkama ihmisten murhaaminen ei kai ole ihmisoikeuskysymys lainkaan?  USAn ja NATOn entisen Jugoslavian alueella ja Irakissa surmaamien ja vammauttamien ihmisten kohtalo ei ole näyttänyt kuuluvan läntisen mittapuun mukaisten ihmisoikeusloukkausten piiriin.  Lännen taholla kiinnitetään tarkoitushakuisesti huomiota valikoituihin yksittäistapauksiin samaan aikaan kun esimerkiksi koko maailmaa ja todellisia perustavanlaatuisia ihmisoikeuksia vakavasti uhkaavat sosiaaliset ja ekologiset uhkatekijät jäävät pahasti taka-alalle.

Lännen valtamedia ei uutisoi Israelista juuri mitään kielteistä.  Yleisö ei saa tietää, että sionistinen Israel on fasistinen valtio, joka noudattaa apartheid-politiikkaa palestiinalaisalueiden asukkaita kohtaan ja saa julmissa menettelytavoissaan USAn tuen sekä ymmärtämystä EUn taholta.  Israelilla on ydinaseita, joista länsimaiset suuret tiedotusvälineet eivät ole kiinnostuneita, vaikka oletus ydinaseista muualla saa ne raivon valtaan.  Länsimedia jättää huomioimatta arabimaiden kannanotot, joissa tarkoitetaan siirtokuntarakentamisen lopettamista.  Lännen valtamedia ei hyväksy palestiinalaisen Hamas-järjestön saamaa voittoa 2006 demokraattisissa parlamenttivaaleissa.

Etelä-Afrikan joukkotiedotusvälineet ovat valtion omistamaa radiota lukuunottamatta ulkomaisessa omistuksessa.  Afrikan Kansalliskongressi ANC arvioi Etelä-Afrikan kehityksen suuntaa 1994 tapahtuneen demokratisoinnin jälkeen kansallisdemokraattiseksi vallankumoukseksi NDR.  Tätä Etelä-Afrikan valtamedia mainitsee harvoin ja vielä vähemmän muun maailman valtamedia.  NDR on Suomen valtamediassa tuntematon.  Etelä-Afrikan kommunistinen puolue SACP arvostelee kapitalistista lehdistökäytäntöä siitä, että se kuvaa kehitystuloksia kierosti salakavalina ryhmäkuntataisteluina vasemmiston ja oikeiston kesken ANC-liikkeessä.

Kapitalismin vastainen poliittinen toiminta pyritään mediassa leimaamaan terrorismiksi tai kieltämään ideologiset oppositiot lainsäädännöllä.  Maailman kapitalismin lakeijat koettavat tietoisesti vääristää maailmankuvaamme mediassa.  Länsimainen valtamedia ja monen valtion virallinen tiedotus yrittävät luoda mielikuvaa "kansainvälisestä yhteisöstä", joka luotsaa maailmaa kohti rauhaa ja tasapainoa.  Todellisuudessa maailman luokka- ja geopoliittiset ristiriidat kärjistyvät.  Iskujen 11.9.2001 jälkeen sekä arabivaltioiden mediaa että sosialistis-kommunistisia tiedotusvälineitä häiritään järjestelmällisesti.  Televisio- ja radioasemien häirinnän lisäksi sähköpostilistoja ja verkkosivuja sabotoidaan sekä kommunististen puolueiden sähköpostilaatikoita tukitaan.

Berliinin muurin, "häpeän muurin", "kunniattomuuden muurin" tai "rautaesiripun" kaatumisesta on 2009 kulunut 20 vuotta ja tapauksen juhlinta on ylenpalttista.  Muurin kaatuminen oli Saksan "onnellisin päivä".  Kumman Saksan?  Ei ainakaan Saksan Demokraattisen Tasavallan DDR, jonka Länsi-Saksa miehitti.  Suurin osa eli 3/4 saksalaisista on valmis asumaan sosialistisessa valtiossa.  Lännen valtamedia uutisoi innoissaan 20-vuotisjuhlia, mutta ei kiinnitä juuri huomiota Israelin rakentamaan muuriin palestiinalaisia vastaan eli Israelin palestiinalaismaiden miehitystä jatkavaan Länsirannan muuriin, josta tulee 15 kertaa Berliinin muurin pituinen.  USAn Meksikon rajalle pystyttämästä muurista puhutaan vähän, samoin Ceutaa ja Melillaa ympäröivistä piikkilanka-aidoista.  Kuuban saarto jatkuu.  Marokon muurista ei puhuta yhtään mitään, se jatkaa Marokon miehitystä Länsi-Saharassa.  Tämä miinoitettu ja sotilaiden vartioima muuri on 60 kertaa Berliinin muurin pituinen.  Marokon miehittämässä Länsi-Saharassa ihmisoikeusloukkaukset ovat jokapäiväisiä.  Ainakin 82 maata on tunnustanut Länsi-Saharan itsenäisyyden muttei yksikään Euroopan maa.  Viron ja Latvian virtuaalimuuri venäläisiä vastaan on konkreettinen laeissa.  Israelin muuri ja muut muurit on lännessä hyväksytty, mutta poliittisista syistä Berliinin muuri ei ollut.  Valtavirtamedia rakentaa päivittäin eristyksen muureja.  Valtamedian mielestä alisteisten kansakuntien isänmaallisuus haiskahtaa populismilta tai terrorismilta tai ei ansaitse huomiota.

Bushin hallituksella 2002 Los Angeles Timesin mukaan on suunnitelma ydinaseiden käyttöön Venäjää, Kiinaa, Korean Demokraattista Kansantasavaltaa KDKT, Irakia, Irania, Libyaa ja Syyriaa vastaan sekä Israelin-Palestiinan ongelman ratkaisemiseksi ydinasein.  Kesällä 2002 USAn ensi-iskumahdollisuus koskee 60 valtiota.  Uutta pahuutta edustavat Valko-Venäjä, Kenia, Zimbabwe, Gabon, Namibia, Etelä-Afrikka, Serbia ja muut.  Barack Obama laajentaa sotaa Afganistanissa ja vihjaa sotatoimiin Jemeniä ja Somaliaa vastaan sekä valmistelee sotaa Irania vastaan.

Shanghain yhteistyöjärjestö SCO perustettiin 2001 kesäkuussa.  Siihen kuuluvat Venäjä, Kiinan kansantasavalta, Kazakstan, Kirgisia, Tadzhikistan ja Uzbekistan.  Tarkkailijajäseniä ovat Mongolia, Pakistan, Intia ja Iran.  SCO muodostaa taloudellisen ja sotilaallisen vastapainon USAn hegemoniapyrkimyksille.  Järjestön valtioiden pinta-ala kattaa 3/5 maapallosta ja väkiluku on lähes 1,5 miljardia ihmistä.  Kollektiivinen turvallisuusjärjestö CSTO perustetiin 1992.  Sen tarkoitus on syventää jäsenmaiden poliittista ja sotilaallista yhteistoimintaa.  Jäsenet ovat Venäjä, Valkovenäjä, Armenia, Kazakstan, Kirgisia, Tadzhikistan ja Uzbekistan.  Länsimainen ja siinä luvussa suomalainen valtamedia ei juuri käsittele näiden järjestöjen asioita.

Länsimainen valtamedia harrastaa indoktrinaatiota.  Tiedotusopissa se (ujuttaminen, mieleen iskostaminen, aatteeseen saattaminen, uskotus) on sanoman tuottajan vaikuttamaan pyrkivää viestintää, jossa viestinnän kohde ei tiedosta olevansa vaikutuksen kohteena.  Jos kohde huomaa vaikuttamisyrityksen, indoktrinaatio muuttuu propagandaksi, joka voi olla totta tai valhetta.  Propaganda on läheistä sukua mainonnalle.  Indoktrinaatiota toteutetaan sääntelemällä uutisvirtaa ja uutispainotuksia joukkotiedotusvälineissä eli mediassa.  Kun asioista tuotetaan uutisia valikoimalla riittävän yksipuolinen kuva, alkaa yleinen mielipide muodostua halutun kaltaiseksi.  Länsimainen valtamedia käyttää yhä enemmän kuvien manipulointia.

Kylmä sota päättyi 1991 Neuvostoliiton hajottua, mutta Helsingin Sanomat näyttää jääneen kylmän sodan perinnesäätiöksi.  Erkkodynastia ei ole halunnut saattaa omaa ideologista luokkataisteluaan päätökseen.  Lehti on avoimesti NATO-myönteinen.  Se pitää NATOn hyökkäyssotia oikeutettuina.  Se suhtautuu olemassa oleviin sosialistisiin valtioihin vihamielisesti ja vähättelevästi.  Lehti vääristelee tietoisesti näiden maiden yhteiskunnallisia saavutuksia ja pyrkimyksiä.  Suomen valtavirtauutismedia: vanha poliittinen etupiiriajattelu, valikoiva poliittinen empatia, sympatia ja antipatia sekä poliittinen retoriikka.  Kosovon itsenäisyys kelpaa valtamedialle, mutta Abhasian itsenäisyys ei.

Suomessa on meneillään valtamedian tukema värivallankumous.  Muistattehan Georgian ja Ukrainan.  Kaava on ollut aina sama: USAIDn ja NEDn rahoittama "oppositio" kaappaa vallan vedoten "vaalivilppiin".  Värivallankumousten avulla entisiin Neuvostotasavaltoihin on saatu istutettua USA-myönteinen johto entisen Venäjän suuntaan kallellaan olleen tilalle.  Vaarallisin tähänastisista värivallankumouksista on ollut Georgiassa (Gruusia), missä USA istutti valtaistuimelle edesvastuuttoman häirikön Mikheil (Mihail) Saakashvili.  Hän onnistui saamaan aikaan lyhyen sodan Venäjän ja Georgian välille, kun Georgian armeija hyökkäsi vuoden 2008 elokuussa brutaalisti Etelä-Ossetian pääkaupunkiin Tshinvaliin surmaten satoja siviilejä sekä myös alueella toimivia venäläisiä rauhanturvaajia.

Suomen ulkoministeri Alexander Stubb julisti välittömästi, että päivämäärä 080808 jää historiaan, ei Georgian vaan Venäjän (kuten media väittää) hyökkäyksen johdosta.  Stubb, samoin kuin Martti Ahtisaari, Jyri "Venäjä, Venäjä, Venäjä" Häkämies ja muut kuuluvat Suomen oman värivallankumouksen puuhamiehiin.  Heidän johdollaan on purettu Suomen perinteinen, Paasikiven ja Kekkosen luoma puolueettomuus- ja rauhanpolitiikka.  Tilalle on istutettu USA-suuntautunut NATO-masinointi Afganistanin sotaan osallistumisineen.  Vähältä piti, ettei Suomi lähtenyt myös Irakin sotaan.  Sen järjettömyyden esti Anneli Jäätteenmäen sankarillinen toiminta, kun hän paljasti Paavo Lipposen kansan selän takana harjoittaman suhmuroinnin George W Bushin kanssa (muistattehan: "Welcome to the coalition").

Huomautuksia

Teokseni ei ole eri alojen oppikirja.  Silti olen joitain asioita selittänyt tarkemmin ymmärrettävyyden vuoksi.  Kirjassa sen laajuuden tähden ei ole kuvitusta.  Syvempiä tietoja ja kuvia löytyy kirjastosta ja vaivattomammin verkosta.  Olen käyttänyt rakennetta kuninkaan Kustaa Vaasa tavallisemman kuningas Kustaa Vaasan sijasta.  Näin vieraskieliset nimet säilyvät perusmuodossaan.  En ole käyttänyt mielestäni turhia välimerkkejä kaksoispiste, piste ja muita kuten usein lainausmerkkejä.  Lehden nimessä Ilta=Sanomat ei ole yhtäläisyysmerkkiä, vaan logon vanha tavuviiva niin kuin sen näppäimistöstä saa kirjoitettua.

Kaikkinainen tieteellinen arvostelu on minulle tervetullut.  Ns yleiselle mielipiteelle en ole koskaan tehnyt myönnytyksiä ja sen ennakkoluulojen suhteen olen samalla kannalla kuin suuri firenzeläinen mielilauseessaan: Segui il tuo corso, e lascia dir le genti! - Kulje omaa tietäsi, ja anna ihmisten puhua!

Karl Marx, Pääoma I, 1867

Ken lukee kirjailijan Marcel Proust Kadonnutta aikaa etsimässä tai selkosten Proustin Kalle Päätalo Koillismaa- ja Iijokisarjat, lukee myös Median kronikan.  Lukijan on nähtävä vaivaa, sillä kirjoittaja on tehnyt suuren työn tietoja kerätessään.

Espoossa Lapsen oikeuksien päivänä 20.11.2011

Hannu Kautto
Median kronikan suppea aikajana 15 000 eaa - 2009 jaa

Tulevaisuus kuuluu kirjalle eikä pommille, rauhalle eikä sodalle.  Victor Hugo

Vuosilukuina käytetään perinteisiä vuosilukuja, jotka saattavat poiketa median kronikassa vasemmalla laidalla mainituista.  Perinteinen vuosiluku löytyy tässä tapauksessa tavallisesti aihetta käsittelevässä kohdassa.  Suomen tietoja on lisätty vertailun vuoksi.

15 000 eaa:  Ranskassa Lascauxin luolissa yritetään kalliomaalauksilla tallentaa historiaa.
8000:  Etelä-Ranskassa Pyreneillä Mas d'Azilissa (oksitaaniksi Mas d'Asilh) maalataan kiviin geometrisia merkkejä.
4500:  Ensimmäinen egyptiläinen Kuolleiden kirja kirjoitetaan.
4000:  Sumerilainen kirjoitus alkaa erota kuvakirjoituksesta.
3000:  Sumerilaisilla on kirjoja savitauluina korissa. He käyttävät leimasimena sinettisormusta ja -sylinteriä, jossa on rotaatiopainamisen periaate.  Mesopotamian Erachissa on Punaisen temppelin kirjasto, jossa on piktografikirjoitusta sisältäviä savitauluja.
3000:  Faraon Narmer ihomaalipaletista alkaa tunnettu historiankirjoitus: Horus tuo faraolle 6000 vankia.
2900-2850:  Faraon palatsissa on arkisto ja kanslia.
2698:  Kiinalainen Tshang Chiehi (Tien Chen tai Tshen) kehittää kiinalaisen kirjoitusmerkkijärjestelmän ja tussin.
2500:  Kirjakäärö eli -rulla otetaan käyttöön Egyptissä.
2100: Gilgamesh-eepos on maailman vanhin sankaritaru.  Heettiläiset ja hurrilaiset kääntävät sen omalle kielelleen. Sumerilaisen renesanssin aikana on olemassa Gilgamesh-eepoksen painos.  Eepos tallennetaan ensi kertaa kirjalliseen muotoon 1700 eaa.  Gilgamesh on Urukin kaupungin tarumainen sumerikuningas.
2061-1650:  Egyptin keskimmäisen valtakunnan aikana palatsin kullakin hallintohaaralla ja temppelillä on oma koulunsa - elämän talot.  Pääkaupungissa on virkamieskoulu.  Kouluissa oppilaat oppivat lukemaan laulamalla kuorossa valittuja tekstejä ja kirjoittamaan jäljentämällä ja sanelun mukaan.
2050:  Sumerin tulevat virkamiehet käyvät koulua e-duba - taulutalo, jota vastaa babylonialaisten bit mummi - tiedon talo.  Siellä opetetaan ensin savitaulun tekeminen ja oikea styluksen ote, nuolenpääkirjoitusta, matematiikkaa (myös neliöön korotus), laskemaan pinta-aloja jne.  Sumerilaiset matemaatikot luovat desimaali- ja seksageesimaalijärjestelmän.
2000:  Sumerilaiset kirjoittavat savitauluille, ja egyptiläiset kirjoittavat hieroglyfinsä papyrukselle ja pergamentille.  Egyptiläinen kartta esittänee kullanhuuhdontapaikkoja Niilin ja Punaisen meren välillä.  Babyloniassa laki määrää, että kaikki liiketoiminta on kirjallisesti vahvistettava.  Asiakirja on myös allekirjoitettava.  Koska harvat osaavat kirjoittaa, niin monet hankkivat sinetin, johon nimi on kaiverrettu.  Sylinterisinetillä nimi voidaan painaa savitauluun.  Sinettiin kaiverrettu kuva on usein Gilgamesh-eepoksen aihepiiristä.
2000-1100:  Egyptissä kirjoitetaan Sinuhen kertomus (varhaisin kopio Amherstin papyrus 2000) ja sitä kopioidaan usein.
1600:  Mooseksella ja Joosualla on kartta Palestiinan jaosta 12 heimon kesken.
1500:  Egyptissä harjoitetaan järjestelmällistä kirjakauppaa ja kustannustoimintaa.  Tällöin aletaan Vainajan kirjaa kirjoittaa papyrukselle.
1370:  Egyptiläisissä papyrusrullissa - rotuli on kirjan kuvitusta.  Faraon Seti I kirjurin Huneferi Kuolleidenkirjassa on mestarillinen kuvitus kuten sielun punnitseminen höyhenellä.
1350-luku:  Egyptin farao Amenofis IV Neferkheperura eli Akhenaten (Khuenaten, Ekhnaton - Atonille mieluinen) (1370-52) käyttää sensuuria taistellessaan vanhoja paikallisjumalia vastaan aurinkoa edustavan Aten- tai Aton-jumalan puolesta.  Samoin tekee Ammonin papisto vastauskonpuhdistuksessaan.
1150-1100:  Foinikialaiset kehittävät 22 konsonanttikirjaimen aakkoset.
1000-luku:  Kreikkalaiset omaksuvat foinikialaiset kirjaimet, jotka etruskit ottavat 800-luvulla käyttöön.  Latinalaiset oppivat 500-luvulla ne heiltä.
800-100:  Mesopotamiassa kirjoitetaan pergamentille savitaulujen ohella.
722-491:  Kiinassa käytetään leimasimia yleisesti.  Sinetin esikuva on sormenjälki, joka on maailman vanhin kohopainomenetelmä.
540:  Peisistratos perustaa Ateenassa yleisen käsityksen mukaan maailman ensimmäisen julkisen kirjaston.
400-luku:  Kiinassa puu- tai bambutauluja eli kapeita liuskoja kootaan yhteen silkki-, hamppu- tai nahkanyöreillä.  Sidos on ts’e, japaniksi satsu.  Kreikkalaisen filosofin ja sofistan Protagoras (490-411) kerettiläisiksi leimatut kirjoitukset jumalista tuomitaan polttoroviolle vajaat kaksi vuosikymmentä Perikleen kuoleman jälkeen.  Protagoras ei ole varma jumalien olemassaolosta.  Hän hukkuu paetessaan jumalattomuudesta syytettynä Ateenasta.
443:  Roomassa perustetaan kahden miehen censorin (sensorin) virka.  Censorien tehtävänä on toimittaa väestönlasku ja verollepano, valvoa yleistä moraalia eli ohjata laskettavien ja luokiteltavien ihmisten tapoja sekä teettää julkisia töitä.  He valvovat julkisia ja yksityisiä tapoja regimen morum tai cura morum ja antavat tarvittaessa rangaistuksia.
430:  Kreikkalainen Eupolis puhuu paikasta, jossa kirjoja myydään.  Ateenassa kirjoja myydään torilla.
300-luku:  Kreikassa kaiverretaan tärkeitä tietoja puutauluihin, joita ripustetaan julkisille paikoille kaikkien nähtäväksi.  Ne ovat sanomalehtien ja julisteiden edeltäjiä.
207:  Roomassa perustetaan kirjureiden kilta.
206 eaa - 219 jaa:  Kiinassa Han-dynastian aikana syntyy tiedotusjärjestelmä ja postiverkko lehtineen Ti pao - Virkalehti, joita lähetetään Kiinan virkamiehille, Ch'ao pao - Hovilehti ja Kung-men-ch'ao - Keisarin Hovi.  Niitä kirjoitetaan aluksi käsin ja myöhemmin painetaan.  Lehdet ilmestyvät T'ang-dynastian aikana 618-907 tiheään.  Sung-dynastian aikana 960-1278 oppineet voivat lukea niitä, ja Ming-dynastian aikana 1367-1644 muutkin lukutaitoiset.  Ch'ing-dynastian aikana 1644-1911 syntyy 1700-luvulla yksityisiä uutistoimistoja, jotka kirjoittavat, painavat ja myyvät virallisia lehtiä.
200-100:  Kiinassa keksitään paperi, jota aletaan käyttää moniin tarkoituksiin käärepaperista talvivaatteisiin.
100-luku:  Kiinaan perustetaan keisarillinen korkeakoulu Korkein oppilaitos - Taixue.
100:  Intiassa aletaan pyhiä tekstejä levittää kirjallisessa muodossa kuivatuista palmunlehdistä tehdyille liuskoille.  Kirjoituksen reiällä varustetut palmunlehtisivut sidotaan langalla nipuiksi.  Ehkä tästä saa alkunsa pyhien kirjoitusten nimitys lanka - suutra.  Kirja codex-muodossa otetaan käyttöön Roomassa.
100-44:  Julius Caesar määrää tehtäväksi kartan Rooman valtakunnasta.
59 eaa lähtien:  Julius Caesar määrää päivittäin käsinkirjoitetun virallisen sanomalehden Acta diurna - Päivän tapahtumat postittamisen Roomassa.  Siitä käytetään myös nimiä Acta urbis ja Acta populi Romani.  Sadat orjat monistavat sitä kirjoitustuvissa noin 5000 kappaletta.  Lehdessä tiedotetaan senaatin ja kansankokouksen keskusteluista ja päätöksistä sekä keisarin määräyksistä.  Tiedotetta lähetetään myös provinsseihin ja joukko-osastoihin.  Marmoritaulu on seinälehtenä.  Ylipappien kronologiset muistiinpanot ovat Annales maximi (pontificum).  Viikkolehti on Commentarium Rerum Urbanarum, jonka painos lienee noin 10 000 kappaletta.  Se kertoo suurkaupungin tapahtumista.  Kaupungeissa on albumeja eli valkoisiksi maalattuja tiiliseiniä, joille punamullalla ja hiilellä piirretään ilmoituksia ja kuulutuksia muun muassa julisteita gladiaattoreiden taisteluista.

79 jaa:  Pompeijissa on vanhin tunnettu säilynyt mainosjuliste.
105:  Kiinalainen Ts'ai Lun tekee tunnetuksi, kuinka paperia valmistetaan.  Paperia käytetään kirjoitusalustana.
389:  Aleksandrian kirjasto hävitetään toisen kerran, kun kristityt ryöstävät sen.  Kristityt hävittävät ja polttavat 391 Serapeionin temppelin kirjastoineen, joka on Aleksandrian kirjaston tytärkirjasto.
400:  Kiinassa kehitetään lamppunoesta mustetta - tussia , jota käytetään siveltimellä kirjoittamiseen ja myöhemmin laattapainatuksiin.
538:  Roomalainen poliitikko ja historioitsija Flavius Magnus Aurelius Cassiodorus Senator perustaa kirjaston ja koulun luostariinsa Vivarium Etelä-Italian Scyllaceumissa eli Squillacessa ja avaa scriptoriumin eli kirjoitushuoneen munkeille, jotka hän velvoittaa kopioimaan käsikirjoituksia.
600:  Paperia aletaan käyttää Koreassa, Japanissa ja Persiassa.
618-906:  Kiinassa T'ang-dynastian aikana buddhalaisia tekstejä varustetaan joko käsin maalatuin tai painetuin kuvin.
730:  Kai-Yuan Tsao Bao painaa Tang-dynastian aikana leikatuilta puulaatoilta seitsemän lehteään, joka on vanhin tunnettu painettu  teksti.
751:  Arabit oppivat paperinvalmistuksen salaisuuden kiinalaisilta Samarkandissa.
764-70:  Japanin keisarinna Shotoku painattaa puulaatoilla eli puuleikkauksilla suuret määrät dharaneja eli rukouksia.
770-89:  Kaarle Suuren käskystä uudistetaan kirjoitusta ja muotoillaan karolinginen minuskeli, joka yhtenäistää Euroopan kirjoitusta.  Kiinassa tekstiä painetaan puulaatoilla paperille.
862:  Perimätiedon mukaan thessalonikilaiset munkkiveljekset Kyrillos (Kirill) ja Methodios (Mefodi) laativat glagoliittisen kirjaimiston eli glagolitsa, joka on kyrillitsan eli kyrillisen kirjaimiston edeltäjä.
868:  Ensimmäinen täydellinen kirja Timanttisuutra painetaan Kiinassa.
883:  Lin Pin mainitsee laattapainatuksen ensi kertaa kirjallisuudessa.  Hän tutkii laattapainatuksen painatteita Shetzuanissa.
932:  Kiinassa Feng Tao aloittaa Kiinan klassikoiden painamisen puulaatoilla.  Työ kestää 21 vuotta.
950:  Espanjassa käytetään paperia.
960-1297:  Song-dynastian aikana Kiinassa painetaan suurin painoksin kirjoja.
1034-49:  Kiinassa Pi-Sheng valmistaa irtokirjakkeita polttamalla savesta niitä.
1050:  Paperinvalmistus tuodaan Eurooppaan Sisilian ja Espanjan kautta.  Espanjassa Xátivassa perustetaan tamppimylly, jossa muokataan lumppuja paperinvalmistukseen.
1096:  Oxfordissa on opetusta.
1100-luku:  Italian ensimmäinen paperimylly pystytetään Fabrianoon.
1119:  Bolognan yliopisto perustetaan.
1189:  Etelä-Ranskan Heraultiin pystytetään paperimylly.
1275:  Pariisin yliopisto vaatii kirjakauppiailta valan, että he ostavat ja myyvät kirjoja uskollisesti ja rehellisesti.
1282:  Bolognassa aletaan käyttää paperissa vesileimaa.
1294:  Paperirahaa lasketaan liikkeeseen Persian Tabrizissa varustettuna kiinalaisin ja arabialaisin tekstein.
1320:  Kölniin perustetaan paperimylly.  Samoihin aikoihin Mainzissa alkaa paperimylly toimia.
1370:  Ranskassa painetaan puulaatoilla kankaalle Bois Protat laattojen omistajan Jules Protat mukaan.
1389:  Saksassa kauppias ja raatimies Ulman Stromer (Stromeyer) perustaa paperimyllyn Gleismühle Nürnbergiin.
1392:  Koreassa kuninkaan määräyksestä valetaan irtokirjakkeita ja painetaan niillä.
1440-48:  Saksalainen Johannes Gutenberg kehittää irtokirjakkeet, niiden käsinvalulaitteen, painovärin ja painokoneen.  Gutenbergin vanhin säilynyt painate on vuodelta 1446.
1446:  Vanhin saksalainen päivätty kuparipiirros on uskonnollisaiheinen kuva Eine Geisselung Christi - Kristuksen ruoskiminen.
1450-luku:  Ensimmäiset tunnetut maksulliset ilmoitukset on Kiinan virallisessa lehdessä King-Pao.
1452-55:  Gutenberg painaa raamatun Mainzissa.  Kirjapainotaito leviää nopeasti: Strassburg 1458,  Subiaco Rooman lähellä 1463, Basel 1466, Venetsia 1469, Pariisi ja Bologna 1470, Ofen eli Buda 1472, Lyon 1473 ja Lontoo 1476.  Kirjapaino on 1501 mennessä yli 250 paikkakunnalla.
1457:  Vanhin tunnettu kirjanpainajanmerkki on kaksikilpinen eli Fustin ja Schöfferin sukuvaakuna.
1460:  Kirjanpainaja Albrecht Pfister painaa Bambergissa ensimmäisen painetuin kuvin ilmestyneen kirjan.  Teksti painetaan ensin ja sitten puuleikkauksilla kuvat, jotka somistetaan ja väritetään käsin.
1464:  Strassburgilainen painaja Heinrich Eggestein julkaisee ensimmäisen tunnetun kirjamainoksen.  Ensimmäinen uudenvuodenkortti painetaan.
1468:  Ranskalainen leimasinleikkaaja ja metallirahojen mestari Nicolaus Jenson luo Venetsiassa ensimmäisen puhtaan antiikvan.
1479:  Kirkollinen sensuuri alkaa Kölnissä paavin määräyksestä ja 1486 Mainzissa.
1485:  Ensimmäisen kirjainnäytteen julkaisee Erhard Ratdolt Augsburgissa.
1501:  Italialainen Aldo Manuzio eli Aldus Manutius käyttää ensi kerran kursiivia, jossa on kuitenkin antiikvan suuraakkoset.  Niiden leikkaaja on kultaseppä Francesco Griffo.  Octavus Petrucci painaa teoksen Harmonicae musices odhecaton kolmesti: ensin punaisella nuottiviivastot, sitten teksti ja sen jälkeen mustalla nuotit.  Puuleikkaus sopii hyvin nuottien painamiseen.
1505:  Augsburgilainen aseseppä ja kaivertaja Daniel Hopfer keksii metallin syövytyksen ja valmistaa kuparipiirroksia.  Syövytys täydentää kaiverrustekniikkaa.
1513:  Sveitsiläinen puupiirtäjä Urs Graf vedostaa ensimmäisen päivätyn syövytyksen eli etsauksen rautalaatalta: Ein Mädchen wäscht sein Bein - Tyttö pesee jalkojaan.
1515:  Paavi Leo X antaa sensuurimääräyksen Inter Sollicitudines.  Antoine Vincent alkaa valmistaa yrityksessään Lyonissa painoväriä.
1521:  Ranskan kuningas Frans I vaatii luovutettavaksi vapaakappaleet kerettiläisten kirjoitusten painamisen ehkäisemiseksi.
1530:  Ranskalainen leimasinleikkaaja, kirjakevalaja ja kirjanpainaja Claude Garamond valmistaa antiikvan Caracteres de l'Université eli Garamond.  Siihen valmistuu viisi vuotta myöhemmin kursiivi.  Hän leikkaa kreikkalaisen kirjaimen Grec du Roi kuninkaalle Frans I.
1536:  Emissaari Juan Cromberger lähettää sevillalaisen painajan Juan Pablos (italialainen Giovanni Paoli) Amerikkaan Meksikoon ja perustaa Amerikan mantereiden ensimmäisen kirjapainon.
1546:  Pariisilainen kirjanpainaja Guillaume Le Bret alkaa käyttää lainausmerkkejä, joita humanistit käyttivät käsikirjoituksissaan 1400-luvun alusta.
1550:  Jérôme Cocx perustaa Antwerpeniin suuren graafisen laitoksen puupiirrosten välitykseen.  Paperitapettia aletaan valmistaa Euroopassa, kun espanjalaiset ja hollantilaiset kauppiaat tuovat sitä Kiinasta.  Persialainen keksintö marmoroitu paperi tuodaan kirjansitojille.
1557:  Roomassa valmistuu paavin Paavali IV teettämänä kiellettyjen kirjojen luettelo Index librorum prohibitorum, jossa on 650 kirjaa.  Indeksi on niin täynnä virheitä, että sitä ei voi julkaista.  Siitä otetaan 1559 korjattu painos.
1589:  Jesuiitat vievät Gutenbergin keksinnön Kiinaan!
1592:  Ensimmäisen tunnetun kirjakevalajan kirjainnäytteen julkaisee valimo Egenolff-Berner Franfurt am Mainissa.
1595:  Cristophe Plantinin vävy painaja Gilles Beys ottaa käyttöön kirjaimet J, j, U ja u.  Ne puuttuvat vielä 1628 Vatikaanin painon kirjainnäytteestä.
1597:  Euroopan ensimmäinen aikakauslehti Annus Christi ilmestyy kuukausittain Rohrschachissa.
1605:  Abraham Berhoeven alkaa julkaista Antwerpenissä flaamiksi Euroopan ensimmäistä viikkolehteä Nieuwe Tidinghe.
1606:  Lontoossa ilmestyy viikkolehti The Weekely Newes Jeffrey Chorltonin painamana.
1609:  Eräs ensimmäisistä viikkolehdistä Relation julkaistaan Strasbourgissa.
1620:  Hollantilainen Willem Janszoon Blaeu parantaa käsinpainokonetta tekemällä sen tärkeimmät osat raudasta.
1621:  Ensimmäinen englantilainen sanomalehti Corante, or weekely newes from... julkaistaan.
1631:  Ensimmäinen ranskalainen sanomalehti La Gazette julkaistaan.  Sen perustaja on lääkäri Théophraste Renaudot.
1638:  Stephen Daye pystyttää Cambridgeen (entinen New Town, Massachusetts) kirjapainon.  Tuleva Yhdysvallat saa kirjapainotaidon 101 vuotta myöhemmin kuin Meksiko ja lähes 200 vuotta sen Euroopassa käyttöönoton jälkeen.  Ruotsin postilaitos aloittaa toimintansa ja Suomen postilaitos perustetaan ja vahvistetaan postitaksa reitille Tukholma - Ahvenanmaa - Turku - Helsinki - Porvoo - Viipuri - Käkisalmi - Nevanlinna - Narva.
1640:  Ludvig XIII perustaa kuninkaallisen kirjapainon Imprimerie Royale muuttamalla Louvreen 1620 perustamansa painon nimen.  Painosta tulee myöhemmin Imprimerie Nationale.
1642:  Västeråsilainen kirjanpainaja Peder Ericsson Wald tuo kirjapainotaidon Suomeen, kun Turun Akatemian paino perustetaan.  Saksalainen Ludwig von Siegen keksii mezzotinton.
1667:  Englantilainen fyysikko Robert Hooke ehdottaa kahden kalvon väliin pingotettua tiukkaa lankaa äänen siirtoon.  Saksalainen Bertil Obenher perustaa piispalle Johannes (Juhana) Gezelius vanhempi paperimyllyn Pohjan pitäjään.
1670:  Hollannissa keksitään jauhatushollanteri lumppujen jauhamiseen.
1683:  Englantilainen painaja Joseph Moxon julkaisee teoksen The Mechanick Exercises, jonka toinen osa Mechanick Exercises on the Whole Art of Printing käsittelee kirjanpainamista.  Ranskalainen painaja Martin-Dominique Fertel laatii 1723 jokapäiväisestä painotyöstä teoksen La Science pratique de l'imprimerie.  Ranskalainen Pierre Simon Fournier Le jeune kirjoittaa 1764-66 patriisin leikkaamisesta ja kirjakkeiden valamisesta teoksen Manuel Typographique.
1702:  Ranskalainen punssinleikkaaja Philippe Grandjean saa valmiiksi patriisisarjansa Romain du Roi, jonka hän aloitti 1695.
1714:  Englantilainen insinööri Henry Mill saa patentin kirjoituskoneelle.
1722:  Englantilainen kaivertaja William Caslon valaa ensimmäiset asteet Caslon-antiikvaa 1720 perustamassaan Englannin ensimmäisessä kirjakevalimossa.  Kirjainsarja valmistuu 1734 täydellisenä.
1737:  Ranskalainen kirjasinleikkaaja ja kirjakevalaja Pierre Simon Fournier Le jeune esittää typografisen mittajärjestelmänsä.
1739:  Skotlantilainen kultaseppä William Ged painaa Edinburghissa kirjan stereotypoiduilta painolevyiltä.  Hän kehitti 1725-29 kipsistereotypian.
1750:  Saksalainen Hans-Adam Schweikard kehittää akvatintaa.
1757:  Englantilainen kirjoituksenopettaja ja kalligrafi John Baskerville julkaisee latinankielisen Vergiliuksen teoksen.  Se on ladottu Baskerville-antiikvalla (muotoiltu 1752), jonka leikkaaja on leimasinleikkaaja John Handy, ja painettu kovalle ja sileälle pergamentin tapaiselle velinipaperille.
1760:  Lyonilainen Foy leikkaa puulaatan poikkisyyhyn pelikorttien painamista varten.
1765-68:  Ranskalainen Jean Baptiste Le Prince kehittää akvatinta- eli pölyraemenetelmää.
1771:  Italialainen kirjanpainaja ja kirjasinten leikkaaja, painajien kuningas Giambattista Bodoni julkaisee ensimmäisen kirjainnäytteensä Fregi e Maiuscole incise e fuse da Giambattista Bodoni.  Aurora Sällskapet - Aurora-seura perustaa Turussa sanomalehden Tidningar Utgifne af et Sällskap i Åbo. 
1775:  Rakennetaan viivauskone tilikirjapaperia varten.
1776:  Virginian valtio säätää perustuslaissaan lehdistön vapauden periaatteen.  Suomenkieliset Tieto=Sanomat alkavat ilmestyä.
1780:  Teräskynä keksitään.  Englantilainen Samuel Harrison alkaa valmistaa Birminghamissa teräskyniä.
1781:  Ranskalainen kirjakevalaja Francois Ambroise Didot hylkää pitkän s-kirjaimen, jota käytetään sanan keskellä.
1782:  Ranskassa Dom Gauthey käyttää putkea kokeillessaan akustista puhelinta.  Turussa ilmestyy Suomen ensimmäinen varsinainen aikakauslehti naistenlehti Om Konsten at rätt behaga, joka antaa elämänohjeita ja opettaa käyttäytymistapoja.
1785:  Francois Ambroise Didot julkaisee typografisen mittajärjestelmän Didot.  Lontoossa John Walter perustaa sanomalehden The Times.
1787:  Ranskalainen Thirault kehittää paperinleikkauskoneen, jota mekaanikko Guillaume Massiquot parantaa 1840.
1788:  Giambattista Bodoni julkaisee kirjainnäytteensä Manuale tipografico.
1789:  Ranskan ihmis- ja kansalaisoikeuksien julistuksessa säädetään lehdistön vapaus.
1790:  Englantilainen Thomas Bewick julkaisee pääteoksensa A General History of Quadrupeds.  Bewick kehitti puuleikkausta poikkisyyhyn eli xylografiaa 1775 lähtien.  Englantilainen William Nicholson saa patentin rotaatiokoneen edeltäjälle, jossa on väritelat.
1791:  Ranskalainen Claude Chappe kokeilee Pariisissa optista lennätintään.
1794:  Chappen optinen lennätin rakennetaan Pariisin ja Lillen välille.  Se käsittää 20 asemaa 230 kilometrin matkalla.  Suomalaissyntyinen runoilija ja tiedemies Abraham Niclas Clewberg, 1789 Edelcrantz, (1754-1821) suunnittelee optisen lennättimen koeasemat Tukholmaan.  Lennätintä laajennetaan Tukholman lähistön linnoihin ja linnoituksiin, 1796 Grisslehamniin, Ahvenanmaalle ja Turkuun Kakolanmäelle (se tuhoutuu 1889 tulipalossa).
1796-98:  Baijerilainen Johann Alois Senefelder keksii uuden painomenetelmän litografian eli kivipainon Münchenissä.
1798:  Ranskalainen insinööri Nicolas-Louis Robert rakentaa ensimmäisen paperikoneen Essonnesissa Pariisin lähellä ja saa 1799 patentin jatkuvatoimiselle paperikoneelle.
1800:  Englantilainen lordi Charles Stanhope rakentaa insinöörinsä Robert Walker avulla Lontoossa ensimmäisen raudasta tehdyn käsinpainokoneen.
1802:  Englantilainen Thomas TomWedgwood julkaisee menetelmänsä tuottaa siluetteja eli fotogrammeja hopeanitraatilla herkistetylle paperille.
1804:  Charles Stanhope ja Andrew Wilson parantavat kipsistereotypiaa.
1806:  Englantilaisten John Hallin, Bryan Donkinin, John Gamblen ja Henry Fourdrinierin Robertin koneesta kehittämä paperikone tuottaa jatkuvaa paperirainaa, ja Fourdrinier saa sille patentin.
1807:  Englantilainen paperikauppias John Brown saa patentin maailman ensimmäiselle tiikelipainokoneelle.
1811:  Saksalainen Friedrich König keksii ja rakentaa maanmiehensä Andreas Friedrich Bauer kanssa mekaanisen pikapainokoneen, joka on pysähdyssylinterikone, ja saa sille patentin.  He rakentavat 1812 pikapainokoneen, jonka nopeus on 800 arkkia tunnissa.
1813:  Yhdysvaltalainen George Clymer rakentaa vipujärjestelmällä ja vastapainolla varustetun nykäisimen eli painimen Columbia.
1817:  Alois Senefelder rakentaa parannetun kivipainokoneen Münchenissä.
1818:  Ranskalainen Godefroy Engelmann painaa Pariisissa kromolitografioita eli värillisiä kivipainotöitä.  Ranskalainen painaja René Pierre Lorilleux perustaa painoväritehtaan.
1819:  Ranskalainen kemisti Jean-Nicolas Gannal korvaa nahkaisen väritelan hytytelalla, joka hyty valmistetaan siirapista ja gelatiinista.
1822:  Ranskalainen Jean Francois Champollion tulkitsee Rosetten kiven egyptiläiset hieroglyfit.  Ranskalainen kemisti Joseph Nicéphore Niépce valmistaa ensimmäisen valokuvansa.  Englantilainen insinööri William Church suunnittelee Birminghamissa maailman ensimmäisen latomakoneen, joka monimutkaisena ei sovellu käytännön työhön.  Bryan Donkin kokeilee paperin kuivaamista höyryllä kuumennetulla sylinterillä.  Hän rakentaa 1829 viiden sylinterin kuivauslaitteen, jolla paperi voidaan kuivata yhdellä koneella.  Paperirainan leveys on noin 1,5 metriä.
1827:  Nicéphore Niépce kopioi ja syövyttää ensimmäisen kuvan kupariin.  Tästä syntyy myöhemmin valomekaaninen jäljennösmenetelmä.
1829:  Ranskalainen latoja Claude Genoux keksii Pariisissa paperimatriisin ja -stereotypian.  Matriisin raaka-aineina on liitu- ja tärkkelysmassa, jolla liisteröidään yhteen muutama paperiarkki.  Tähän perustuvat myöhemmät stereotypiamatriisit, ja se avaa tien pyörö- eli puolisylinteristereotypialle.
1830-33:  Tietokoneen isä Charles Babbage parantaa laskukonetta, joka on tietokoneen edeltäjä.
1833:  Ranskalainen painaja Xavier Progin saa patentin kirjoituskoneelleen.  Ranskalainen Louis Jacques Mandé Daguerre kehittää Pariisissa Niépcen menetelmää ja luo daguerrotypian, joka on valokuvauksen perusta.
1834:  Fredrik Tengström perustaa kivipainon Helsinkiin.  Hänen apulaisensa Frans Oskar Liewendal ostaa sen 1840-luvun lopulla ja saa suomalaisten setelien painatusoikeudet 1860.
1835:  Yhdysvaltalainen James Gordon Bennett perustaa sanomalehden New York Herald. 
1836:  Wieniläinen Helbig & Müller valmistaa pysähdyssylinteripainokoneen.
1837:  Yhdysvaltalainen Samuel Morse rakentaa parannetun langallisen sähkölennättimensä.
1838:  Venäjänsaksalainen Moritz Hermann von Jakobi kokeilee Pietarin Akatemiassa galvanisia menetelmiä, joiden tuloksena on galvanoplastiikka.  Erilaisista painolaatoista kuten puuleikkauksista voidaan valmistaa metallinen painolevy.  Yhdysvaltalainen David Bruce rakentaa kirjakkeiden valukoneen, joka valaa tunnissa 6000-10000 kirjaketta.
1840-43:  Saksalainen Friedrich Gottlob Keller keksii mekaanisen puumassan eli puuhiokkeen valmistuksen ratkaisten paperitehtaiden raaka-ainepulman.
1840:  Ensimmäinen postimerkki liimalla varustettu musta penni Penny Black lasketaan liikkeeseen Englannissa.  Lontoolainen James Young ja lilleläinen Adrian Delcambre keksivät Lillessä latomakoneen Pianotype, jota ensimmäisenä latomakoneena käytetään tuotannossa latomossa.
1841:  Christian Bernhard Tauchnitz julkaisee Leipzigissa taskukirjoja.
1842:  Långforssin paperiruukissa Porin lähellä Suomen ensimmäinen paperikone aloittaa tuotannon.  Turussa piirilääkäri Henrik Cajander ottaa kolme vuotta keksinnön julkistamisen jälkeen Suomen ensimmäisen säilyneen ja tunnetun valokuvan Nobelin talosta Turussa.  Kuva on hopeoitu daguerrotypia.
1846:  Tanskalainen latoja Christian Sörensen rakentaa latomakoneen Tacheotype, joka ensimmäisenä purkaa kirjakkeensa.  Hän saa 1849 patentin.  Tanskalainen C Piil keksii sinkkilevyn syövytyksen.
1847:  Ranskalainen Hippolyte Marinoni parantaa pikapainokonetta.
1848:  Englantilainen Augustus Applegath kehittää Englannissa rotaatiokoneen, jolla painetaan Times.  Yhdysvaltalainen Richard March Hoe rakentaa New Yorkissa ensimmäisen rotaatiopainokoneensa, jolla painetaan Philadelphia Public Ledger. 
1850:  Ranskalais-englantilainen yhtiö laskee vedenalaisen kaapelin Doverin ja Calaisin välille.  Ranskalainen litografi Firmin Gillot valmistaa ensimmäiset fototypiat eli syövytetyt sinkkiset viivakuvalaatat.  Yhdysvaltalainen Georg Phineas Gordon rakentaa New Yorkissa tiikelikoneen Gordonpress, jonka hän patentoi 1860.  Tiikelikoneessa Yankee Job Press on pöytävärilaite.  Siinä heilahtavat kirjake- eli kehilöalusta ja tiikeli toisiaan vastaan kumpikin omalla akselillaan.  Hannoverilainen Friedrich Otto Degener rakentaa USAssa tiikelikoneen, jossa heilahtavat kehilöalusta ja tiikeli toisiaan vasten samalla akselilla, ja saa 1857 USAssa patentin Liberty-painimelle.  Tervakoski saa ensimmäisen paperikoneensa. 
1851:  Englantilaiset Hugh Burgess ja Charles Watt kokeilevat sulfaattisellun valmistusta Boxmoorin paperimyllyssä Englannissa.  Wieniläinen Georg Sigl kehittää kivipainoon sylinterikoneen.  Nicolaas Tetterode perustaa kirjakevalimon Lettergieterij Amsterdam.
1852:  Englantilainen Fox Talbot keksii verkkorasterin, joka on mustaksi värjättyä harsokangasta.  Litografi Lemercier, kemisti Barreswill, optikko Lerebours ja valokuvaaja Davanne kehittävät fotolitografiaa eli valomekaanista kivipainoa.
1853:  Yhdysvaltalainen John P Comly automatisoi painokoneen paperin alistuksen.  Englantilainen Josiah Latimer Clark rakentaa höyrykäyttöisen putkipostin Lontoon pörssin ja päälennätinkeskuksen välille.
1854:  Venäjän tsaarin Nikolai I käskystä rakennetaan optinen lennätinlinja Kronstadtista Hankoniemeen.  Kyseessä on Ramstedtin optinen lennätinjärjestelmä.
1855:  Ranskalainen Alphonse Louis Poitevin keksii valopainatuksen eli fotolitografian eli fototypian.  Siemensin ja Halsken perustettua 1853 lennätintehtaan Pietariin rakennetaan linja välille Helsinki ja Pietari.
1857:  Yhdysvaltalainen kemisti Benjamin Tilghman keksii sulfiittisellumenetelmän Pariisissa huomaamalla, että suolahappo pehmentää puukuituja ympäröivän aineksen.
1858:  Yhdysvaltalainen J Golding rakentaa Bostonissa USAssa Boston-tiikelikoneen.  Siinä on pystysuora kiinteä kehilöalusta ja heilahtava tiikeli.  Ensimmäinen Atlantin poikki laskettu kaapeli valmistuu.  Siihen käytetään 1857 jäljelle jäänyt kaapeli ja 1000 kilometriä uutta kaapelia.
1859:  Apteekkari Thuneberg perustaa Kinteriin Suomen ensimmäisen koepuuhiomon ja pahvitehtaan.
1860-65:  Yhdysvaltalainen William Bullock rakentaa Philadelphiassa ensimmäisen todellisen rotaatiopainokoneen, joka painaa rullapaperin molemmat puolet stereotypialaatoilta.  Koneella painetaan Philadelphia Inquirer ja stereotypialaatoilta 1865 New York Tribune.
1862:  Edinburghilainen Alexander Fraser  rakentaa Edinburghissa kirjakkeiden latomakoneen ja purkajan, joita myydään runsaasti.
1864:  Englantilainen James Clerk Maxwell kehittää elektromagneettisen valon teoriaa.
1865:  Tampereelle perustetaan puuhiomo.
1867:  Saksalainen valokuvaaja Josef Albert esittää Münchenissä ensimmäisen puolisävyiltä painavan valopainon, jota nimitetään albertotypiaksi tai collotypiaksi.  Hän rakennuttaa 1871 ensimmäisen valopainon pikapainokoneen.  Yhdysvaltalainen Christopher Latham Sholes esittelee kirjoituskoneensa Type-Writer prototyypin.  Ompelukonetehdas Remington alkaa 1873 valmistaa sitä, ja 1874 Sholes & Glidden tulee markkinoille ja 1877 lähtee Remington Mod Nr 1 tehtaalta.  Ranskalainen maalari ja litografi Jules Chéret alkaa tehdä mainosjulisteita Pariisissa.  Hän piirtää kuvansa suoraan litografiselle kivelle kukin väri omalleen.
1868:  Ranskassa poistetaan ennakkosensuuri ja pienennetään lehtien veroa.  Lehdistön vapaus koittaa.
1869:  Wieniläinen professori Emmanuel Hermann keksii postikortin.  Tukholmasta Ahvenanmaan kautta Uuteenkaupunkiin lasketaan merikaapeli.
1870:  Yhdysvaltalainen JM Gally keksii tiikelikoneen Gally, jonka perusajatuksena on tiikelin liikunta kiskoilla kehilöalustaa vastaan. 
1872:  Yhdysvaltalainen insinööri James W Paige rakentaa USAssa latomakoneen Paige Compositor.  Se on kallein ja monimutkaisin latomakone, joka on valmistettu, sillä siinä on lähes 20 000 osaa.  Konetta kokeillaan Chicago Heraldissa.  Hippolyte Marinoni asentaa pariisilaiseen lehteen La Liberté rotaation, joka painaa rullapaperille.
1874:  Ensimmäinen sulfiittisellutehdas aloittaa Bergvikissä Ruotsissa.  Sen suunnittelija on Carl Daniel Ekman.  Kapasiteetti on 1000 tonnia vuodessa.
1876:  Yhdysvaltalainen skotlantilaissyntyinen äänifysiologian professori Alexander Graham Bell esittelee sähköistä puhelintaan Philadelphian tavaramessuilla.  Paperipussien valmistuskone otetaan käyttöön.  Suomessa valmistetaan ensimmäinen selluerä hajottamalla kemiallisesti puuta ja kasvikuituja.
1877:  Ranskalainen runoilija ja keksijä Charles Cros määrittelee fonografin toimintaperiaatteen.  Suomen ensimmäinen puhelinyhteys toimii Helsingissä metallitehtailijan John Nissinen konttori- ja myyntihuoneistojen välillä Annan- ja Eerikinkadun kulmassa puolitoista vuotta puhelimen keksimisen jälkeen.
1878:  Yhdysvaltalainen Thomas Alva Edison saa patentin ensimmäiselle fonografilleen.  Ensimmäinen  kahdeksan tilaajan puhelinkeskus avataan New Havenissa.
1879:  Itävaltalainen tshekkisyntyinen valokuvaaja, kaivertaja, kemisti, pilapiirtäjä ja maalari Karel Klic (Karl Klitsch) kehittää syväpainon kuparisen painolevyn valmistuksen.  Saksalainen kirjakevalaja Hermann Berthold kehittää Didotin typografista mittajärjestelmää siten, että metri on 2660 pistettä.
1880-luku:  Suomessa aloittaa kymmenkunta sulfiittisellutehdasta.
1880:  Yhdysvaltalainen George Eastman keksii valokuvaukseen kuivalevyn, joka mahdollistaa rullafilmin valmistuksen, ja saa sille patentin.  Läpinäkyvän nitroselluloosa- eli nitraattifilmin valmistus alkaa 1889 rullamuodossa Kodakin tehtaassa.  Yhdysvaltalainen insinööri Joseph Thorne esittää latomakoneen Simplex (myöhemmin Unitype), joka latoo ja purkaa kirjakkeet.  Yhdysvaltalainen Frederick E Ives kehittää Philadelphiassa rasteria autotypia-kuvalaattoja varten.  New York Daily Graphic julkaisee ensimmäisen autotypiakuvan, jonka valmistaja on Stephen Horgan.  Valkeakoskelle rakennetaan Suomen ensimmäinen sulfaattiselluloosatehdas.
1881:  Saksalainen Georg Meisenbach valmistaa ensimmäiset autotypia-kuvalaatat, joille hän saa 1882 patentin Autotypia-menetelmän nimellä.  Hän valottaa valokuvan sinkkilaatalle rasteriverkon läpi.
1882:  Carl Kempe keksii Nürnbergissä matriisijauheen ja matriisin, jolla valmistetaan kuivastereotypejä.
1883:  Yhdysvaltalainen kirjanpainaja Robert Miehle keksii Chicagossa ensimmäisen kaksivuoropainokoneen.  Venäläinen KE Tsiolkovski hahmottelee teoksessaan Ulkoavaruus reaktioperiaatteeseen pohjautuvan liikkeen teorian ja väittää, että raketti toimii avaruuden tyhjiössä.  Hän kuvailee 1895 satelliittia ja esittää 1924 teoksessaan Kosmiset rakettijunat käytettäväksi monivaiheraketteja sekä myöhemmin ilmakehän käyttöä avaruudesta palaavan aluksen jarruttamisessa.
1884:  Carl F Dahl kehittää käyttökelpoisen sulfaattisellumenetelmän Gdanskissa.  Yhdysvaltalainen kirjakevalaja Linn Boyd Benton rakentaa patriisin- ja matriisinkaiverruskoneen.
1885:  Frederick E Ives kehittää kolmiväripainatusta.  Hän työskentelee myöhemmin veljesten Louis E ja Max Levy kanssa, ja rasteri saadaan 1890 tehdasvalmistukseen.
1886:  Saksalainen kelloseppä Ottmar Mergenthaler esittää Baltimoressa ensimmäisen rivilatomakoneen Linotype, joka asennetaan New York Tribunen käyttöön.  Ranskalainen Léon Vidal kehittää valomekaanisen värikivipainon eli fotokromolitografian, jonka menetelmän yritys Orell Füssli patentoi Zürichissä.  Weilin & Göös perustaa Suomeen täydellisen stereotypointilaitoksen suuria painoksia varten.
1887:  Yhdysvaltalainen Albert B Dick hankkii oikeudet Thomas Edisonin Mimeographiin eli viilalevypatenttiin ja tuo mekaanisen monistuskoneen markkinoille.  Saksalais-yhdysvaltalainen sähköinsinööri Emile Berliner rakentaa gramofonin, joka korvaa Edisonin fonografin.
1888:  Yhdysvaltalainen John R Rogers rakentaa apunaan insinööri Fred E Bright Clevelandissa rivilatomakoneen Typograph.  Rogers oli Mergenthalerin apulaisena.
1889:  Hollerith-reikäkorttilaskukone esitellään ja Hollerith-reikäkorttikartonki tulee markkinoille.
1891:  Englantilainen kirjailija ja kalligrafi William Morris perustaa toiminimen The Kelmscott Press.  Morris piirtää kirjaimet The Golden Type, The Troy Type ja The Chaucer Type.  Hänen hautakivessään on kirjoitus: "William Morris, runoilija, taiteilija ja sosialisti".
1892-97:  Yhdysvaltalainen Tolbert Lanston aloittaa latoma- ja irtokirjakevalinkoneen Monotype valmistamisen, jonka hän patentoi 1887.  Mergenthalerin työtoveri Wilbur Stephen Scudder suunnittelee rivilatomakoneen Monoline.  Suomen kirjapainotaidon 250-vuotispäivänä maan kaupungeista on vain kuusi ilman kirjapainoa.
1893-94:  Karel Klic kehittää raakelisyväpainon.
1895:    Ranskalaiset veljekset Auguste ja Louis Lumière keksivät kinematografin.  He esittelevät elokuvakalustonsa Pariisin Grand Caféssa.  Ranskalainen Georges Méliès perustaa ensimmäisen elokuvayhtiön.
1896:  Venäläinen fysiikan professori Aleksandr Popov lähettää langattomalla lennättimellä viestin Heinrich Hertz ilmojen halki Pietarin yliopiston kampuksella.  Italialainen keksijä Guglielmo Marconi esittelee Lontoossa langatonta lennätintään Englannin postin pääsähköinsinöörille.  Unkarilainen E Porzholt rakentaa valolatomakoneen, jolle hän sai 1894 patentin.  Suomen ensimmäisen elokuvaesityksen järjestää Cinematographe Lumière Helsingin vanhan Seurahuoneen Sofia-salissa.
1897:  Unkarilaiset Méray-Horvath ja Rozar kehittävät kaukoladontajärjestelmän Elektrotypograph.  Karl Emil Ståhlberg järjestää Pariisista ostamillaan elokuvaprojektorilla ja 10 filmillä Helsingissä elokuvien esityksen.
1898:  Tanskalainen Valdemar Poulsen keksii magneettisen äänentallennuksen teräslangalle.
1899:  Helsinkiin perustetaan Työväen kirjapaino.  Hankitaan ensimmäinen maahamme jäänyt Linotype Finsk Tidskriftin kirjapainoon Helsingissä Aftonpostenin valmistusta varten. 
1900:  Gutenberg-museo perustetaan Mainziin ja avataan 1901.  Museo tuhoutuu 1945 lentohyökkäyksessä, mutta suurin osa kokoelmista on viety talteen.  Museo avataan 1962 jälleen.  Englantilaiset asianajaja Thomas J Cobden-Sanderson ja ksylografi Emery Walker perustavat Doves Pressin, joka julkaisee 51 käsin ladottua ja käsin painettua teosta.  Liike lopetetaan 1909 ja Cobden-Sanderson heittää 1916 Doves-kirjakkeet Thamesiin.
1901:  Guglielmo Marconi saa ensi kerran yhteyden Atlantin yli Englannista Kanadaan langattoman radion signaalilla.  Suomen ensimmäinen putkiposti rakennetaan tamperelaiseen vaateliikkeeseen.  Ensimmäinen suomalainen äänilevy julkaistaan, kun Gramophone-yhtiön MA Goltison tallentaa kanttorin Mooses Putro johtaman Pietarin Suomalaisen lauluseuran esityksiä Pietarissa.
1902:  Saksalainen fyysikko Arthur Korn kokeilee kuvalennättimellä käyttämällä valosähköistä seleenikennoa kuvan pisteiden tummuusasteiden muuttamiseksi sähköiseen muotoon.  Hän lähettää 1904 kuvia Münchenistä Berliiniin.
1903:  Newyorkilainen kivipainaja Ira Washington Rubel kehittää ensimmäisen paperille painavan offsetkoneen pellille painavasta offsetkoneesta.  Premier & Potter Printing Press (sittemmin Harris-Seybold) rakentaa 1905 Potter-offsetpainokoneen.
1904:  Englantilainen professori sir John Ambrose Fleming keksii värähtelyventtiilin eli putkidiodin, joka toimii tasasuuntaajana.
1905:  Saksalais-yhdysvaltalainen painaja Kaspar Hermann kehittää USAssa paperille painavan offsetkoneen yhdessä veljesten Alfred ja Charles G Harris kanssa muuntamalla Harris-kohopainoarkkirotaation offsetkoneeksi.  Hän rakentaa 1906 Zweibrückenin konetehtaassa saksalaisen kolmisylinterisen arkkioffsetpainokoneen ja esittelee sitä 1907 Leipzigissa.    Ferdinand Braun keksii kideilmaisimen.  Suomalainen radiopioneeri Erik Tigerstedt lähettää Helsingistä kipinälähettimestään viestejä venäläisille sota-aluksille.  Hän hakee kokeilulupaa, mutta joutuu pidätetyksi vakoilusta epäiltynä.  Hänet vapautetaan ja takavarikoidut välineet palautetaan.
1906:  USAssa tapahtuu ensimmäinen todellinen radiolähetys, kun Reginald A Fessenden lähettää tunnuksella CQ äänilevyltä Georg Friedrich Händelin Largon, soittamansa viulusoolon ja joulutervehdyksen sekä pyynnön, että kuulijat ilmoittaisivat kirjallisesti ottaneensa lähetyksen vastaan.  Yhdysvaltalaisen Washington J Ludlowin ensimmäinen otsikoiden rivilatomakone valmistuu, mutta kauppaan tulee 1911 uusi malli.  Ensimmäiseksi sanottu suomalainen elokuva, dokumentti Vappu Helsingissä, valmistuu.  Yhdysvaltalainen Lee de Forest tilaa triodiputkia, joissa on lisätty Flemingin katodin ja anodin väliin hila herkkyyden lisäämiseksi.
1907:  Ranskalainen Edouard Belin onnistuu lähettämään kuvia lennätinjohtoa pitkin käyttämällä sähkölaitetta, jota kutsutaan nimellä bélinographe.  Taiteilija Samuel Simon kehittää Manchesterissä silkki- eli seripainoa.  Suomen ensimmäinen näytelmäelokuva kreivin Louis Sparre (1863-1964) ja Teuvo Puron (1884-1956) ohjaama sekä Frans Engströmin ja Oscar Lindelöfin kuvaama Salaviinanpolttajat valmistuu.
1910:  Saksalainen tohtori Eduard Mertens julkaisee Freiburger Zeitungin pääsiäisnumerossa ensimmäiset sanomalehdessä ilmestyneet syväpainokuvat.  Koneen nopeus on 8000 kappaletta tunnissa.  USAssa julkaistaan 2340 sanomalehteä, joiden yhteispainos on 24 miljoonaa kappaletta.  Monotype printing eli yhden vedoksen painaminen keksitään.
1912:  Kaspar Hermann suunnittelee offsetrotaatiokoneen Vomag Plauen, joka esitellään Leipzigissa.
1913:  Pariisissa on 92 000 puhelinta ja New Yorkissa 500 000.  Tanskalaisen Hans Petersenin suunnittelema rivilatomakone Linograph tulee kauppaan.  W Stephan Scudder ja Hermann Ridder suunnittelevat ja rakentavat rivilatomakoneen Intertype.
1914:  Ensimmäinen tehtaan Heidelberg painoautomaatti esitellään Leipzigin messuilla.  Tiikeli on Siipi-Heikku.
1915:  Englannin Pankin pääkaivertaja William Bawtree (Bawtry) rakentaa valolatomakoneen Phototypograph, jolla ladotaan otsikoita.
1917:  Saksalaisbalttilainen kemisti Wilhelm Ostwald esittää muoto-oppinsa väreistä väriympyrän muodossa, joka jaetaan 24 yhtä suureen osaan, kun Ostwaldsche Farbenatlas ilmestyy.  Neuvosto-Venäjällä ensimmäisenä varsinaisena radiolähetyksenä pidetään VI Leninin lokakuun suuren sosialistisen vallankumouksen aikana lukemaa radiosanomaa.  Hän lukee risteilijältä Aurora julistuksen, että neuvostovalta on voittanut vallankumouksen.  Lenin sanoo radion olevan paperiton ja ilman rajoja toimiva sanomalehti, joka ei ole sidottu välimatkoihin.  Suomessa rakennetaan ensimmäinen radioasema Tampereelle.
1918:  USA:ssa Pittsburghilainen Frank Conrad alkaa lähettää amatööriasemallaan 8XK musiikkia, uutisia ja urheiluselostuksia pari tuntia kerrallaan parina päivänä viikossa.
1920-luku:  Suomen armeijan harjoituksissa käytetään viestikyyhkyjä, viimeksi 1939.
1920:  USAssa Pittsburghissa vihitään ensimmäinen radioasema, joka lähettää säännöllisesti ohjelmaa.  USAssa Adressograph-Multigraph ja Saksassa Rotaprint valmistavat toimisto-offsetkoneita.
1921:  Otava hankkii Suomen ensimmäisen syväpainamon.
1923:  Ranskan suurin kirjakevalimo Deberny & Peignot perustetaan Pariisissa yhdistämällä valimot alkuaan Honoré de Balzacin Deberny ja Gustave Peignotin 1875 perustama valimo.
1924:  Western Electric esittelee uuden mikrofonin käyttöön perustuvan sähköisen äänitysmenetelmän.
1925:  Televisio keksitään.  Skotlantilainen John Logie Baird lähettää Lontoossa Selfridgen tavaratalossa mekaanisesti televisiokuvaa, jossa on kahdeksan juovaa.  Englannissa JRC August ja EK Hunter kehittävät valolatomakoneen Thothmic, mutta se ei saavuta kaupallista menestystä.  Sveitsissä yritys Polygraphic rakentaa latomakirjoituskoneen Typar offset- ja syväpainomarkkinoille.
1926:  Ensimmäinen ääniraitaelokuva Warnerin Don Juan tuotetaan.  OY Suomen Yleisradio - AB Finlands Rundradio aloittaa toimintansa.
1927:  Bellin laboratoriot esittelevät televisiotaan ensi kerran.  Ensimmäinen Atlantin poikki menevä puhelinlinja avataan.  Tuotetaan ensimmäiseksi mainittu äänielokuva The Jazz Singer, jonka ääni saadaan äänilevyltä.
1928:  Monotypeinsinööri Walter Morey kehittää Teletypesetterin kaukoladontaa varten sanomalehtiketjun omistajan Frank E Gannet taloudellisella tuella.  Edmond Uher kehittää Luminotype-valolatomakoneen, joka on toiminnassa valtionkirjapainossa Budapestissä.  Se esitellään 1929 Yhdysvalloissa.  Saksalainen Jan Tschichold julkaisee kirjan Die neue Typographie - Uusi typografia.
1931:  Ensimmäinen Suomessa valmistettu äänielokuva Lahyn-Filmin tuottama Sano se suomeksi saa ensiesityksensä Casinossa Turussa ja kolmessa teatterissa Helsingissä.  Elokuvan ohjaaja ja äänityksestä vastaava on Yrjö Nyberg (sittemmin Norta) ja ohjelmanumeroiden esittelijä eli juontaja on Markus-setä Rautio.
1932:  Kaukokirjoitin- ja -latomakone Teletypesetter tulee kauppaan.  Yhdysvaltalainen yritys Coxhead tuo markkinoille latomakirjoituskoneen Varityper.  Planeta-Deca on ensimmäinen nelivärinen arkkioffsetkone.  Se rakennetaan Würzburgissa.  The Times julkaisee ensimmäisen kaksipalstaisen otsikkonsa.  Pariisissa John Holroyd-Reece aloittaa taskukirjasarjan Albatross Books, jonka Kurt Enoch ja Hans Giovanni Mardersteig muotoilevat.  Aikaisemmin Aldus Manutius julkaisi pienikokoisia kirjoja, ja häntä seurasi Elzeviers.  Technicolor esittelee kolmivärimenetelmän (kehitetty vuodesta 1929), jolla kuvataan Walt Disneyn Flowers and Trees - Puita ja kukkasia.
1935:  Englannissa Allen Lane ja hänen molemmat veljensä alkavat julkaista taskukirjasarjaa Penguin Books.  BASF ja AEG esittelevät magnetofonin Saksassa Berliinin radiomessuilla.
1936:  Lontoossa aloitetaan säännölliset televisiolähetykset.  Berliinin olympialaiset televisioidaan.
1937:  Magneettinauhaan perustuva nauhuri tulee markkinoille.  AEG käyttää Poulsenin nauhureista nimeä Magnetophon.  Saksalaisen Konrad Zusen ohjelmoitava binäärinen mekaaninen laskukone Z1 on käytössä epäluotettava.
1938:  USAssa Chester F Carlson ja Otto Kornei keksivät elektrostaattisen kopioinnin, joka luo perustan kehittää xerografia.  Suomen Yleisradio hankkii magnetofonin.
1940-luku:  USA:ssa keskipitkien laajuus- eli amplitudimodulaatio- eli AM-asemien rinnalle aletaan rakentaa very high frequency- eli VHF- eli ultralyhyiden aaltojen eli ULA-alueen taajuus- eli frekvenssimodulaatio- eli FM-radioasemia.
1940:  Kansaneläkelaitos antaa yhtiölle IBM tehtäväksi perustaa kaksi reikäkortistoa, joissa on tiedot kahdesta miljoonasta vakuutetusta.  Konesopimus tehdään 1941, ja Kansaneläkelaitos ottaa käyttöön reikäkorttilaitteistot.
1941:  Säännölliset televisiolähetykset aloitetaan Empire State Buildingistä.  Emil Lumbeck kehittää Essenissä liimasidonnan Lumbeck.  Stereoääni asennetaan moskovalaiseen elokuvateatteriin.  Konrad Zusen Z3 on luotettava ohjelmoitava binäärilaskukone.
1942:  Yhdysvaltalainen Atanasoff-Berry Computer on elektroninen binäärilaskukone.
1944:  John Baird suunnittelee väritelevisiota USAssa.  Harvard Mark 1 on yhdysvaltalainen relepohjainen laskukone.  Englantilaista elektronista tietokonetta Colossus käytetään natsien salakirjoituksen murtamiseen.  Yhdysvaltalainen ENIAC on yleiskäyttöinen elektroninen tietokone.
1945:  Valoladonta otetaan käyttöön.  Fotosetter on rivilatomakoneesta muokattu valolatomakone.
1946:  Fyysikko John W Mauchly ja elektroniikkainsinööri John P Eckert kytkevät virran ensimmäiseen suureen tietokoneeseen ENIAC, jonka suunnittelu alkoi 1944.  Siinä on tyhjöputkikomponentit ja viivästyslinjatekniikka.  Muistikierroksen aika vaihtelee välillä 40-40 000 mikrosekuntia.  Intertypen valolatomakone valmistuu.  Kalle alkaa tuottaa Wiesbadenissa painolevyjä Ozasol.
1947:  VA Vuorio aloittaa Helsingissä Teknillisessä korkeakoulussa graafisen tekniikan luentosarjan.
1948:  Yhdysvaltalaiset fyysikot Walter H Brattain ja John Bardeen keksivät transistorin.  Hollantilainen HJA de Goeij rakentaa valolatomakoneen Hadego.  Englantilainen Georg Westover rakentaa valotuskoneen Rotophoto.  Monotypen näppäimistöllä lävistetään reikänauha, jolla ohjataan Rotophoto valottamaan merkit filmille.  Mergenthaler Linotype esittää rivilatomakoneesta rakennetun valolatomakoneen, jonka suunnittelija on yhdysvaltalainen James Plastaras.  CBS tuo markkinoille 33 1/3 kierrosta minuutissa pyörivän mikrokaiverretun LP-levyn, jonka levypuolen soittoaika on noin 23 minuttia.  USAssa Alexander M Poniatoff rakentaa kaksi tuumaa leveää nauhaa käyttävän kuvanauhoittimen AMPEX.
1949:  Ranskalaiset tietoliikenneinsinöörit René Higonnet ja Louis Moyroud keksivät valolatomakoneen Lumitype (ensimmäinen patentti 1944), jota yhdysvaltalainen yritys Photon kehittää.  Kokoautomaattinen Fairchildin valmistama kuvalaatan kaiverruskone Scan-O-Graver tulee markkinoille USAssa, ja myöhemmin Scan-O-Sizer.  Monotype rakentaa valolatomakoneen Monophoto.  USAssa Magnecord lisää toisen äänipään nauhuriinsa PT-6, joka mononauhuri esiteltiin 1948.  Näin syntyy eräs ensimmäisistä avokelaisista stereonauhureista.
1950:  Värinerotteluskanneri Time-Springdale on kehitetty Kodakin tutkimusten 1946 perustalta ja valmistaa 60 prosenttia Lifen värikuvista. Saksalainen insinööri Rudolf Hell suunnittee Kielissä kuvalaatan kaiverruskoneen Klischograph.
1951:  Ensimmäinen väritelevisiolähetys tapahtuu New Yorkissa.  Ensimmäinen Drupa-näyttely avataan Düsseldorfissa.
1953:  Yleisradio perustaa yhden Euroopan ensimmäisistä ULA-lähetysverkoista.
1954:  Valolatomakone Photon (Lumitype) asennetaan yhdysvaltalaiseen lehteen Quincy Patriot Ledger.  Ranskassa patentoidaan tietokoneladonta BBR, jonka kehittäjät ovat Imprimerie nationalen insinööri Georges Bafour, Société d'électronique et d'automatismen omistaja Francois Raymond ja menetelmän pääedistäjän Louis Chéreau edustaja André Blanchard.  BBR-menetelmä asennetaan muutamiin lehtitaloihin, mutta ei menesty kaupallisesti.  Les Paul suunnittelee ensimmäisen moniuranauhurinsa.  Yhdysvaltalainen Gordon Teal keksii ja valmistaa ensimmäisen piitransistorin.  Texas Instruments ilmoittaa aloittavansa piitransistorin kaupallisen valmistuksen.
1955:  Valolatomakoneessa Linofilm on näppäimistö ja valotusyksikkö.  Suomessa tapahtuu ensimmäinen julkinen televisiolähetys.
1956:  Englannin ja USAn välinen vedenalainen kaapeli sallii 96 samanaikaista puhelua.  Sveitsiläinen graafikko Max Miedinger muotoilee groteskin kirjaimen Helvetica.  Ensimmäinen suomalainen värillinen näytelmäelokuva Juhani Ahon romaaniin perustuva Toivo Särkän ohjaama Juha saa ensi-iltansa Helsingissä.
1957:  Neuvostoliitto laukaisee ensimmäisen satelliitin Sputnik.  Sveitsiläinen typografi Adrian Frutiger muotoilee kirjainperheen Univers.
1958:  Yhdysvaltalaiset fyysikot Charles Townes ja Arthur Leonard Schawlow kehittävät edelleen laserin periaatetta.  ATF-valolatomakone tulee kauppoihin.  Yleisradion Suomen Televisio aloittaa säännölliset televisiolähetykset.  Postisäästöpankki hankkii Suomen ensimmäisen tietokoneen IBM 650, jolle se antaa nimen Ensi.
1959:  Markkinoille tuodaan tietokoneiden toinen sukupolvi, joka käyttää transistoreja, ferriittirenkaita ydinmuistissa, magneettilevyjä ja oheismuistia.  Muistijakso on 2-10 mikrosekuntia.  Esimerkkejä: IBM 7000, UNIVAC III, 1107 ja Honeywell 800.  Saksalainen Hell kehittää elektronisen kaiverruskoneen Helioklischograph syväpainosylinterin kaiverrusta varten.  Yritys W Girardet ottaa 1964 sen käyttöön Essenissä.  Toshiba kehittää videonauhurin äänityspään, joka tallentaa juovat vinottain nauhalle.  Koelaite on VTR-1, jossa kahden tuuman nauha kulkee 38 senttimetriä sekunnissa äänityspään ympäri.  Esittelyn jälkeen Sony alkaa kehittää kierteisesti tallentavaa videonauhuria.
1960:  Theodore Maiman rakentaa ensimmäisen toimivan laserin Hughes Research Laboratoriesissa USAssa.  Philips kehittää videolevyn.  Teknillinen korkeakoulu rakentaa elektronisen sarjakomputaattorin Esko.
1961:  Letraset tuo kauppoihin kuivana siirrettävät siirtokirjaimet.  Fairchild Semiconductor julkistaa ensimmäisen kaupallisen integroidun piirin.  Maailman ensimmäinen tietokonepeli Spacewar tehdään Massachusettsin teknillisessä korkeakoulussa MIT.
1962:  Viestiliikennesatelliitti Telstar välittää ensimmäisen kuvan (televisiolähetys tai 80 samanaikaista puhelua) USAn ja Euroopan välillä.  Tietokoneladonta otetaan käyttöön.  USAssa Arizona Journal kokeilee tietokoneladontaa, epäonnistuu ja päätyy vararikkoon.
1963:  Sony markkinoi ensimmäistä kotivideonauhuria, jossa on 1/2 tuuman avokela.  Hollannissa Philipsin esittelemässä Compact-Cassettessa eli C-kasetissa on BASFn rautaoksidinauhaa.
1964:  Tietokoneiden varhainen kolmas sukupolvi tulee markkinoille.  Niissä on integroituja piirejä ja ferriittirenkaita, joiden muistijakso on 0,5-2 mikrosekuntia.  Esimerkkejä:  IBM 360, UNIVAC 1108 ja Honeywell 200.  Studer alkaa tuottaa neliuraista yhden tuuman nauhuria Studer J37.
1965:  Ensimmäinen Intelsat Early Bird laukaistaan kiertoradalleen.  Sen kapasiteetti on noin 240 puhelua tai yksi mustavalkoinen televisiokanava.
1967:  Hell tuo markkinoille kolmannen sukupolven valolatomakoneen Digiset, jossa kirjaimet tallennetaan ja käsitellään digitaalisessa muodossa.  Linasec on erikoislaskin, joka tuottaa suljettua reikänauhaa latomakoneille.  Valtioneuvosto vahvistaa Teknillisen korkeakoulun vaihtuvan professorinviran opetusalaksi graafisen tekniikan paperiteollisuuden linjalle.  Tekniikan tohtori Olavi Perilä perustaa TKKn graafisen tekniikan laboratorion.  Professori Perilä toimi 1960 lähtien Graafisen tutkimuslaitoksen johtajana ja oli 1964 perustamassa Valtion teknillisen tutkimuslaitoksen graafista laboratoriota.
1968:  Intelsat III voi välittää 1200 puhelua tai äänikanavaa tai neljä väritelevisiokanavaa.  Photonin Bill Garth lähtee yrityksestä ja perustaa Compugraphicin, joka alkaa valmistaa yksinkertaista ja edullista valolatomakonetta CG 4962.  Suomessa alkavat värilähetykset: Tasavallan presidentin Urho Kekkonen uudenvuodenpuhe on ensimmäinen värilähetys.  Sony esittelee kannettavan Portapak-videonauhurin, joka käyttää puolen tuuman nauhaa, ja johon on liitetty yksivärinen zoomobjektiivinen videokamera.
1969:  Tietokoneiden myöhäinen kolmas sukupolvi tuodaan kauppoihin.  Niissä on LSI-piirit ja muistijakso 0,02-1 mikrosekuntia.  Oheismuistina käytetään kuplamuistia.  Esimerkkejä: IBM 370, UNIVAC 1110, 9400 ja Honeywell 2000, 6000.  Neil Armstrongin kävelyä Kuussa katsoo noin 500 miljoonaa ihmistä, joka on ihmiskunnan tähän astisen historian suurin yleisömäärä.  Satelliittien maapallon laajuinen verkosto yhdistää Intianmeren, Tyynenmeren ja Atlantin alueet.  USAn armeijan tutkimus- ja tuotekehitysvirasto DARPA ottaa käyttöön tietoverkon ARPANET.
1970-luku:  Stereo korvaa monoäänityksen.
1970:  Xerox perustaa Kaliforniaan tutkimuskeskuksen Palo Alto Research Center PARC, jonka tutkijat kehittävät vuorovaikuttavan tekstin ja kuvien muokkaamisen, käyttöliittymän, hiiren ja lasertulostuksen.  Philips kehittää 1970-74 videostandardin Video Cassette Recording VCR.  Taipuisa levyke lerppu tulee markkinoille.
1971:  USAssa Aaron Burns, Herb Lubalin ja Ed Rondthaler julkaisevat yrityksen International Typeface Corporation ITC, joka muotoilee kirjaimia ladontajärjestelmien valmistajille, kirjainkirjaston.  Yrityksen lehti on U&lc, joka on lyhennys sanoista upper and lower case eli suur- ja pienaakkoset.  Sonyn U-Matic ja JVCn U-VCR tulevat myyntiin.  Intel julkistaa mikroprosessorin 4004, jossa on runsaat 2000 transistoria.
1972:  Digitaalitelevisio kehitetään laboratoriossa.  Philips esittelee laserlevyn Video Long Play VLP.
1975:  Mikrotietokone Altair tuodaan USAn markkinoille.  Sony esittelee videonauhurin Betamax, joka käyttää puolen tuuman nauhakasetteja.  Sony saa seitsemän muuta yhtiötä hyväksymään tuottaa koneita, joihin sopii Betakasetti.
1976:  Englannissa BBC tarjoaa tekstitelevisio- eli teletext-palvelua Ceefax.  Englantilainen insinööri Sam Fedida keksii videotexin.  Tama New Town kokeilu alkaa Tokiossa.  Tarjotaan palveluita: kaksisuuntainen kaapeli, maksutelevisio, ohjelmaopas, kiinteät kuvat, kyselypalvelu ja säännöllinen televisio-ohjelma.  Apple (perustajat Steve Jobs ja Steve Wozniak) tuo kauppaan ensimmäisen mikrotietokoneensa, jota seuraa pian Apple II.  Japanilainen JVCn järjestelmä Video Home System VHS tulee käyttöön USAssa, sillä JVC vie sen USAn markkinoille.
1977:  Commodore julkistaa ensimmäisen todellisen mikrotietokoneen PET.  Ensimmäistä henkilökohtaista tietokonetta Apple II aletaan markkinoida.  Warner-Amex Cable aloittaa kaksisuuntaisen tiedonvälityksen kokeellisessa järjestelmässä Columbuksessa Ohiossa.  IBM 3800 on ensimmäinen kaupallinen lasertulostin.
1978:  Philips ja Grundig kehittävät videokasetin Video 2000 eli V2000 eli Video Compact Cassette VCC.
1979:  Japanin Higashi Ikomassa vihitään Optical Visual Information- eli Hi-OVIS-projekti, jossa käytetään kuituoptiikkaa kaksisuuntaiseen tiedonsiirtoon.  British Telecom ottaa ensiksi käyttöön Englannissa videotexin nimellä Prestel.
1981:  IBM astuu henkilökohtaisten tietokoneiden markkinoille.  Sen konetta Personal Computer PC myydään viidessä vuodessa kolme miljoonaa kappaletta.  Intelsat V voi välittää 12 000 puhelua tai äänikanavaa tai 40 väritelevisiokanavaa Atlantin yläpuolella.  Analogisen pohjoismaisen matkapuhelinjärjestelmän Nordic Mobile Telephone NMT-450 ensimmäinen vaihe otetaan käyttöön Ruotsissa (Suomessa 1982) ja toinen NMT-900 jo 1987.  Sonyn Still Video Camera ottaa yksittäisiä kuvia CCD-ilmaisimella.  Nokia Data esittelee koneen MikroMikko 1 Mikonpäivänä.
1982:  Mediaryhmä Gannet tuo markkinoille USAssa uuden kansallisen sanomalehden USA Today.  Sitä painetaan faksimilena monessa painossa.  Värillinen lehti kasvaa muutamassa kuukaudessa kolmanneksi yli miljoonan levikillään.  Laserin sisältävä CD-soitin tulee kauppoihin.  Ensimmäiset digitaaliset CD-äänilevyt tulevat markkinoille yhdistäen musiikkiteollisuuden tietokonevallankumoukseen.
1983:  Adobe (perustettu 1982) julkistaa sivunkuvauskielen PostScript.  Sen luoja on Xerox PARCin entinen työntekijä John Warnock, joka kehitti Xeroxille kielen Interpress.  Knight-Ridder Newspaper aloittaa kaupallisen videotexpalvelun Floridassa nimellä Viewtron.  Yhdysvalloissa aloittaa ensimmäinen kaupallinen matkapuhelinyritys.
1984:  Yhdysvaltalainen puhelinmonopoli AT&T jaetaan seitsemään alueelliseen ja riippumattomaan yhtiöön.  Apple esittelee uudenlaiseen graafiseen käyttöliittymään perustuvan mikrotietokoneensa Macintosh.
1985:  Kirjoituspöytäjulkaiseminen Desktop-Publishing DTP alkaa.  Siihen kuuluu PostScript, Applen mikrotietokone Macintosh graafisine näyttöineen, Applen lasertulostin LaserWrite ja Alduksen sivuntaitto-ohjelmisto Pagemaker.  Linotype huolehtii valoladonnasta.  Charles Bigelow ja Chris Holmes suunnittelevat kirjaimiston Lucida lasertulostusta varten, sillä aluksi tulostuksen erotuskyky on vähäinen.  Yleistä dataa lukevat CD-ROM-asemat tulevat kauppaan.  Neuvostoliittolainen ohjelmoija Aleksei Pazhitnov tekee pelin Tetris koneelle Elektronika 60.  Vadim Gerasimov siirtää pelin IBM PC -koneelle.
1986:  Skanneri Agfa F 200 PC on ensimmäisiä tietokoneiden mustavalkoskannereita.  Ensimmäinen tietokonevirus löydetään.
1987:  Tietokoneen ohjaama painolevyn valotus yleistyy.  Laitteita on ollut 1983 lähtien käytössä.
1990:  Kirjoittavat CD-R-asemat tulevat markkinoille.  Ensimmäinen Photoshop 1.0 myydään digitalisoitujen kuvien muokkaamiseen.  Englantilainen Tim Berners-Lee luo World Wide Webin, joka alkaa toimia 1992.
1991:  Heidelberg esittelee USAssa digitaalisen painokoneen GTO-DI.  Se on offsetrotaatio, jonka painoyksiköissä laserilla tulostetaan suoraan painolevyt.  Kone ei menesty kaupallisesti, mutta tietokoneen ohjaama suora tulostus painolevylle Computer-to-Plate CTP tulee käyttöön.  Eurooppalainen telelaitosten ryhmä Groupe Spéciale Mobile (perustettu 1982) luo digitaalisen piirikytkentäisen matkapuhelinverkon.  Tampereella soitetaan maailman ensimmäinen GSM-puhelu Tampereen Puhelinosuuskunnan pihalta Radiolinjan verkosta.  Yleisradiolle hankitaan ensimmäiset digitaaliset kuvanauhoittimet.  Linus Torvalds koodaa ja julkaisee ensimmäisen unix-tyyppisen vapaan käyttöjärjestelmän Linux version 0.01 prosessorille Intel 386 ja toimittaa ohjelman lähdekoodin vapaaseen levitykseen internetiin.  Käyttöjärjestelmän, jossa on 10 000 koodiriviä, nimi oli alunperin Freax.
1992:  Kansainvälinen standardoimisjärjestö ISO hyväksyy audiokoodaamisen standardin ISO/IEC 11172-3 Layer 3, joka julkaistaan 1993.  Se perustuu MPEG-komitean 1992 julkaisemaan standardiin MPEG-1 Audio Layer 3 eli MP3.
1993:  Rank Xerox tuo markkinoille elektronisen värireproduktiojärjestelmän, jota seuraavat israelilainen Indigo ja belgialainen Xeikon.  Israelilainen Benny Landa kehittää digitaalipainomenetelmän ja -koneen.  Marc Andressen ja Eric Bina kehittävät Illinoisin yliopistossa Mosaic-selaimen helpottamaan internetin käyttöä.
1994:  Netscape Navigator 1.0 julkistetaan.
1995:  Digital Versatile Disc DVD julkistetaan, kun teollisuus pääsi sopimukseen yhteisestä standardista.  Short Message Serverin SMS avulla GSM-käyttäjä voi lähettää korkeintaan 160 merkin viestejä, soittoääniä ja viivakuvia.  Suomessa alkavat digitaalisen radion koelähetykset.  Microsoft tuo Internet Explorer-selaimen osaksi Windows 95-käyttöjärjestelmää.
1997:  Miljardi ihmistä seuraa televisiosta prinsessa Dianan hautajaisia.
1998:  Englannissa BBC käynnistää säännölliset digitaaliset maanpäälliset televisiolähetykset.  Google perustetaan.
2001:  HTV aloittaa laajakaistaverkossaan digitelevisiolähetykset ennen Yleä.  Yleisradion kulttuurin, tieteen ja oppimisen televisiokanava Teema aloittaa digitaalisen lähetyksensä.  Verkkotietosanakirja Wikipedia aloittaa.
2002:  Mozilla 1.0 tulee markkinoille.
2004:  Mozilla.org tuo markkinoille selaimen Firefox 1.0.
2006:  Toshiba kehittää teräväpiirtolevyn HD DVD (High Definition Digital Versatile Disc) sekä Sony, Pioneer ja Philips kehittävät levyn Blue-ray.  Molemmat kirjoitetaan ja luetaan sinisellä laserilla.
2009:  Yhdysvaltain tiedustelupalvelussa puheluja ja muita keskusteluja kuuntelee päätoimisesti 30 000 työntekijää.