Ele polghe Kiria quin Sica,
waicka henes on wehe
wica.
Mikael Agricola
Proosa - sanat parhaassa järjestyksessä;
runous - parhaat sanat parhaassa järjestyksessä. TS Coleridge
Habent sua fata libelli - kirjoilla on
kohtalonsa.
1500-luku:
Pariisissa painetaan yli 25 000 eri teosta, Lyonissa 13 000, Saksassa 45
000, Venetsiassa 15 000, Hollannissa yli 4200 vuosisadan ensimmäisellä
puoliskolla ja Englannissa 10 000 eri teosta.
1500-luvulla painetaan arviolta kaikkiaan 150 000 - 200 000 eri
laitosta. Jos keskimääräinen painos on
1000 kappaletta, niin kirjoja 1500-luvulla julkaistaan 150 - 200 miljoonan
kappaleen välillä.
1500-luku:
Moskovassa painetaan vain 18 nimekettä.
1500-luku:
Sheikki Nefzawi kirjoittaa Tunisian suurvisiirin käskystä lemmentaidon
oppikirjan Tuoksuva puutarha. Sitä
sensuroidaan Englannissa 1800-luvulla ja Suomessa 1900-luvulla.
1501-10:
Painettu kirja yleistyy ja alkaa syrjäyttää kirjastoissa
käsikirjoitukset. Vuoden 1550 jälkeen
käsinkirjoitettuja kirjoja käytetään enää harvoin paitsi oppineiden erikoistarkoituksiin.
1501-20:
Strasburgissa painetuista kirjoista vain 27 prosenttia on uskonnollisia,
kun edellisellä vuosisadalla niiitä oli yli puolet. Pariisissa 1501 painetuista kirjoista on uskonnollisia
60 prosenttia, mutta 1549 enää 16 prosenttia.
Latinan-, kreikan- ja hepreankielisten klassikkojen julkaiseminen
yleistyy nopeasti. Monen humanistin
tavoite on homo trilinguis eli hallita latinaa, kreikkaa ja hepreaa.
1501-40:
Hollannissa painetaan noin 4000 kirjaa, joista yli puolet
Antverpenissä. Hollannin 133 painajasta
66 on valinnut yrityksensä paikaksi Antverpenin.
1502:
Venetsiassa Ottaviano dei Petrucci (1466-1539) painaa teoksen
Tenoriäänikirja Josquin de Prèsin messujen kirjaan. Hän keksi mensuraalimusiikin painamisen
metallikirjakkeilla, johon menetelmään hän sai 1498 Venetsian neuvostolta
etuoikeuden 20 vuodeksi. Hänen
painoksensa ovat mestarityötä ja teknisesti täydellisempiä kuin monet
myöhemmät.
1502:
Englannissa julkaistaan ensimmäinen englanninkielinen painettu
astrologin ennustuskirja. Aikaisemmin
käsinkirjoitetut ennustukset olivat suosittuja.
1503 alkaen:
Arnão Guillén de Brocar painaa Espanjassa latinan kielioppeja. Tekijä on Salamancan yliopiston humanisti
Antonio de Nebrija.
1504:
Venetsiassa ilmestyy Peter Martyrin Libretto, joka on selonteko
Kolumbuksen kolmesta ensimmäisestä matkasta.
Tämän jälkeen julkaistaan 1505-14 sarja asiakirjoja portugalilaisten
toimista Itä-Intiassa pääasiassa Roomassa, mutta myös Nürnbergissä, Kölnissä ja
muualla. Amerigo Vespuccin kirje Mundus
Novus - Uusi maailma Lorenzo dei Medicille julkaistaan samoin 1504 useilla
kielillä Roomassa, Pariisissa, Wienissä ja Augsburgissa.
1506:
Slovakialainen M Bakalar painaa Plzenissä kirjan Uusista maista ja
uudesta maailmasta. Se on ensimmäisiä
painettuja kuvauksia matkasta uuteen maailmaan.
1506:
Nikolaus Lampartner painaa Baselissa teoksen Sebastian Brant, Navis
stultifera - Narrilaiva.
1506:
Joannes Besicken painaa Roomassa Raffaello Maffein (1451-1522)
tietosanakirjan Commentarii Urbani, joka painetaan kahdeksan kertaa 1603
mennessä.
1507:
Peter Schöffer painaa Augsburgissa mensuraalimusiikin vanhimman
saksalaisen kirjasinpainoksen. Se on tyrolilaisen humanistin Petrus Tritonius
(Peter Traybenraiff) teos Melopoia.
1507:
Luca Antonio Giunta painaa Johan Paepille Budapestiin kirjan Graner
Missale (Missale Strigoniense).
1507:
Pariisissa Gilles de Gourmont painaa ensimmäisenä Ranskassa
kreikkalaisia tekstejä varta vasten perustamassaan kirjapainossa.
1508:
Aldus Manutius painaa Erasmus Rotterdamilaisen eli Geert Geertz
(1466-1536) teoksen Adages, jossa on 818 latinan ja kreikan sananpartta.
1508:
Romaniassa bulgaralainen pappimunkki Makarije painaa Trgovistessa
kyrillisin kirjakkein teoksen Sluzabnik - Liturgiakirja.
1509:
Florentius Dielin kuvitettu Grammatica painetaan Mainzissa.
1509:
Erasmus Rotterdamilainen (1466-1536) kirjoittaa teoksen MoriaeEnconium -
Tyhmyyden ylistys. Se ilmestyy 1511.
1511:
Baselissa painetaan ambergilaisen papin Sebastian Virdung kirja Musica
getutscht - Saksannettu musiikki. Se on
vanhin painettu soitinopin teos.
Puupiirrosten kaivertaja on sveitsiläinen taiteilija Urs Graf.
1511:
Cristóbal Cosman painaa Valenciassa runokokoelman Cancionero general,
jonka kokooja on Fernando de Castillo.
Jacobo Cromberger tekee siitä varaspainoksen eri nimekkeellä, vaikka
kirja on yksinoikeudella suojattu.
1512:
Thomas Murner julkaisee Frankfurtissa hepreaksi kirjoja juutalaisista
rituaaleista.
1512:
Praha on kukoistava juutalaisten teosten painamisen keskus.
1512:
Fadrique Aleman painaa Burgosissa ensimmäisen El Cidin täydellisen
laitoksen.
1514:
Alkujaan böömiläinen Florjan Ungler painaa Krakovassa ensimmäisen
puolankielisen kirjan Biernat de Lublinan Hortulus animae, jossa on sarja
puupiirroskuvia. Teos on mukaelma
Salicetin Nicolaksen kirjasta Antidotarius animae.
1514:
Fadriqué Aleman painaa Burgosissa Danten Infernon, jonka kääntäjä on
Pedro Fernandez de Villegas.
1515:
Froben painaa Baselissa kirjaa Erasmus, Moriae encomium 1800 kappaleen
painoksen. Hän julkaisee 1516 psalmit
hepreaksi.
1516:
Thierry Martens painaa Louvainissa Thomas Moren (1478-1535) Utopian
(WSOY 1971).
1517-19:
Koillis-Venäjällä Polotskissa (Plozkissa) syntynyt Frantsisk (Francisk)
Skorina painaa Prahassa ensiksi kirjan Psaltyr - Psalttari ja ensimmäisen
slaavilaisen raamatun (23 kirjaa), joka on painettu kyrillitsalla ja kuvitettu
lukuisin puulaatoin. Skorina opiskeli
Krakovan yliopistossa vapaita taiteita (kielioppi, retoriikka, dialektiikka,
aritmetiikka, geometria, musiikki ja astronomia) ja lääketiedettä tohtoroituen
Paduan yliopistossa, josta hän muutti Venetsiaan. Siellä hän ilmeisesti tapasi Bozhidar
Vukovicin, jolla oli kyrilliset kirjakkeet.
Skorina muuttaa 1522 Vilnaan, jossa hän painaa kaksi kirjaa Pieni
matkustavaisen kirjanen 1522 ja Apostol - Apostolien teot.
1517:
Painaja Daniel Bomberg muuttaa Antverpenistä Venetsiaan. Hän on ensimmäinen, joka julkaisee
täydellisen talmudin. Bomberg painaa 1517-49
kaikkiaan 250 heprealaista kirjaa.
Hepralaisia teoksia painetaa 1500-luvulla nelisen tuhatta, kun niitä
edellisellä vuosisadalla painettiin noin 200 kirjaa. Inkunaabeleista yli puolet on painettu
Italiassa, lopuista, paitsi yksi, on painettu 2/3-osaa Espanjassa ja 1/3-osa
Portugalissa. Heprean kieliopin
laitoksia julkaistaan 1497-1529 eri maissa 28 kappaletta.
1517:
Johann Schott painaa Strasburgissa kirjan Johann von Gersdorff, Feldbuch
der Wundarzney, josta otetaan seitsemän uutta painosta. Sen kuvittaja on Hans Wechtlin.
1517:
Keisari Maksimilian painattaa Theuerdank-allegorian.
1519:
Martin Fernandez de Enciso julkaisee teoksensa Summa de Geografia.
1520-30:
Saksassa on säilynyt 630 uskonpuhdistukseen liittyvää Flugschriften -
lentokirjasta. Ne ovat pamfletteja,
joissa paavi ja munkit tehdään naurettaviksi.
Paavi kuvataan aasina ja munkit lehminä.
1520-23:
Venetsiassa painetaan Babylonin talmud, joka on ensimmäinen koottu
talmud.
1522-33:
Cortezin kolme kirjettä julkaistaan 14 laitoksena Espanjassa, Italiassa,
Ranskassa ja Saksassa.
1522: Mathes Maler julkaisee Erfurtissa oppikirjan
Adam Riese (1492-1559), Rechnung auf der Linie ja 1525 Rechnung auf der Linie
und Feder. Jälkimmäisestä
otetaan 1650 mennessä 90 painosta.
1522:
Juristi Giovanni Nevizzano julkaisee Lyonissa ensimmäisen lakikirjojen
bibliografian Inventarium librorum in utroque hactenus impressorum.
1522:
Toinen ja viimeinen katolisella ajalla Suomea varten painettu teos on
Manuale Aboense - Turun kirkkokäsikirja.
Siinä ei ole painajaa, painopaikkaa eikä kirjanpainajanmerkkiä. Painaja lienee Laurentius Stuchs
Halberstadtissa.
1522 ja sen jälkeen: Jokainen Euroopan kansa saa raamatun
äidinkielellään: Saksa Lutherin UT, Alankomaat 1522 UT ja 1525 VT, Ranska 1523
UT, Englanti 1524 Tindalen UT ja 1535 Coverdalen raamattu, Tanska 1524 UT ja 1550,
Ruotsi 1526 UT ja 1540-1, Islanti 1540 UT ja 1584, Unkari 1541, Espanja ja
Kroatia 1543, Suomi 1548-52, Puola 1552-3, sloveenit 1557-82, romanialaiset
1561-3, liettulaiset 1579-90, tshekit 1579-93 ja islantilaiset 1584.
1523:
Albrecht Dürer (1471-1528) julkaisee ensimmäisen saksalaisen geometrian
käsikirjan.
1524:
Knoblochin Saksalainen raamattu ilmestyy. Sen on kuvittanut strasburgilainen Hans
Weiditz nuorempi, joka on Hans Burgkmairin oppilas.
1525:
Albrecht Dürer kirjoittaa teoksen Underweysung der Messung.
1525:
Luotettavan tiedon mukaan painetaan ensimmäinen vironkielinen kirja.
1525:
Ensimmäinen painettu aapinen ilmestyy Saksassa.
1525-99:
Liettuassa ilmestyy 50 kirjaa valkovenäjäksi, kolme liettuaksi, 114
puolaksi, 151 latinaksi, yksi kreikaksi ja yksi muulla kielellä, yhteensä 320
kirjaa.
1526:
Venetsiassa imestyy ensimmäinen nykykreikankielinen kirja Homeroksen
Ilias.
1526:
Lyypekkiläinen kirjanpainaja Jürgen (Georg) Richolff nuorempi painaa
Uppsalassa reformaattorien raamatunkäännöksen Nya Testament. Se laskee perustan nykyruotsille. Hän painaa koko raamatun 1539-41
Uppsalassa. Kirjat on ladottu
fraktuuralla.
1527:
Erasmus väittää kirjeessään, että Simon de Colines on painanut 24 000
kappaleen piraattilaitoksen eli varaspainoksen hänen teoksestaan Colloquies. Bibliografit kiistävät tämän tiedon. Näihin aikoihin painosmäärä alkaa kasvaa
1000-4000 kappaleeseen.
1527:
Baselissa Johann Froben painaa ensimmäisen kaldean kieliopin Sebastian
Münster, Chaldaica grammatica. Froben
kuolee 1527 pudotessaan kirjavaraston tikapuilta.
1528:
Sveitsiläinen lääkäri Paracelsus kirjoittaa ensimmäisen kirurgian
käsikirjan.
1528:
Suomea varten painetaan Piae cantiones - Hurskaita lauluja, joka on
kokoelma uskonnollisia ja maallisia lauluja.
Sen ovat koonneet suomalaiset ylioppilaat ja papit.
1529:
Ensimmäinen alkemian oppikirja julkaistaan.
1530:
Strasburgissa Schott julkaisee Otto Brunfelsin (1489-1534) ensimmäisen
osan teosta Herbarum vivae eicones ad naturae imitationem effigiatae. Se on varhaisin kasvitieteen kirja. Hans Weiditz on kuvittaja.
1530:
Juutalaiset painajat Hayim Schwartz ja David Jonathanin poika
julkaisevat Pentateukin hepreaksi.
Schwartz painaa hepreaksi 1533 Augsburgissa sekä myöhemmin Böömin
Ichenhausenissa ja Frankfurtin lähellä Heddernheimissa.
1531:
Robert Estienne painaa latina-ranska
kieliopin In linguam gallicam Isagoge.
Siinä käytetään Claude Garamondin Aldus Manutiuksen mallin mukaan
kaivertamia kirjakkeita ja ranskan oikeinkirjoituksen merkkejä, jotka Estienne
tilasi Garamondilta. Kirjoittaja on
Jacobus Sylvius eli lääkäri Jacques Du Bois.
1531:
Serbiassa Gorazhdessa munkit painavat ensimmäisen serbiassa painetun
kirjan, joka on rukouskirja.
1531:
Augsburgissa Heinrich Steyner painaa Andreas Alciatuksen (1492-1550)
Emblemata libellus. Se on mukaeltu
latinankielinen käännös kreikkalaisesta kokoomateoksesta. Embleemi on puhuva kuva, joka välittää kuvan
ja sanan avulla moraalisen opetuksen.
Kirjasta otetaan 93 painosta 1600 mennessä.
1532:
Claude Nourry (kutsumanimi le Prince) julkaisee Lyonissa kirjan Francois
Rabelais, Les Horribles et épouvantables faits et prouesses du très renommé
Pantagruel, roi des Dipsodes pseudonyymillä eli salanimellä Alcofribas
Nasier. Rabelais on lääketieteen tohtori
ja toimii lyonilaisen painajan Sébastien Gryphe (Greiff) toimittajana.
1532:
Ferrarassa julkaistaan teos Ludovico Ariosta, Orlando Furioso - Raivoisa
Roland, jossa on 46 laulua. Sen ansiosta
Toscanan murteesta tulee italiankieli.
Ferrarassa 1516 julkaistussa kirjassa on 40 laulua.
1532: Saksalainen
Jacob Ziegler lisää Palestiinaa ja sen lähialueita kuvaavaan kirjaansa luvun
Skandinaviasta ja selittää nimen Finland tarkoittavan hienoa maata.
1532:
Johann Schott painaa Strasburgissa kirjan Brunfels, Herbarum vivae
icones ja samana vuonna saksaksi Contrafayt Kräuterbuch. Se on puupiirroksin kuvitettu.
1532:
Antonio Blado painaa Roomassa Niccolò Machiavellin (1469-1527) teoksen
Il Principe - Ruhtinas. Käsikirjoitus
valmistui 1513. Teos joutuu 1559 paavin
Paavali IV toimesta kiellettyjen kirjojen luetteloon. Teos painetaan Pariisissa 1768 ja Lontoossa
1772.
1533:
Matemaatikko ja astronomi Regiomontanus eli Königsbergiläinen kirjoitti
kirjan De Triangulis taso- ja pallotrigonometriasta jo edellisellä
vuosisadalla, mutta teos painetaan vasta hänen kuolemansa jälkeen.
1533:
Herwagen julkaisee ensimmäisen laitoksen Eukleideen Elementa - Alkeet
Baselissa ja 1544 ensimmäisen laitoksen Arkimedeen teoksista.
1533:
Charles Etienne julkaisee aakkosellisen sanakirjan Dictionarium
historicum ac poeticum. Sitä käytetään
noin sata vuotta klassisen antiikin hakuteoksena. Veli Robert julkaisee 1532 sanakirjan
Thesaurus linguae latinae ja Charlesin poika Henry 1572 sanakirjan Thesaurus
linguae graecae.
1533:
Unkarin kirjakauppiaat joutuvat turvautumaan ulkomaisiin painoihin,
sillä Unkarissa ei ole kirjapainoa.
Ensimmäinen unkariksi painettu teksti tulee Krakovasta. Se on Benedek Komjatin kääntämä Paavalin
kirjeet.
1534:
Sevillassa painetaan ensimmäinen raportti kuvernöörin konkistadori
Francisco Pizarro urotöistä noin yhdeksän kuukautta inkakeisarin Atahuallpa
teloituksen jälkeen. Pizarro valloitti
1532-33 inkojen valtakunnan. Kirjoittaja
on Pizarron kumppani kapteeni Cristóbal de Mena. Julkaisusta tulee myyntimenestys, ja se
käännetään pian monille Euroopan kielille.
1535:
Luterilainen katekismus painetaan viroksi. Se on vanhin tunnettu osittain säilynyt
virolainen painettu teksti. Kääntäjä
Johan Koell lienee virolaista alkuperää.
1536:
Heinrich Steiner painaa Augsburgissa kirjan Theophrastus von Hohenheim
eli Paracelsus (1493-1541), Tractate der grossen Wundartzney.
1536-1600:
Tanskassa julkaistaan latinaksi 658 kirjaa ja runokirjaa.
1537:
Haguenaussa Setzer painaa Servetuksen teoksen De Trinitatis Erroribus.
1537:
Serbiassa Rujanskin luostarissa munkki Theodosius painaa evankeliumien
laitoksen käyttäen puisia kirjakkeita.
1538:
Robert Estienne julkaisee sanakirjan Dictionarium latino-gallicum ja
1539-40 sanakirjan Dictionnaire francais-latin.
Sanakirjat hyväksytään pian ranskan oikeinkirjoituksen
auktoriteeteiksi. Ranskassa on käytössä
aksentit, sedilji, treema, apostrofi, i:n ja u:n konsonantti- ja
vokaaliääntämisen erottaminen i ja j sekä u ja v sekä vielä g:n ja c:n kovan ja
pehmeän ääntämisen erottaminen.
1539:
Serbiassa Gracanicassa painetaan yksiääninen laulukirja.
1540:
Hans Barth painaa Roskildessa uuden testamentin islanniksi.
1540:
Ensimmäinen tunnettu osittain säilynyt meksikolainen painate on Manual
de Adultos, jonka Amerikan Gutenberg Juan Pablos (Giovanni Paoli) painaa Mexico
Cityssä. Sen kirkon johto tilasi 1539
espanjaksi ja asteekkien kielellä.
1540-1600:
Kaikista Portugalissa ilmestyneistä teoksista noin kymmenen prosenttia
käsittelee Aasiaa, Portugalin imperiumin sydänaluetta.
1541:
Mainzissa ilmestyy ensimmäinen kirjanpainaja-aiheinen kirja. Se on Joannes Bergellannuksen De
Chalcographicae inventione poema encomiasticum, 456 säkeistöä käsittävä runo.
1541:
Biblia ilmestyy ruotsiksi. Sen
painaa Jürgen Richolff nuorempi.
1542:
Baselissa ilmestyy Leonhard Fuchsin De historia stirpium commentarii
insignes painajana Michael Isengrin.
Siinä on 512 puupiirrosta kasveista.
1542:
Ensimmäinen fysiologian kirja Jean Fernel, De naturali parte medecinae
ilmestyy Pariisissa. Painaja on Adam
Saulnier.
1542:
Johannes Oporinus painaa Baselissa koraanin Theodor Biblianderin
latinannoksena. Paavi määräsi
Venetsiassa painetun koraanin poltettavaksi.
1543:
Lontoolainen painaja John Gough julkaisee ensimmäisen englantilaisen
kirjanpito-oppaan Kepyng of the Famouse Reconyng. Kirjanpidon hyvä järjestys latinaksi on dare
et habere ja englanniksi Debitor and Creditor.
1543:
Tukholmassa Amund Laurentsson eli Lauritsanpoika painaa pernajalaisen
Mikael Agricolan (1510-57) suomenkielisen aapisen Abckiria Michael Agricola
Christiano Salutem. Se on ensimmäinen
suomeksi painettu kirja. Agricola
käyttää runomuotoa: Oppe nyt wanha ia noori/ joilla ombi Sydhen toori. Heksametrimitasta päätellen hänen mallinaan
on oppikirja Alexander de Villa Dei, Doctrinale puerorum. Myöhempi painos on vuodelta 1549.
1543:
Nikolaus Kopernikuksen (1473-1543) De revolutionibus orbium coelestium -
Taivaankappaleiden ympyräliikkeistä ilmestyy.
Tästä vuodesta alkaa nykyaikainen tiede.
Kopernikus makaa kuolinvuoteellaan, kun nürnbergiläinen Johann Petrejus
(Petri) vihdoin painaa Kopernikuksen elämäntyön. Hän ei voi valvoa teoksensa painamista, ja
kirjan typografia on kuin kirkkoisien teoksissa. Kirja liitetään 1611 Vatikaanin kiellettyjen
kirjojen luetteloon.
1543:
Baselilaiskirjanpainaja Oporinus julkaisee Baselissa Andreas Vesaliuksen
teoksen De humani corporis fabrica - Ihmisruumiin verstaasta, jossa on Tizianin
oppilaan Jan Stephanin hienoja puupiirroksia.
Näitä kaiverruksia oli käytetty jo 1538 Venetsiassa Johannes Gunteruksen
laitoksessa Institutiones anatomicae, jonka Vesalius oli tuottanut. Vesalius huolehtii itse kuvituksesta ja
piirtää osan kuvista. Kirja on selkeä,
ja kokonaiskuvat sekä yksityiskohtien kuvitus liittyvät suoraan tekstiin. Kirjasta tulee lääketieteellisten julkaisujen
mallikappale vuosisatojen ajaksi. Sen
kuvataulut osoittavat, kuinka luonnon salaisuuksia voidaan esittää
graafisesti. Vesaliuksen teoksesta
otetaan lukuisia uusia painoksia, sitä kopioidaan ja jäljitellään.
1543:
Martti Lutherin (1483-1546) kirjat Juutalaisista ja heidän valheistaan
sekä Shemhamforaksesta ja Kristuksen suvusta ilmestyvät. Hans Ludolf Parisius laatii Münchenissä kirjasta
Juutalaisista ja heidän valheistaan lyhennetyn kansanpainoksen, josta 1931-37
otetaan yhdeksän painosta.
Kustannusyhtiö Vasara julkaisee 1939 kirjan suomeksi. Lutherin mielestä juutalaiset elävät
varastamisesta ja rosvoamisesta. Luther
ja Hitler olivat pakkomielteiden vaivaamia mielisairaita.
1544:
Baselissa ilmestyy Sebastian Münsterin Cosmographia Universalis, joka on
tunnetun maailman kuvaus. Se on 18
vuoden ja noin 120 apulaisen työ. Teos
on menestys, sillä siitä julkaistaan sadan vuoden aikana 46 laitosta kuudella
kielellä. Siinä on näytteenä Isä meidän
suomeksi ja karjalaksi. Uudet painokset
otetaan 1545, 1546 ja 1548. Vuoden 1550
painokseen tehdään paljon korjauksia.
Maantieteellisten kirjojen suosio kasvaa. Kun Ranskassa julkaistiin 1550 mennessä 83
maantieteellistä kirjaa, niin 1551-1609 niitä julkaistaan 442 laitosta. Suosituimpia ovat jesuiitan Maffei
Venetsiassa 1588-9 julkaisema Historiarum indicarum libri XVI, Pigafettan kirja
Kongosta sekä Bernardino de Escalanten ja Gonzales de Mendozan Kiinaa
käsittelevät kirjat. Erikoissijalla on
De totius Africae descriptione, joka on Granadasta peräisin olevan arabin
kirjoittama. Hän matkusteli ympäri
Afrikkaa, kunnes kristityt merimiehet vangitsivat hänet ja veivät paavin Leo X
luokse. Paavi rohkaisi arabia
valmistelemaan teoksen julkaisemista varten.
1544:
Herzegovinassa Mileshevan luostarissa munkit Mardarius ja Fedor painavat
psalttarin.
1544:
Sibiussa painetaan ensimmäinen romaniankielinen kirja katekismus.
1544:
Agricolan Rucouskiria Bibliasta ilmestyy.
1545:
Ryhdytään painamaan baskin- eli euskarankielellä. Ensimmäinen painettu teos on runokoelma.
1545:
Zürichissä ilmestyy kirjallisuushistorian isän Konrad Gesner (1515-65)
kirjaluettelo Bibliotheca Universalis, sive Catalogus omnium scriptorum locupletissimus,
in tribus linguis, Latina, Graeca, et Hebraica.
Nimekkeen mukaisesti luettelossa on vain latinan-, kreikan- ja
hepreankieliset teokset.
1545:
Dmitri Logofetul painaa Tirgovistessä slaavinkielisen rukouskirjan
Molitvennik ja 1547 apostolien teot.
1546:
Varhaisen mineralogin George Agricola teos De ortu et causis
subterraneorum ilmestyy Baselissa.
1546:
Walesia varten aletaan painaa kymrinkielisiä kirjoja. Ensimmäinen on rukouskirja Yny lhyvyr hwnn y
traethir - Tässä kirjassa, jonka Edward Whitchurch painaa Lontoossa. Kirjassa on kalenteri ja uskonnollista
tekstiä.
1547:
Königsbergissä Itä-Preussissa painetaan ensimmäinen liettuankielinen
kirja. Se on Martinas Mazjvidaksen
liettuankielinen käännös Lutherin katekismuksesta Catechismusa Prasty Szadei
(Prostye slova Katechizisa) - Katkismuksen yksinkertainen sana. Siinä on kauniita kaiverruskuvia sekä lyhyt
liettuankielen luku- ja kirjoitustaidon opas.
1547: John Waley painaa Lontoossa sanakirjan
William Salesbury, Dictionary in Englyshe and Welshe.
1548:
Tukholmalaispainaja Amund Laurentsson, painajana 1543-75, painaa Suomea
varten Mikael Agricolan kirjoja, joista Agricolan kääntämä uusi testamentti Se
Wsi Testamenti on kirjakielemme perusteos.
Kirjakielemme isä joutuu luomaan suomen kirjakielen ja tuo myös maahamme
vierasperäisiä sivistyssanoja. Hänen
julkaisujensa noin 8500 eri sanasta nelisensataa on vierassanoja, joista noin
puolet on säilynyt nykypäiviin saakka.
Agricola toteaa Se Wsi Testamentin esipuheessa: "Harmillista, ette
temen Maan kieli oli ennen neite aicoja, iuri vähe ia lehes ei mitenken
kirioisa eli pockstauisa prucattu taicka harioitettu.” Teos sisältää 83 erilaista kuvaa, joista
useita käytetään monta kertaa. Suuri osa
on kopioita tai kopion kopioita Lucas Cranachin tai Georg Lembergerin
töistä. Cranachin ateljeessa
työskentelevä Meister der Zackenblätter on kopioinut suurimman osan
puupiirroslaatoista. Muita Agricolan
kirjoja ovat Käsikirja Castesta ia muista Christikunnan Menoista 1549, Messu
eli Herran Echtolinen 1549 ja Se meiden Herran Jesusen Christusen pina (...)
1549, Dauidin Psaltari 1551ja Weisut ja Ennustoxet Mosesen Laista ia
Prophetista Wloshaetut 1551 sekä Ne Prophetat Haggai, Sacharja, Maleachi 1552.
1550:
Nostradamus julkaisee kuuluisan almanakkansa. Almanakka on arabialaista alkuperää
nimensäkin puolesta, joka merkitsee laskelmaa.
Euroopassa almanakan ottaa käyttöön kirkko, joka haluaa varmistaa
pyhäpäivien viettämisen määräaikoinaan.
1550 jälkeen:
Espanjassa Cortezin sihteeri Francisco Lopez de Gomara julkaisee teoksen
Historia de las Indias y conquista de Mexico - Intian historia ja Meksikon
valloitus. Bartolomé de las Casas
julkaisee yhdeksän kirjoitusta, joissa hän puolustaa Amerikan alkuperäisiä
asukkaita. Ne painaa Sebastian Trujillo
Sevillassa.
1550-51:
Bartolomé de las Casas ja Juan Ginés de Sepúlveda väittelevät
Valladolidissa intiaanien asemasta, vaikka paavi Paavali III julisti 1537
intiaanit "oikeiksi ihmisiksi".
Sepúlveda kirjoitti 1533 tutkielman Democrates Primus, jossa suhtautuu
valloituksiin myönteisesti ja pitää uskonsotia oikeutettuina, mutta las Casas
tukijoineen estivät sen julkisuuteen tulon.
Sepúlveda kirjoitti 1545 parannetun laitoksen, mutta las Casas
joukkoineen esti sen painamisen.
Sepúlvedan mielestä intiaanit saa pakolla käännyttää kristinuskoon. Democrates Segundo painetaan 1984 Madridissa.
1550:
Ulrich Morhartin kirjapainossa Tübingenissä painetaan ensimmäinen
sloveniankielinen kirja Catechismus i Abecedarium - Katkismus ja aapinen.
1550:
Venetsiassa Gabriele Giolito de Ferrari julkaisee Antonio Francesco
Donin kirjaluettelon La Libraria del Doni.
Nella quale sono scritti tutti gl’Autori vulgari con cento discorsi
sopra quelli: Tutte le tradutioni fatte dell’altre lingue, nella nostra e una
tavola generalmente come si costuma fra Librari. Luettelossa on uutta kansankielen käyttö ja
kansankielisten alkuteosten ja käännösten esittely.
1550:
Arkkitehti Giorgio Vasari (1511-74) kuvaa Italian renesanssin
taiteilijoita teoksessaan Vite dè più eccellenti architetti, scultori e
pittori. Hän julkaisee 1568 teoksen
toisen laitoksen.
1550:
Arabioppinut Leo Africanus eli Al Hassan Ibn Muhammad Ibn Ahmad Al
Wazzan (El Hasan ben Muhammed el-Wazzan ez-Zayyati) (1488-1554) kirjoittaa
teoksen Descrittione dell'Africa - Afrikan kuvaus, joka painetaan
Venetsiassa. Perhe pakeni katolisten
valloitusta Marokkoon. Leo Africanus
opiskeli Fezissä moskeijassa Al Qarawiyyin.
1550:
Andrea de Portonariis painaa Salamancassa espanjaksi Homeroksen
Odysseuksen nimekkeellä De la Ulyxea XIII libros. Se on ladottu baselilaisella kursiivilla,
joka lienee tuotu Lyonista.
1550:
Iivana IV julkaisee lakikokoelman.
Sen mukaan muodostetaan streltsijoukot eli vakinainen jalkaväki. Asetus rajoittaa perinnöllistä arvojärjestelmää
eli mestnitshestvoa rykmenteissä.
1550:
Raamattu ilmestyy tanskaksi. Sen
painaa saksalainen Ludwig Dietz.
Kirjassa on monta puupiirrosta.
1551:
Zürichissä ilmestyy Conrad Gesnerin (-1565) suurikokoinen eläinkirja
Historia animalium Christoph Froschauerin (1490-1564) painamana. Se aloittaa nykyaikaisen eläintieteen. Gesner piirtää joitain kuvia. Viides osa ilmestyy 1587.
1551:
Perhe Helicz pystyttää Krakovaan kirjapainon, jossa painetaan
juutalaisia tekstejä.
1551:
Königsbergissä Itä-Preussissa ilmestyy Aleksander Augezdeckin Novi
zavjet - Uusi testementti ja Ortografia polska - Puolan oikeinkirjoitus.
1551: Anton Alvarez painaa Sevillassa merenkulun
teoksen Martin Cortes, Breve Compendio de la sphera y de la arte de
navegar. Siinä on kuvauksia navigointivälineiden valmistuksesta.
1552:
Portugalissa julkaistaan sarja historiallis-maantieteellisiä
aikakirjoja. Juan de Barrosin Decades
alkaa ilmestyä. Jo 1551 alkoi ilmestyä
Historia do descobrimiento e conquista da India pelos Portuguezes. 1557 julkaistaan Albuquerquen Commentaries,
jotka hänen poikansa toimittaa.
1552:
Espanjalaisen historioitsijan Pedro Mexia tietosanakirja käännetään
ranskaksi Les diverses lecons - Monenlaisia oppitunteja. Se on suosittu vielä 1600-luvulla.
1552:
Benvenuton arkkipiispa Giovanni della Casa (1503-56) julkaisee teoksen
sodomalaisesta irstailusta. Teos on
omistettu paaville Julius III. Casan
pääteos on käyttäytymisen opas Il Galateo 1558.
1552:
Vihuelista eli vihuelan soittaja Pisador painattaa tai painaa kotonaan
Salamancassa karkeahkot nuotit Libro de musica de vihuela.
1553:
Ranskalaisen tohtorin Charles Estienne (1504-64) tietosanakirja
Dictionarium historicum, geographicum et poeticum - Historian, maantieteen ja
runouden sanakirja julkaistaan.
1554:
Lyonissa julkaistaan Guillaume Rondeletin kalakirja Libri de Piscibus
Marinis ensin latinaksi ja 1558 ranskaksi.
1555:
Pariisilainen B Prevost painaa ornitologin ja iktyologin Pierre Belon
(1517-64) teoksen L'Histoire de la nature des oyseaux.
1555:
Don Gjon Buzuk julkaisee ensimmäisen tunnetun albaniankielisen kirjan
Meshar ghegillä.
1555:
Ruotsi-Suomen viimeinen katolinen arkkipiispa Olaus Magnus Gothus
(1490-1557) julkaisee teoksensa Historia de gentibus septentrionalibus, josta
on käännetty osa Pohjoisten kansojen historia: Suomea koskevat kuvaukset. Keskiaikaista Suomea kuvaava kirja on
kuvitettu. Teoksessa on tarunomaisia
käsityksiä Lapista.
1556:
Baselissa julkaistaan Georgius Agricolan (Georg Bauer) (1494-1555) teos
De re metallica, joka on ensimmäinen järjestelmällinen teos mineralogian,
metallurgian ja kaivostoiminnan alalta.
Painaja on Michael Isengrin. Hans
Rudolf Deutsch on kuvittanut kirjan puupiirroksin. Käsikirjoitus lienee valmistunut 1550. Kirjassa esitetään kaivosmiesten ja
metallityöntekijöiden työnopastuksen ja turvallisuuden periaatteet.
1556:
Pariisissa E Groulleau julkaisee Marco Polon Matkat. Polo saneli kertomuksen, joka kirjoitettiin
vanhaksi ranskaksi. Se käännettiin
italiaksi, siitä latinaksi, josta jälleen italiaksi, siitä uudelleen latinaksi,
josta ranskaksi.
1556:
Juan Pablos painaa Mexico Cityssä messukirjan , jossa on nuotteja,
ensiksi uudessa maailmassa. Pablos
painaa Juan Diezin matematiikan kirjan Sumario compendioso.
1557:
Jean de Tournes painaa Ovidiuksen Metamorfoosit. Siinä on Bernard Salomonin piirtämät
vinjetit. Salomonin kuvitus on
inspiraation lähteenä monessa kuvakudoksessa, silkkikankaassa, emalityössä,
fajanssiesineessä ja puukaiverruksessa.
1557-74:
Richard Tottel painaa Englannissa seitsemän painosta runoteosta Tottel's
Miscellany.
1557:
Englannissa julkaistaan algebrankirja Robert Recorde, The Whetstone of
Witte, jossa käytetään merkkiä = eli yhtäsuuruus.
1558-60:
Pohjois-Italiassa Mantovassa painetaan kabbalistinen Zohar. Monet kabbalistit vastustavat tämän
1200-luvun lopusta luetun teoksen painamista.
1559:
Paul Scalich (Scaliger) julkaisee Baselissa kirjan Encyclopaedia seu
Orbis disciplinarum. Tietosanakirjan
nimen keksi 1541 Ringelberg Baselilainen.
Sana tulee kreikan sanoista en - sisään, sisällä, kíklos - kehä, piiri
ja paideía - kasvatus eli kasvatuksen tai kuoron kehässä tai piirissä. On käytetty myös muotoa Cyclopaedia. Kreikasta 400-luvulta eaa tunnetaan ilmaus
aky’klios - sivistymätön, huonosti kasvatettu, joka on sanan apaideutos
synonyymi.
1559-81:
Coresi painaa Brassóssa yhdeksän kirjaa romaniaksi.
1559:
Pariisissa julkaistaan kirja P Ramée, Scholae grammaticae, jossa
erotetaan järjestelmällisesti u ja v.
1561:
Romanialainen painaja ja kustantaja Coresi painaa Brasovissa Valakiassa
ensimmäisen täysin romaniankielisen teoksen Evangheliar - Evankeliumi. Se on teknisesti ja taiteellisesti
korkeatasoinen.
1561:
Lorenzo Torrentino painaa Firenzessä historian Francesco Guicciardini,
La Historia di Italia.
1563: Englantilainen John Day (-1584) painaa kirjan
Acts and Monuments of these latter and perilous days... eli Foxe, Book of
Martyrs.
1564:
Adam Berg vanhempi ottaa haltuunsa Andreas Schobserin painon
Münchenissä. Berg tuottaa yli 300 teosta
ja nuottipainoksia. Hän painaa kirjan,
jossa on kuparipiirroksia, Hans Wagner, Beschreibung Wilhelms Herzogs und der
Renata gehaltenen hochzeitlichen Ehrenfestes.
1564:
Moskovassa ilmestyy ensimmäinen päivätty kirja Apostolien teot. Painajat ovat Ivan Fjodorov ja hänen kumppaninsa
Pjotr Timofejev Mstislavets. He
julkaisevat 1565 teoksen Tshasovnik - Rukouskirja. He jättävät Moskovan 1565-68 väliseksi ajaksi
erilaisten ristiriitojen vuoksi.
1565:
Richard Jugge painaa Englannissa lääkärin Thomas Raynalde teoksen The
birth of mankynde, jonka 1540 painoi Thomas Raynald. Mahdollisesti painaja ja lääkäri olivat sama
henkilö.
1566:
Venetsiassa ilmestyy ensimmäinen makedonialainen kirja. Sen painaa makedonialainen Jakov od Kamena
Reka - Jakob kiviseltä virralta. Teos on
Casoslov - Rukouskirja, jossa hän kertoo tulostaan Venetsiaan. Siellä hän löytää Vincencije Vukovicin kauan
sitten lopetetun painon. Kieli on
kirkkoslaavia ja kirja on ladottu kyrillisin kirjakkein. Kirja on kuvitettu.
1566:
Slovakki Pavel Kyrmezet painaa Prahassa kirjan Komedia ceská,
Litomyshlissä 1573 Komedia nová o vdove ja Olomoucissa 1581 näytelmän Tobias.
1566:
Christoper Plantin painaa heprealaista raamattua 3000 kappaletta. Laivanvarustajan edustaja Jan Rademaker myy
sitä Pohjois-Afrikan juutalaisille. Hän
julkaisee 1567 teoksen Dialogues francais pour les jeunes enfants.
1567:
John Day painaa arkkipiispan Matthew Parker toimittaman kirjan A
Testimonie of Antiquitie. Day käyttää
ensimmäistä anglosaksista kirjaintyyppiä.
1567: S
Mayer julkaisee Dillingenissä postuumisti Paracelsuksen (Theophrastus von
Hohenheim) (1493-1541) ammattitautikirjan kaivosmiesten taudeista Von der
Bergsucht und anderen Bergkrankheiten.
1568:
Hartmann Schopper julkaisee Frankfurtissa teoksensa Panoplia... eli
Eygentliche Beschreibung aller Stände, jonka kuvittaja on Jost Amman
(1539-91). Kirjassa esitetään monia
ammattilaisia työssään.
1568:
Puolalaisen Maciej Wirzbietin painosta Krakovassa ilmestyy Polonicae
Grammatices institutio - Puolankielen kielioppi.
1570: M
Tramezzino painaa Venetsiassa Bartolomeo Scappin keittokirjan Opera. Scappilla on pitkä kokemus paavien
keittiössä.
1571:
Christopher Plantin painaa Antverpenissä kahdeksanosaisen monikielisen
raamatun hepreaksi, kaldeaksi, kreikaksi ja latinaksi. Painotyötä valvoo Espanjan kuninkaan Filip II
lähettämänä Benedictus (Benito) Arias Montanus (Montano), oppinut
hovikappalainen. Plantin painaa 1571-76
Espanjaa varten 52 000 uskonnollista kirjaa, joita tuottaa 12 painokonetta.
1571:
Irlannissa tuntematon painaja painaa ensimmäisen kirjan Aibidil
Gaoidheilge agus Caiticiosma irlantilaisin kirjaimin.
1572:
Henri Etienne julkaisee viisiosaisen kreikan sanakirjan Thesaurus
Graecae linguae. Sen perinnettä jatkaa
1955 alkaen ilmestyvä sanakirja Thesaurus linguae Graecae.
1572:
Antonio Gonzalves painaa Lissabonissa eepoksen Luis de Camões, Os
Lusiadas.
1573:
Tanskalaisen astronomin Tycho Brahe (1546-1601) teos De nova stella
ilmestyy Kööpenhaminassa.
1574:
Amund Laurentsson painaa Tukholmassa Paavali Juustenin Catechismuksen ja
kirjan Se Pyhä Messu 1975.
1575:
Ljubljanassa ilmestyy ensimmäinen sloveninkielinen kirja Jesus Sirah -
Jeesus Siirakin kirja Slovenian maaperällä.
Kirjapainon perustaja on Janez Mandelec.
Tähän kirjapainoon muutti Kroatiasta ensimmäinen sloveeni, joka painoi
sloveeninkielellä, Lenart Mravelj.
1578:
Gaspar Heltar painaa Unkarin Kolozsvárissa kasviopin kirjan Peter
Juhász, Herbarium.
1578:
Ensimmäinen intialaisella kirjaimistolla painettu kirja on tamilinkielinen
käännös kristinopista, Kollam (Quilon), Kerala.
1580:
Giunti painaa Firenzessä ensimmäisen jalkapalloa käsittelevän kirjan
Giovanni de'Bardi, Discorso sopra l'giuoco del calcio Fiorentino. Kuva esittää ottelua.
1580: Henry Denham painaa oikeinkirjoituskirjan
William Bullokar, Bullokars booke at large for the amendment of orthographie
for English speech.
1580-88:
Ranskalainen filosofi ja kirjailija Michel de Montaigne (1533-92)
kirjoittaa pääteoksensa Essais - Esseitä 2003.
1582:
Greifswaldissa painetaan Suomen keskiaikaisen musiikkiperinteen tärkein
muistomerkki, kokoelma Piae cantiones.
1583:
Itävallassa Laibachissa alkaa slaavinkielisen raamatun painatus, jonka
arkkiherttua Johann kieltää. Painatus
viedään päätökseen Wittenbergissä.
1583: Henrie
Midleton painaa Lontoossa teoksen Thomas Smith, De Repvblica Anglorvm. The maner of government or... Siitä otetaan 11 painosta alle 60 vuodessa,
ja se käännetään latinaksi, hollanniksi ja saksaksi. Nimi vaihdetaan 1589: The Common-welth of
England.
1583:
Saksalainen Andreas Gutterwitz painaa Turun katedraalikoulun rehtorin
Jaakko Pietarinpoika Suomalainen (Finno) Wirsikirjan.
1584:
Pariisissa Abel l’Angelier julkaisee ranskankielisistä ja Ranskassa
julkaistuista kirjoista luettelon Premier volume de la Bibliothèque du Sieur de
La Croix du Maine. Suraavana vuonna
Barthélémy Honorat julkaisee Lyonissa vastaavan luettelon La Bibliothèque
d’Antoine du Verdier, seigneur de Vauprivas.
1584:
André Thevet julkaisee Pariisissa teoksen Vies et portraits des hommes
illustres. Siinä on vanhin tunnettu kuva
Gutenbergistä, Iean Gvttemberg. Kuva on
kuparipiirros, mutta todennäköisesti mielikuvituksen tuote. Gutenbergillä ei ilmeisesti ollut partaa
kuten kuvassa, koska sitä käyttivät hänen aikanaan vain toivioretkeläiset ja
juutalaiset.
1584:
Raamattu ilmestyy islanninkielisenä.
1584:
Perussa painetaan katekismus.
1584:
Andreas Gutterwitz painaa kuninkaan Juhana III mandaatin
kestikievareista ja 1593 Kaarle herttuan oikeudenkäyntijärjestyksen.
1585:
Vilnassa julkaistaan ensimmäinen tunnettu jälkipolville säilynyt
latviankielinen kirja katekismus.
1585:
Christopher Plantin painaa Leydenissä kirjan Simon Stevin, De Thiende,
jossa esitellään desimaalijärjestelmää.
1587:
Johann Spies painaa Frankfurt am Mainissa ensimmäisen kirjan
Faust-tarinasta Historia von D Johann Fausten dem weitbeschreyten Zauberer unnd
(sic) Schwartzkünstler.
1588: Fernando Diaz kustantaa Sevillassa Diego de
Freylen teoksen Geometria y traca para el oficio de los sastres. Kirja on tarkoitettu ompelijoille ja
räätäleille. Kuvituksessa esitetään muun
muassa kaavojen sijoittelu kankaalle.
1588:
Vilnassa painetaan veljeskunnan kirjapainossa kirjoja kreikaksi,
kirkkoslaaviksi, venäjäksi ja puolaksi kreikkalaisin, kyrillisin ja goottilaisin
kirjakkein. Ukrainalainen ja
valkovenäläinen veljeskunta perusti 1584 koulun Vilnaan ja Lvoviin. Veljeskunta peri 1583 Ivan Fjodorovin painon
hänen kuolemansa jälkeen.
1588:
Luonnontieteilijän Thomas Harriot raportti Pohjois-Amerikan
itärannikosta julkaistaan ensi kerran.
Saksalainen kaivertaja Theodor de Bry kääntää sen myöhemmin ranskaksi,
latinaksi ja saksaksi ja lisää siihen omia kuviaan.
1591-1611:
Portugalilaiset jesuiitat painavat Japanissa Kyushun saarella 34
teosta. Näitä ovat Feiqe no monogatari -
Heike monogatari, Amakusa 1592, Esopo no fabulas - Aisopoksen eläinsatuja,
Amakusa 1593 ja Qincvxv - Kinkushu, Amakusa 1593. Japanilaiset painavat myöhemmin Aisopoksen
faabeleita nimellä Isoho no monogatari.
Oppineen João Rodrigues (1561-1633) teokset: Vocabvlario da Lingoa de
Iapam, Nagasaki 1603-04 ja Arte da Lingoa de Iapam, Nagasaki 1604-08. Erikoinen teos on kiinalais-japanilainen
sanakirja Racvyoxv, Nagasaki 1598, joka tunnetaan nimellä Rakuyoshu. Latinalaisin aakkosin painetuilla japaninkielisillä
teoksilla lienee rajoitettu lukijakunta.
1593:
Richard Field painaa Lontoossa Shakespearen runon Venus and Adonis.
1593:
Filippiineille tulleet katoliset lähetyssaarnaajat painavat kirjan
Doctrina Cristiana. Useimmat kirjat
alkuaikana painaa Filippiinien kirjapainon isä Tomas Pinpin.
1595:
Lotringin maakunnan noitatuomari Remigius julkaisee teoksensa
Daemonolatria.
1595:
Pierre Mascaron painaa Marseillessa provenselaisen runokirjan Louis
Bellaud de la Bellaudière (Loys de la Bellaudiero), Obros et rimos
prouvenssalos.
1595:
John Windet painaa Lontoossa ensimmäisen osan luetteloa Catalogue of
English Books. Toisen osan painaa James
Roberts.
1597:
Venetsiassa painetaan ensimmäinen serbiankielinen aapinen GA Rampazetton
kirjapainossa, jossa työskentelee serbialainen dekaani. Sittemmin sekä roomalaiskatoliset että
kreikkalaisortodoksit serbit painavat kyrillisin kirjaimin aapisia. Myös Serbian kansankielellä ja latinaksi
painetaan aapisia.
1597:
John Norton painaa Lontoossa teoksen John Gerard, Herball or Generall
Historie of Plantes. Siinä on 2146
puupiirrosta. Niistä suurin osa
Tabernaemontanuksen laattoja, joilla hän kuvitti 1590 teoksen Eicones.
1598:
Salainen käsikirjoitus De tribus impostoribus painetaan tiettävästi ensi
kertaa nimellä De imposturis religionum.
Siinä sanotaan, että Mooses, Jeesus ja Muhammad ovat pettureita.
1598:
Hollantilainen Willem Barentsz purjehti 1594-97 Jäämeren
rannikolla. Matkalla oli mukana
laivatimpuri Gerrit de Veer, jonka päiväkirja ja muistiinpanot julkaistaan.
1600-luvun alku: Roomassa painetaan arabiankielistä
kirjallisuutta.
1600-luku:
Moskovan painossa painetaan lähes 500 nimekettä. Painos vaihtelee 1200-2400 kappaletta. Tulipalo tuhoaa 1634 painon kaikki rakennukset,
mutta tilalle rakennetaan kivisiä taloja.
Painossa on 1650 jo 156 työntekijää: kirjantoimittajia, kirjailijoita,
latojia, painajia, kuvien värittäjiä ja kaivertajia. Painossa on 12 painokonetta eri
rakennuksissa. Kirjapainon varastossa
on 1648-49 noin 11 500 kirjaa, joista
puolet on uskonnollista kirjallisuutta.
1650-1700 painetaan 300 000 aapista.
1600-luku:
Ranskassa painetaan kaksi kertaa enemmän Turkista kertovia kirjoja kuin
Amerikasta kertovia.
1600-luku:
Ruotsissa painetaan 4000 kirjaa ja kirjasta, 1700-luvulla
kymmenkertainen määrä ja 1800-luvulla satakertainen määrä.
1600:
Italiassa ilmestyy ensimmäinen oopperatekstikirja La Dafne. Sen on kirjoittanut Ottavio Rinuccini,
säveltänyt Jacopo Corsi ja kustantanut G. Marescotti. Sama kustantaja julkaisee myös vanhimman
painetun oopperapartituurin Euridice, jonka on säveltänyt Giulio Caccini.
1600: Peter Short painaa Lontoossa teoksen William
Gilbert, De Magnete...
1600:
Parsien varhaisvaiheista kertoo persiaksi kirjoitettu Sanjanin historia.
1601:
William Shakespeare kirjoittaa näytelmän Hamlet.
1602:
Italialainen Tomasso Campanella julkaisee utopiateoksen Aurinkovaltio.
1605:
Espanjalainen kirjailija Miguel de Cervantes y Saavedra (1547-1616)
julkaisee ensimmäisen osan Don Quijotesta (Don Quijote Manchalainen
1927-28). Juan de la Cuesta painaa sen
Madridissa. Hän julkaisi 1585
paimenromaanin Galatea ja sitten parisenkymmentä näytelmää. Ensimmäinen moderni romaani on epävarmuudesta
nousevan viisauden ja monimutkaisuuden hengen ilmentymä. Cervantes ivaa ritariromaaneja
kitschinä. Ensimmäistä osaa painetaan
ennen 1612 kolme painosta Madridissa 1605 ja 1608, kaksi Lissabonissa 1605,
kaksi Valenciassa 1605, kaksi Brysselissä 1607 ja 1611 sekä yksi Milanossa
1610. Kirja leviää pian Etelä-Amerikkaankin. Keksitty kustantajanimi Alonso Fernández de
Avellaneda julkaisee 1614 Tarragonassa Don Quijoten väärennetyn toisen
osan. Cervantes tiukentaa
kirjoitustahtiaan, ja hänen teoksensa jälkimmäinen osa ilmestyy 1615 de la
Cuestan painamana. Cervantesin kirjassa
on omistuskirjoitus. Toisessa osassa Don
Quijote vierailee muun muassa kirjapainossa.
Satojen vuosien kuluessa Don Quijoten kustantajat ja kääntäjät omistavat
teoksen yhä uudelleen eri kohteille. Don
Quijote käännetään yli 300 kielelle.
1605:
Jorge Rodriguez painaa Lissabonissa Don Quixoten varaspainoksen tekijän
luvatta vähän yli kaksi kuukautta myöhemmin kuin de la Cuesta Madridissa.
1605:
Kaivertaja Johann Sibmacher julkaisee Nürnbergissä vaakunakirjan
Wappenbuch.
1605:
Prahassa E Typographaeo Ottmariano julkaisee sanakirjan Dictionarium
septem diversarum linguarum, jossa kielet ovat latina, italia, dalmatia,
tshekki, saksa, puola ja unkari.
1606:
Joachim Burmeisterin musiikkianalyysin kuvaus Musica poetica
ilmestyy. Kirjoittaja pitää sävellystä
musiikillisena puheena ja säveltäjää puhujana.
1607: F
Bertelli julkaisee Paduassa teoksen Vittorio Zonca, Nuovo teatro di machine ed
edificii per varie e sicure operationi.
Sen kuvituksessa on muun muassa kuparipiirroksena painokone yksityiskohtaisena
piirustuksena.
1607:
Rostockissa painetaan Christoffer Reusnerin kirjapainossa Henrik
Jönsinpoika Careelin kääntämä Lex politica Dei.
Teos vakiinnuttaa vanhatestamentillisen oikeusperiaatteen Suomen
oikeuskäytännössä 1600-luvulla.
1609: Johannes Keplerin (1571-1630) Astronomia nova
ilmestyy Heidelbergissä mainitsematta painajaa E Vögelin ja painopaikkaa. Sitä painetaan vain muutama kappale. Harmonices mundi ilmestyy 1619.
1610:
Anund Olofsson Helsing painaa Tukholmassa Rodzin Waldacunnan Maan Lain.
1612:
Giunti painaa Firenzessä lasittajan käsikirjan Antonio Neri, L'Arte
vetraria.
1614:
Ruotsissa toimiva painaja Christopher Reusner, painajana 1611-35,
tuottaa Suomea varten Ericus Ericin suomalaisen katekismuksen, Olof Elimaeuksen
evankeliumit ja epistolat suomeksi 1618 ja 1622 sekä hänen psalmikirjansa 1621
ja Ericus Ericin suuren suomalaisen postillan kahdessa osassa 1621-25. Postillan toisen osan lopussa on painaja ja
painovuosi sekä kuvio, jonka Reusner tarkoittaa suomalaisten painosten
kirjanpainajanmerkiksi. Siinä on Suomen
vaakuna suurruhtinaan kruunuineen ympäröitynä kauniilla koristeilla.
1614:
Mechistonin paroni Napier julkaisee taulukkonsa Mirisci logarithmorum
canonis descriptis.
1614:
Ruusuristiläisten raamattu Fama Fraternitatis ilmestyy saksaksi ja 1615
latinaksi. Käsikirjoitus lienee vuodelta
1611. Siinä kerrotaan Christian
Rosenkreutzista, joka ei ole koskaan elänyt.
Kirjoittaja lienee sama protestanttinen teologi ja mystikko Johann
Valentin Andreae (1586-1642), joka laatii 1618 kirjan Die Chymische Hochzeit
des Christian Rosencreutz.
1615:
Johannes Richter painaa Wittenbergissä musiikin tietosanakirjan Michael
Praetorius (1571-1621), Syntagma musicum.
1616-36:
Johannes Messenius (1580-1636) kirjoittaa vankina Kajaanin linnassa
20-osaisen Skandinavian historian Scondia illustrata. Se painetaan 1700 Tukholmassa. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura julkaisee
1988 suomennoksen sen kymmenennestä kirjasta Suomen, Kuurinmaan ja Liivinmaan
vaiheita.
1617: Englannissa John Minsheu julkaisee 11 kielen
sanakirjan Ductor in Linguas, the Guide into the Tongues. Sen sanotaan olevan ensimmäinen kirja
Englannissa, joka painetaan tilausten mukaan.
Tilaajien nimet on painettu kirjaan.
1619:
Uumajan kirkkoherra Nicolaus Andreae julkaisee aapisen ABC Book på
Lappesko Tungomål, joka on ensimmäinen saamenkielinen kirja.
1620:
Englantilainen yleisnero Francis Bacon (1561-1626) julkaisee filosofisen
teoksen Novum Organum - (Tieteiden) uusi työkalu.
1620:
Johann Heinrich Alsted julkaisee Herbornissa tietosanakirjan Cursus philosphici encyclopaedia. Hänen pääteoksensa on Encyclopaedia septem
tomis distincta. Se on järjestelmällinen
sisältäen luokan Quodlibeta - Mitä tahansa.
1621:
Christoffer Reusner painaa Tukholmassa piispan Erik Sorolainen Postillan
I ja 1625 Postillan II.
1622:
John Bellamie julkaisee Lontoossa ensimmäisen kirjan Mayflowerin
matkasta 1620 Plymouthiin Uuteen Englantiin.
Kirjanpainaja Edward Winslow Leydenistä kirjoittaa ensimmäisen
julkaistun siirtokunnan historiikin.
1623:
Shakespearen näytelmien ensimmäinen foliopainos Comedies, Histories, and
Tragedies (First Folio) ilmestyy Lontoossa.
Painaja on Isaac Jaggard, jonka isä William on myös painaja, ja
kirjakauppiaskustantaja on Edward Blount.
Valitettavasti eräs maailman kuuluisimmista kirjoista on myös eräs
huonoiten painettu.
1623:
Italialainen Tommaso Campanella (1568-1639) kirjoittaa teoksen
Aurinkokaupunki.
1623:
Kuninkaallinen painaja Tomas Junta julkaisee Madridissa kirjan G
Gonzalez de Avila, Teatro de las grandezas de la Villa de Madrid.
1624:
Lissabonissa painetaan ensimmäinen afrikankielinen kirja: katekismus
kixicongoksi.
1625:
Hollantilainen Hugo Grotius julkaisee kansainvälisen oikeuden
perusteoksen De jure Belli ac Pacis.
1627:
Kievo-Petsherskin lavran (luostarin) kirjapaino julkaisee Pamva Beryndan
Leksikonin, johon on kerätty ja jossa selitetään tuhansia ukrainan kirjakielen
sanoja suhteessa kirkkoslaavilaiseen kirjakieleen.
1627:
Ranskalainen Gabriel Naudé kirjoittaa ensimmäisen kirjojen keräämistä,
varastointia ja luettelointia käsittelevän kirjan Advis pour dresser une
bibliothèque.
1628:
Frankfurtissa ilmestyy fysiologian aloittava teos William Harvey
(1578-1657), Exercitatio anatomica de motu cordis et sanguinis in
animalibus. Häntä pidetään verenkierron
löytäjänä. Ibn an Nafis (1210-88)
päätteli pienen verenkierron.
1628:
Pieter Schrijver julkaisee Haarlemissa kirjan, jossa väitetään Laurens
Costerin keksineen kirjapainotaidon.
Painaja on Adriaen Rooman.
Kirjassa on painokoneen kuva, joka on kaiverrettu Pieter Zaenredamin
piirroksen mukaan.
1628:
Saksalainen Ignatius Meurer (1589-1672) painaa Tukholmassa lakikirjan
Swerikes Rikes Stadzlagh, joka on ensimmäinen antiikvalla painettu teos
Ruotsissa. Meurer julkaisee myös Ruotsin
ensimmäistä sanomalehteä.
1628-29:
Oppinut lubok-kaivertaja ja painaja Pamva Berynda (1550-1632) painaa
Kiovassa kalenterin, jossa on 12 kuvaa, yksi kutakin kuukautta varten. Hän on julkaissut teoksen
Slaavilais-venäläinen sanakirja ja nimien selitykset, jossa on noin 7000 sanaa.
1628:
Tukholman venäläisessä kirjapainossa painetaan Lutherin venäjänkielinen
Vähä Katkismus kyrillisin kirjaimin venäläisen papiston käytettäväksi ja
myöhemmin venäjänkielinen aapiskirja sekä 1644 venäläisille papeille
suomenkielinen katkismus kyrillisin kirjaimin.
1629:
Liettualaisen filologin ja professorin Konstantinas Sirvydas (1579-1631)
Dictionarium trium lingvarum - Latina-puola-liettua-sanakirja ilmestyy.
1629: Danzigissa syntynyt Leidenin yliopiston
maantieteen professori Philip Cluver (1580-1623) on poliittisen maantieteen
perustaja. Hänen järjestelmällisen
poliittisen maantieteen perusteoksensa Introduktio in universam geographicam
ilmestyy postuumisti useana painoksena.
1629:
Tukholmassa ilmestyy toinen suomalainen aapinen.
1631:
Tarton yliopiston eli Academia Gustavianan kirjapainossa painetaan Viron
ensimmäinen kirja. Se on viipurilaisen
Henrik Boismanin (Henricus Boismannus) väitöskirja latinaksi. Painaja on Jakob Becker (Jacobus Pistorius)
ja painopaikka Dorpat eli Tartto (myös Derpt).
Seuraavana vuonna painetaan Relatio von Inauguration der Universität zu
Dorpat. Nimiölehti on varustettu
Beckerin painajanmerkillä. 1631-56
Tartossa painetaan 880 julkaisua, joista suurin osa eli 520 on väitöskirjoja.
1632:
Galileo Galilein Dialogo... sopra i due massimi sistemi del mondo,
Tolemaico e Copernicano ilmestyy Firenzessä G iovanni Batista Landinin
kustantamana. Kuvittaja on Stefano Della
Bella. Kirja kielletään pian, koska
siinä sanotaan maan kiertävän aurinkoa.
Tekijä joutuu inkvisition eteen.
Kirja on Indexissä 1823 saakka.
1633:
Liettuassa Vievisin kaupungin kirjapainossa painetaan Smotritskin
venäjänkielen kielioppi.
1633-57:
Englannissa julkaistaan Biblia Sacra Polyglotta hepreaksi, latinaksi,
kreikaksi, arameaksi, syyriaksi, samariaksi, etiopiaksi, arabiaksi ja
persiaksi. Painaja on Thomas
Roycroft. Neljä valimoa toimittaa
kirjakkeet: John Grismand, Thomas Wright, Arthur Nichols ja Alexander Fifield.
1634:
Vasili Fjodorovitsh Burtsov-Protopopov painaa ensimmäisen Moskovassa
painetun aapisen - Azbuka tai
Bukvar. Se on ensimmäinen Moskovan
painon maallinen kirja. Siinä on
aakkosten opettamista, lukemisharjoituksia, lukusanojen nimitykset, tietoja
välimerkkien käytöstä, verbien ja substantiivien taivutussäännöt sekä
moraalisia opetuksia. Burtsov julkaisee
1637 aapisen toisen painoksen, joka on
oleellisesti parempi, uusittu versio.
Burtsovin aapinen on pitkän aikaa kaikkein luetuin oppikirja Venäjällä. Sitä luetaan sukupolvesta toiseen. Julkaistaan 1648 Meleti Smotritskin
Slaavilainen kielioppi Slavjanskaja Grammatika.
1634:
Oxfordissa painetaan kirja Charles Butler, The History of Bees, jossa
foneettisia merkkejä käytetään ensiksi englanninkielessä.
1635:
Frankfurt am Mainissa ilmestyy ensimmäinen osa teosta Theatrum
Europaeum, jonka kuvittaja on Matthäus Merian (1593-1650). Kronikan osa 29 ilmestyy 1672 ja osa 31
ilmestyy 1738. Koko teos sisältää 92
karttaa, 1486 kuparipiirrosta ja 2142 erillistä näkymää. Kuvitusta jatkavat pojat Matthäus (1621-87)
ja Kaspar. Tytär Maria Sibylla
(1647-1717) tekee kukka- ja hyönteiskirjoja.
1637: Leydenissä Jan Maire julkaisee teoksen René
Descartes, Discours de la Méthode.
1637:
Kiinalainen puupiirroksin kuvitettu teos Tiangong kaiwu (T’ien-kung
k’aiwu) esittelee muun muassa silkkiperhosen (Bombyx mori) ja sen toukkien
kasvattamista sekä silkin valmistusta.
1639:
Saksassa Kölnissä julkaistaan kirjapainotaidon keksimisen muistoksi
Bernhard von Mallinckrodtin De ortu et progressu artis typographicae. Siinä käytetään ensi kertaa sanaa incunabula
ajanjaksosta Gutenberg - 1500: prima typographicae incunabula. Samoin ilmestyy 1640 Leipzigin
kirjanpainajien juhlan muistojulkaisu Jubilaeum Typographorum.
1642:
Nürnbergissä ilmestyvä Johann Andreas Herbstin teos Musica practica on
ensimmäisiä länsimaisia lauluoppaita.
1642:
Peter Wald painaa Turussa ensimmäisen Suomessa painetun kirjan latinaksi
Michael Wexionius (1608-70), Discursus politicus de prudentia tum politica seu
civili - Viisaudesta, jonka tulisi olla tunnusomaista lainsäätäjille ja
valtiomiehille.
1642:
Suomenkielinen raamattu Biblia, Se on: Coco Pyhä Raamattu Suomexi
painetaan Tukholmassa Henrich Keisarilda (Henrik Keyser). Mikael Agricola oli julkaissut uuden
testamentin ja noin neljänneksen vanhasta testamentista. Hänen työtään jatkoi käännöskomitea. Raamattu oli ilmeisesti käännettynä 1630
mennessä. Puhtaaksikirjoittaminen
tapahtui 1638-40. Kirjapainoa varten
Jonas Raumannus laati käsikirjoituksen rekistereineen tekstauskirjaimin, joita
on yli 800 arkkia. Tukholmassa on työtä
varten kaksi oiko- eli korjauslukijaa.
Raamatullisten tekstisivujen määrä on 1432 ja kaikkiaan sivuja on
1486. Joissain kirjoissa on
kuningattaren Kristiina muotokuva kuparipiirroksena muiden piirrosten
lisäksi. Kuvia on 166 yhteensä. Kuparipiirtäjä on Sigismund Vogel. Painos lienee 1200 kappaletta, joista on
säilynyt noin sata. Suomeen tulee 780
kappaletta, noin sata Inkerinmaalle, Viroon ja Liivinmaalle sekä joitakin
Suur-Ruotsin ulkopuolelle. Loppuosa jää
Ruotsiin.
1642:
Lainlukija Hartikka Henrikinpoika Speitz kääntää suomeksi Kustaa II
Adolfin sota-artikloja, jotka Peter van Selow painaa Tukholmassa.
1643:
Guillaume Le Bé II kirjoittaa kirjan Mémoire sur l'imprimerie.
1644:
John Miltonin painovapauden puolustus Areopagitica ilmestyy painoluvatta
ja luetteloimatta. Kirjassa ei ole
painajan eikä kirjakauppiaan nimeä. Se
on osoitettu suoraan parlamentille.
1644: Loimaan
kappalainen Laurentius Petri Aboicus painattaa Pietari Waldilla Turussa
teoksensa Selityxet joca-päiväisten huomen-, ehto- ja ruocalucuin eli
siunausten. Omistuskirjoituksessa hän
ilmaisee ilonsa siitä, että Suomi oli saanut oman kirjapainon. Hän mainitsee Gutenbergin: ... caickein ensist yhden oppenen miehen cautta/
jonga nimi on Johan Guttenberg von Mentz/ joca caickein ensist on Präntin tawan
löynyt ia ajatellut/ A. Christi 1440. Ja
sijtä ajasta on caickinaisi kirioia (iotca caicki sijhen saacka aina
kirjoitettin kynällä) on ruwettu präntämän.
1645:
Vironkielisen raamatun toimituskunta ottaa 1642 suomeksi ilmestyneen
raamatun esikuvaksi. Sitä ei voida
käyttää, koska Viron papit eivät osaa suomea.
1645:
Kustantaja Guy Michel Le Jay julkaisee Pariisissa kymmenosaisen
polyglottiraamatun. Painaja on Antoine
Vitré, joka on 1630-74 itämaisten kielten kuninkaallinen painaja. Kielet ovat heprea, samaria, kaldea, kreikka,
syyria, latina ja arabia. Le Jay joutuu
lähelle konkurssia, sillä Richelieu lupaa maksaa kustannuksia, jos hänet
mainitaan kustantajana, mutta Le Jay ei hyväksy tarjousta.
1647:
Danzigissa julkaistaan astronomin Jan Hevelius kuuta kuvaava teos
Selenographia.
1647:
Moskovassa painetaan venäjännöksenä sotataidon teos Jacobi von Wallhausen,
Kriegskunst zu Fuss - Jalkaväen sotataito.
Sen kuvalaatat tilataan Amsterdamista, ja ne saapuvat vasta parin vuoden
kuluttua.
1648:
Ranskalainen Isä Jacob alkaa julkaista sarjoja Bibliographia Parisiana
ja Bibliographia Gallica, joissa on luetteloitu Pariisissa ja Ranskassa
painetut uudet kirjat. Se on
Bibliographie de la Francen edeltäjä, ja ilmestyy vuoteen 1654 saakka.
1648:
Moskovassa ilmestyy Burtsovin painamana Meleti Smotritskin Slavjanskaja
grammatika - Slaavilainen kielioppi.
1649: Moskovassa
painetaan tsaarin Aleksei Mihailovitsh lakikirja Ulozhenie.
1650 mennessä:
Japanissa on suuri määrä irtokirjakkeilla painettuja teoksia. Melkein kaikki Japanin merkittävät klassikot
on painettu ensimmäistä kertaa.
1649:
Wald painaa suomen kieliopin Linguae fennicae brevis institutio, joka on
piispan Eskil Petraeus kirjoittama Pietari Brahen aloitteesta.
1650-luku:
Venäjällä alkaa varsinainen kaunokirjallisuus.
1650:
Tukholmassa ilmestyy Een lijten kockebook.
1651:
Englantilainen filosofi ja materialisti Thomas Hobbes (1588-1679)
julkaisee pääteoksensa Leviathan, joka suututtaa katolista kirkkoa
uskontokritiikin vuoksi. Teos ilmestyy
1991 suomeksi. Hobbes kirjoittaa:
"Mielen kuvitteleman tai kertomuksista johdetun näkymättömän voiman pelko
on yhteiskunnan sallimana uskontoa, yhteiskunnan kieltämänä
taikauskoa". Englannin
vallankumousvuosia kosketteleva Behemoth ilmestyy 1682. Hobbesin perusajatukset ovat silent leges
inter arma - sodan keskellä lait vaikenevat ja bellum omnium contra omnes -
kaikkien sota kaikkia vastaan.
1651:
Roomassa julkaistaan Stanislavov, Abagar, joka lienee
bulgariankielinen. Venetsiassa
julkaistaan samoihin aikoihin Nikola Glikan Pyhän Dionisioksen elämä. Kummastakaan ei ole säilynyt kappaletta.
1651:
Ranskalainen lähetyssaarnaaja Alexandre de Rhodes julkaisee vietnamin
sanakirjan Dictionarium annamiticum.
1652:
Abraham Calovius julkaisee Lyypekissä tietosanakirjan Encyclopaedias
disciplinarum realiarum ideae.
1653:
Ranskalainen jesuiitta Philippe Labbé julkaisee teoksen Nova bibliotheca
librorum manuscriptorium.
1655:
Painetaan Museum Wormianum -luettelo.
Tanskalaisen lääkärin ja muinaistutkijan Ole Worm (-1654) keräämä
arkeologinen ja kansatieteellinen kokoelma liitetään kuninkaan Frederik III
Kunstkammeriin eli taidemuseoon.
1656-1809:
Suomessa omistetaan ja luetaan monenlaisia kirjoja. Suomenkieliset kirjat ovat usein
käännöksiä. 1600- ja 1700-luvuilla
esiintyy vielä suhteellisen runsaasti käsinkirjoitettuja kirjoja. 1700-luvulla on tavallista, että kirjoja
luetaan ääneen, jolloin monet henkilöt voivat samanaikaisesti päästä selville
kirjojen sisällöstä. Kirjoja lainaillaan
henkilöltä toiselle. Useat henkilöt tai
perheet saattavat omistaa yhdessä jonkun kalliin kirjan. On koottu 19 suomalaisen kaupungin
perukirjoista kirjaluettelo teoksista, joita esiintyy vähintään kolme kertaa
Suomessa. Luettelossa on 1113 tekijää
tai teosta. Ne jakaantuvat aiheeltaan
prosentuaalisesti seuraavasti: antiikin kirjallisuus 2,9; filosofia ja
elämäntaito 6,2; maantiede 5,1; historia 10,2; lakitiede 5,6; keittokirjat 0,7;
maatalous 5,2; lääketieteellinen kirjallisuus 5,3; sotataito ja merenkulku 2,9;
musiikki 0,3; luonnontiede 4,8; aikakausjulkaisut 2,7; politiikka ja
taloustiede 3,1; uskonnollinen kirjallisuus (myös hengellinen musiikki) 31,2;
kaunokirjallisuus ja runous 5,3; kielenkäyttö 7,4 ja muuta sekalaista 1,1.
1657: Englannissa ilmestyy A Catalogue of the Most
Vendible Books in England. Tätä
seuraa useita saman tapaisia teoksia.
1657:
Pierre de la Vallé julkaisee Kölnissä teoksen Blaise Pascal (1623-62),
Les Lettres Provinciales.
1658:
Englantilainen John Milton aloittaa runoelmansa Kadotettu
paratiisi. Se valmistuu 1663.
1658:
Michael Endter -kustantamo julkaisee pedagogin Jan A Komensky (Johann
Amos Comenius) (1592-1670) teoksen Orbis sensualium pictus quadrilinguis -
Näkyvä maailma kuvissa nelikielisenä. Se
on ensimmäinen kuvakirja, joka on tarkoitettu lasten kasvatukseen. Oppikirjassa numeroidut virkkeet viittaavat
kuvan numeroihin. Toinen painos otetaan
1666, ja painoksia on kaikkiaan noin 250 monilla kielillä.
1661:
Lähetyssaarnaaja John Eliot kääntää Uudessa-Englannissa uuden
testamentin algonkinien paikalliselle murteelle ja pari vuotta myöhemmin vanhan
testamentin. Raamatun painavat 1663 Samuel
Green ja Marmaduke Johnson Cambridgessä.
Ennen Kolumbusta puhuttiin Meksikon pohjoispuolisessa Amerikassa yli 400
kieltä. Parisataa kieltä elää vielä. Parikymmentä kieltä on saanut kirjoitetun
muodon, ja kymmenkunnalla on vielä käytännön merkitystä.
1663:
Moskovassa ilmestyy slaavilainen raamattu, joka perustuu pääosin
Ostrogin raamattuun.
1663:
Guatemalassa painetaan ensimmäinen kirja.
1664:
Ruotsalainen Olof Verelius (1618-82) julkaisee Uppsalassa latinaksi
ensimmäisen islantilaisen sagan tekstitoimituksen, joka on varustettu
ruotsalaisella käännöksellä. Tämä
Gautrekssaga kertoo visigoottien kuninkaiden Gautrekur ja Hrolfur historian.
1665:
Smoolantilainen Ambernus Boderus julkaisee vihkosen Medicus
carystius. Kirja opastaa tavanomaisten
sairauksien oireiden tunnistamiseen ja niiden parantamiseen yksinkertaisin
menetelmin.
1666:
Molièren teoksia julkaistaan kaksiosaisena painoksena Les Oeuvres de
Monsieur Molière. Seitsenosainen painos
julkaistaan 1674-75. D Thierry, C Barbin
ja P Trabouillet julkaisevat 1682 kootut teokset.
1666:
Johannes Gezelius vanhemman (-1690) aapiskatekismus ilmestyy: Yxi paras
Lasten tawara on I ABC Kirja, II Katechismus, III Kysymyxet ja IV Raamatun
erinomaiset opetus sanat. Turusa Prändätty Petar Hannuxen Pojalda wuona
1666. Siitä otetaan parin sadan vuoden
aikana yli sata uutta painosta, viimeinen 1914.
Se julkaistaan myös ruotsiksi Ett rätt barna-klenodium.
1667:
Englantilaisen kirjailijan John Milton (1608-74) teos Paradise Lost -
Kadotettu paratiisi ilmestyy. Se
käsittää 12 runoa.
1668:
Claude Barbin julkaisee Pariisissa kuusi ensimmäistä kirjaa Jean de la
Fontaine (1621-95), Fables choisies - Eläinsatuja. Niitä julkaistaan tasaisin väliajoin 1693
asti.
1669:
Wolfgang Felsecker julkaisee Nürnbergissä kirjan Hans Jacob Christoffel
von Grimmelshausen, Abentheurliche Simplicissimus, joka kuvaa 30-vuotista
sotaa. Teos julkaistaan salanimellä G.
Schleifheim von Salsfort, ja painopaikka on keksitty Mompelgart, bey Johann
Fillion. Georg Müller painaa toisen painoksen
Frankfurtissa.
1669:
Corneillen kootut teokset ilmestyvät kahdessa osassa.
1670: Benedict de Spinozan Tractacus
theologico-politicus ilmestyy tekijän nimettä.
Painopaikka on keksitty Apud Henricum Künrath; Hamburgi, oikeastaan
Amsterdam.
1670: Englantilainen Hannah Wooley julkaisee
keittokirjan The Queen-like Closet; or Rich Cabinet. Tämä on ensimmäinen naisen kirjoittama
keittokirja.
1671:
Ranskalainen lääkäri PM de La Martinière julkaisee kertomuksen
merimatkasta 1653 pitkin Pohjois-Euroopan rannikkoja. Kirja sisältää piirroksia Ruijasta ja
Siperiasta.
1672:
Turun piispa ja akatemian sijaiskansleri Johannes Gezelius vanhempi
julkaisee teoksen Encyclopaedia synoptica ex optimis & accuratissimis
philosophorum scriptis collecta. Siinä
on 1264 sivua.
1673:
Pariisissa julkaistaan teos Christian Huygens, Horologium oscillatorium,
joka on heilurikellon kuvaus.
1673:
Saksalais-ruotsalaisen Uppsalan yliopiston professorin, historioitsijan
ja ruotsalaisen kirjallisuuden isän Johannes Schefferus (1621-79) puupiirroksin
kuvitettu teos Lapponia ilmestyy latinankielisenä. Pohjoisen papit avustivat häntä 1671
lähtien. Olaus Matinpoika Sirma - Susi
(Olaus Lappo-Sirma, Olof Matthiae Sirma, Ovlla - Uula tai Oula Sirma,
Vuolevi-herra) (1650-1719) opiskeli 1672 Uppsalassa papiksi ja esitti
Schefferukselle kaksi keminsaamelaista lemmenlaulua Kulnasatzh, vaatimeni ja
Morsiamen joiku. Sirma valmistuu 1675 ja
on ensimmäinen akateeminen Suomen saamelainen.
Lapponia käännetään 1674 englanniksi, 1675 saksaksi, 1678 ranskaksi,
1682 hollanniksi, 1956 ruotsiksi ja 1963 suomeksi Tuomo Itkosen
kääntämänä. Saksalainen
valistuskirjailija Johann Gottfried von Herder sisällyttää 1778 joiut
teokseensa Stimmen der Völker in Liedern - Kansojen ääniä lauluissa. Frans Michael Franzén laatii 1810 versionsa
Spring, min snälla ren - Juokse porosein.
Johan Ludvig Runeberg sepittää 1847 Herderin käännösten perusteella
runonsa Til Rendjuret - Porolle ja Färden til den Älskade - Matka rakastetun
luo. Yhdysvaltalainen Hiawatha-eepoksen
luoja Henry W Longfellow sepittää Sirman joikujen innoittamana runonsa My Lost
Youth - Menetetty nuoruuteni. Olli
Vuorisen Franzén-suomennos Juokse porosein leviää kansan keskuuteen sävelenään
vanha kansansävelmä. Erkki Itkonen
kääntää 1951-52 Sirman runot pohjoissaameksi.
1673:
Ruotsalainen lääkäri Elias Til-Landz julkaisee Suomen ensimmäisen
kasvikirjan Catalogus plantarum, jossa hän esittelee Turun seudun
kasvistoa. Hän julkaisee 1673 laajennetun
536 kasvin laitoksen, jossa on kuvasto Icones sisältäen 125 kuvaa.
1674:
Lyonilaisen Louis Morérin kaksiosainen tietosanakirja Le Grand
dictionnaire historique ilmestyy. Se on
ensimmäinen kansankielinen suuri tietosanakirja. Sen 20. painos ilmestyy 1759 ja käsittää
kymmenen osaa.
1677:
Hollannin juutalaisen filosofin Baruch Spinoza (1632-77), joka polveutuu
portugalilaisista marranoista, teos Ethica ordine geometrico demonstrata -
Etiikka julkaistaan postuumisti kokoelmassa Opera posthumana. Spinoza kirjoitti etiikan 1674-75.
1677:
Ranskalainen näytelmäkirjailija Jacques Pradon (1632-98) kirjoittaa
näytelmän Phèdre et Hippolyte ja kilpailijansa Jean Racine (1639-99) näytelmän
Phèdre - Faidra.
1678:
Danzigissa julkaistaan kasvitieteilijän Jacob Breyn teos Exoticarum
plantarum centuria prima.
1679:
Moskovan Ylimmäisen Palatsipainon ensimmäinen kirja, sloveenin- eli
slaavinkielen aapinen ilmestyy. Sen
jälkeen ilmestyy vielä viisi kirjaa, joiden joukossa mahdollisesti Kätevä
laskento eli kertomataulu.
1679-1702:
Rudbeckin Atland ilmestyy.
1679:
Jacob Redingerin kirja Neu-aufgesetzte Format-Büchlein ilmestyy. Se sisältää ammattitietoa ja mustan taidon
ylistystä.
1680:
Lotringeniläinen Franz de Mesgnien Meninski painaa Wienissä teoksen
Linguarum orientalium turcicae, arabicae, persiae institutiones, jonka
kirjakkeet ovat nürnbergiläisen Johann Lobingerin valimosta. Painaja vietti muutaman vuoden
Konstantinopolissa ennen painonsa perustamista 1661. Hän painaa 1680-87 kolmiosaisen kirjan
Thesaurus linguarum orientalium.
1680:
Frankfurtissa ilmestyy Neues Blumenbuch - Uusi kukkakirja. Kolmiosaisen teoksen kuvittaja on Maria
Sibylla Merian (1647-1717). Kuvat on
käsin väritetty. Hänen miehensä
nürnbergiläinen maalari, kuparipiirtäjä ja kustantaja Johann Andrea Graff
julkaisi 1679 hänen teoksensa Der Raupen wunderbare Verwandlung und sonderbare
Blumennahrung. Merianin pääteos Insekten
von Surinam ilmestyy 1705 Amsterdamissa. Siinä on 60 kuvataulua.
1680:
Pisassa ilmestyy matematiikan professorin Giovanni Alfonso di Borelli
(1608-79) teos De motu animalium - Eläinten liikkeestä. Hän soveltaa matematiikkaa biologiaan ja
arvioi lihasten vipukoneiston voimia.
1681:
Erfurtilainen filologi Hiob Ludolf (1624-1704) julkaisee teoksen Historia
Aethiopica Frankfurtissa. Hän hallitsee
kreikan, latinan, ranskan, italian, espanjan ja hollannin kielet sekä oppi
seemiläisten kielten perusteet.
Etiopiankielen opettajaa hän ei löytänyt, mutta keräsi aineistoa
etiopian sanakirjaan ja kielioppiin.
Ludolf julkaisee 1698 sanakirjan Lexicon Amharico-Latinum ja 1702
kieliopin Grammatica Aethiopica.
Teettämänsä etiopian kirjakkeet ja matriisit sekä etiopian kirjat hän
testamenttaa Etiopian (Abessinia) kansalle.
1681:
Louis Bilaine painaa Pariisissa kirjan Jean Mabillon (1652-1707), De re
diplomatica. Kirja laskee perustan
paleografian asiakirjatutkimukselle. Se
sisältää 58 vanhoista käsikirjoituksista ja diplomaattiasiakirjoista
jäljennettyä kaiverruspiirrosta. Toinen
painos julkaistaan 1704-09.
1682:
Pariisissa ilmestyvät Molièren kootut teokset kahdeksassa osassa
sisältäen postuumit teokset. Kustantajat
ovat D Thierry, C Barbin ja P Trabouillet.
1683:
Elias Til-Landzin kasvikirja ilmestyy.
1683:
Riiassa painetaan latviankielinen aapinen.
1684:
Bernardo de Villa-Diego painaa Madridissa teoksen Antonio de Solis,
Historia de la Conquista de Nueva España -
Mexicon valloituksen historia.
1685:
Uusi testamentti ilmestyy latviaksi eli lätinkielellä. Sen kääntäjä on saksalainen teologi Glück.
1685:
Biblia, Se on Coco Pyhä Ramattu Suomexi ilmestyy Suomessa painettuna
Gezeliuksen kirjapainosta. Sitä ilman
waiwata taitan myötä pitä caikis Sotawaelluxisa. Raamattu tehdään hallituksen määräyksestä
sivukooltaan puolta pienemmäksi kuin 1642, jotta sotapapit voisivat sitä
kuljettaa mukanaan. Painaja on Johann
Winter, joka aloitti 1683 työnsä.
1686:
Johann Georg Wilcken painaa uuden testamentin etelävironkielellä
Fischerin kirjapainossa Riiassa. Painos
on 500 kappaletta.
1686-90: Pohjois-Amerikassa painetaan
ensimmäinen aapinen New England Primer.
Siitä otetaan uusia painoksia, ja ensimmäinen tunnettu säilynyt kappale
painetaan 1727 Bostonissa. Aapista
käytetään yleisesti siirtokuntien kouluissa.
1687:
Joseph Streater painaa kustantajalle Samuel Smith teoksen Isaac Newton
(1642-1727), Philosophiae naturalis principia mathematica. Maailmankaikkeuden käsityksen muuttaa
Einstein.
1688:
Islannissa Skáholtissa julkaistaan teokset Islendingabók ja Landnámabók
Islannin varhaishistoriasta.
1689:
Pariisissa Pierre Le Mercier painaa tekijän kustannuksella teoksen
painaja Jean de la Caille, Histoire de l'imprimerie et de la librairie -
Kirjapainon ja kirjaston historia.
1690: John Locken (1632-1704) teos An Essay
Concerning Human Understanding
ilmestyy. Locke
omaksui kantansa Robert Boylelta.
1690:
Englantilaisen liikemiehen Nicholas Barbon (1640-98) teos A Discourse of
Trade ilmestyy. Siinä hän korostaa työn
ja tuotannon merkitystä.
1692:
Winter painaa Turussa heprean kieliopin Simon Paulinus, Grammatica
hebraea.
1694:
Jan ja Kasper Luyken julkaisevat Amsterdamissa teoksen Het menselyk
bedryf - Ihmisen ammatit, jossa on sata kuvaa erilaisista ammateista.
1694:
Ranskan akatemia julkaisee ensimmäisen ranskankielen sanakirjan
Dictionnaire de l'Académie Francaise.
Painaja on Pierre le Petit.
1695:
Ensimmäinen suomalainen Homeros eli Iliaan ensimmäinen laulu kreikan- ja
latinankielisenä painetaan Iliadis Homeri, liber primus, in usum studiosae
juventutis cum versione Latinâ editus, Aboae, Impr. apud Johannem Wallium,
Regiae Univ. Typogr. 1695.
1696:
Ruotsissa painetaan katkismus Delaware-intiaanien kielellä Ruotsin
siirtokuntaa varten Virginiassa.
1696:
Itämeren ensimmäinen atlas painetaan Amsterdamissa. Hollantilaiset ja Venäjän Pietari I
painattavat kartasta kopioita.
Atlaksista ainakin kaksi väritetään vesivärein heti valmistuttuaan. Toinen niistä on Göteborgin yliopiston
kirjastossa ja toinen Tukholman Sota-arkistossa kruununprinssi Kaarlelle,
sittemmin kuningas Kaarle XII, tekstatuin omistuksin. Kartoituksen aloitti 1680-luvulla
ruotsalainen meriupseeri Werner von Rosenfeldt apunaan Turun ja Porin läänin
lääninmittari Peter Gedda.
1696:
Oxfordissa painetaan venäjän kielioppi Heinrich Wilhelm Ludolf
(1655-1712), Grammatica Russica.
1695-97: Pierre Baylen Dictionnaire historique et
critique ilmestyy. Siinä
ja teoksessa Louis Morér, Grand dictionnaire historique tietosanakirja ja
sanakirja lähestyvät toisiaan, sillä inhimillisten tietojärjestelmien
ainekohtaisesta esillepanosta siirrytään aakkosjärjestykseen perustuvaan
hakuteokseen. Vanhemman mallin mukainen
on suomalainen Pikku jättiläinen.
1695-97:
Ranskalaisen Pierre Baylen (1647-1706) teos Dictionnaire historique et
critique painetaan Rotterdamissa. Sen
valistuksen aatteet ovat aakkosjärjestyksessä.
Kirkko tuomitsee kirjan ateistisena.
1696:
Viipurin lukion kirjapainossa painetaan Johannes Bunon historian
oppikirja Universiae historiae cum sacrae tum profanae idea a condito mundo.
1697:
Ranskalainen Charles Perrault julkaisee ensimmäisen kokoelman
eurooppalaisia satuja.
1698:
Raamattu ilmestyy latviaksi.
1698:
Gezeliukset seuraavat opetusolojen kehitystä. Comeniuksen Orbis pictuksen innoittamana
kirjapaino kaiverruttaa 150 puupiirrosta ja muokkaa teoksen latinakoulujen
käyttöön.
1700 mennessä:
Moskovassa painettuja kirjoja on yli 500 nimekettä. Niistä seitsemän tai aapiset mukaan lukien 15
on maallisia kirjoja.
1600-1700-lukujen vaihde: Intiassa sulttaani Aurangzeb Alamgir
(1658-1707) teettää islamin laista kokoelman Fatawi Alamgiri, jossa on myös
oppineiden laintulkintoja. Kirjasta
tulee suosittu Intiassa ja muualla islamilaisessa maailmassa.
1700-luvun alku: Venäjällä määrätään käännettäväksi
teknillistä ja sotakirjallisuutta, sillä alkuperäistä ei pystytä vielä
kirjoittamaan.
1700-luku:
Ruotsissa julkaistaan noin 25 000 nimekettä yhteispainokseltaan noin
12,5 miljoonaa eli viisi kirjaa henkeä kohti.
Luvussa ei ole lyhytaikaisia eli tilapäispainatteita, häälauluja ja
-runoja eikä kertovia runoja. Euroopassa
julkaistaan noin kolme miljoonaa nimekettä yhteispainokseltaan noin 1500
miljoonaa eli seitsemän kirjaa henkeä kohti.
1700-luku:
Ruotsissa painajien kaupallinen toiminta kasvaa. He alkavat täyttää julkaisujen loppuun
tyhjiksi jääneet sivut omilla kirjanmyynti-ilmoituksillaan tai myyvät niistä
mainostilaa kirjakauppiaille.
Ilmoituksessa on julkaisun nimi, hinta ja myyntipaikka
osoitteineen. Lehdistön määrän kasvaessa
kirjanpainajat ryhtyvät mainostamaan uutuuksia sanoma- ja
aikakauslehdissä. Lehdissä kerrotaan
kirjahuutokaupoista, ja ilmoitetaan kirjojen ennakkotilausten
käynnistymisestä. Kirjan alussa
julkaistaan usein luettelo ennakkotilaajista.
1700-luvun alku: Intiassa Tamil Nadussa italialainen jesuiitta
Constantino Beschi kirjoittaa tamilin kirja- ja puhekielen kieliopit latinaksi.
1700:
Italialainen lääkäri Bernardino Rasmazzani (1633-1714) julkaisee
ammattitaudeista kirjan De morbis artificum diatriba - Työläisten
sairaudet. Hän esittää teoksessaan, mitä
vaaroja koituu melusta, pölyistä, haitallisista työasennoista tai näköaistia
rasittavasta tarkkuustyöstä.
1700:
Italialainen oppinut Francesco Negri julkaisee matkastaan Pohjolaan
1663-64 kirjan, joka on koristettu Lapin kuvin.
1700-25:
Venäjällä lisätään kirjojen julkaisua ja painetaan 1312 venäjänkielistä
julkaisua. Näistä lähes 70 prosenttia on
lakeja, virallisia tiedonantoja, uskonnollisia ja sota-asioiden
julkaisuja. Kalenterien ja
Vedomosti-lehden lisäksi painetaan aapisia, kielioppeja, historiaa ja
maantiedettä, tekniikkaa ja tiedettä, maallista filosofiaa sekä kolme kirjaa
kaunokirjallisuutta. Lakien, virallisten
tiedonantojen, uskonnon ja sota-asioiden nimekkeiden julkaiseminen pienentyy
1725-55 noin 40 prosenttiin. Kaikkiaan
928 nimekkeestä 553 on ladottu siviilikirjakkein. Julkaistaan 1756-75 jo 2792 venäjänkielistä
nimekettä. Näistä kaunokirjallisuutta ja
runoutta on jo 740 nimekettä. Venäjäksi
käännetään kirjoja ranskasta 402 kappaletta, saksasta 175, italiasta 54,
latinasta 54, englannista 36 ja muista kielistä 44 kappaletta. Venäjäksi 1776-1800 julkaistaan 7845
nimekettä.
1701:
Fjodor Polikarpovitsh Polikarpov-Orlov julkaise Moskovan painossa
aapisen ja 1704 sanakirjan, jonka nimenä on Kolmen kielen leksikoni tahi
slaavin, uuden kreikan sekä latinan kielten aarreaittojen sanonnat. Ilmestyy 1718 käännös Geografija generalnaja
- Yleinen maantiede Bernard Vareniuksen latinankielisestä teoksesta. Polikarpovin johtamiskautena Moskovan
painosta ilmestyy 1703 ensimmäinen venäjänkielinen tieteellis-tekninen kirja
Arifmetika - Aritmetiikka, tekijänä Leonti Magnitski, sitten Tablitsy
logarifmov - Logaritmien taulut 1703 sekä ensimmäinen venäjänkielinen tieteiden
historia Kahdeksan kirjaa keksimistöistä 1720 ja Grammatika - Kielioppi
1721. Polikarpov osallistuu ensimmäisen
venäläisen aikakauslehden Vedomostin - Tiedonantoja julkaisemiseen.
1702:
Henrik Florinuksen Wanhain suomalaisten tawaliset ja suloiset
sananlaskut ilmestyy.
1702: Englannissa julkaistaan aapinen A Little Book
for Little Children. Siitä
otetaan Pohjois-Amerikassa uusia painoksia.
1702-04:
Oxfordin yliopiston paino julkaisee teoksen Clarendon, History of the
Rebellion.
1704:
JF Gleditsch julkaisee teoksen Reale Staats-, Zeitungs- und
Conversations-Lexicon, joka on historian ja maantieteen sanakirja. Siitä julkaistaa 1828 jo 31. painos.
1704:
Englannissa julkaistaan ensimmäinen tekniikan sanakirja John Harris
(1666-1719), Lexicon Technicum: or an Universal English Dictionary of Arts and
Sciences, joka on kuvitettu ja aakkosellinen.
Toinen osa julkaistaan 1710.
1708:
Moskovan painosta ilmestyy Slaavilaisen maanmittauksen geometria. Se on ensimmäinen uudella kirjasintyypillä
ladottu kirja. Tätä kirjasintyyppiä
kutsutaan grazhdanski - siviiliaakkosiksi, koska niiden tarkoituksena on korvata
aikaisemmin uskonnollisten kirjojen painamiseen käytetty kirjasintyyppi
uudella, epäuskonnollisen kirjallisuuden painamiseen sopivalla kirjaimistolla.
1708:
Pariisissa julkaistaan teos Bernard de Montfaucon, Paleographia Graeca,
joka on ensimmäinen kirja kreikan kirjainten ja kirjoituksen historiasta.
1712:
Tbilisissä painetaan Shota Rustavelin runoelma Vitjaz v tigrovoi shkure
- Urho tiikerin taljassa.
1713-14:
Pietarin painossa valmistellaan ja painetaan historiallinen teos Kniga
Marsova - Mars-jumalan kirja, joka kertoo Venäjän armeijan maineteoista Pohjan
sodan aikana.
1713: James Watsonin History of the Art of Printing
ilmestyy Edinburghissa. Kirja
on ensimmäinen englanninkielinen alan teos, vaikka siitä suuri osa on käännöstä
teoksesta Jean de la Caille, Histoire de l'imprimerie, Pariisi 1689.
1713:
Ruotsissa aletaan julkaista bibliografiaa Bibliotheca Historia
Sveo-Gothica... Se valmistuu 1889.
1714:
Saksalaisen rehtorin Benjamin Hederich kirjallisuuden historia Notitia
auctorum antiqua et media, ... ilmestyy Wittenbergissä Zimmermannin
painamana. Yli 1100-sivuisessa teoksessa
esitellään 444 kirjailijaa tarunomaisesta Heenokista Nikolaus Cusanukseen
1450. Vain latinaksi kirjoittaneet
kirjailijat mainitaan, ei kansankielistä kirjallisuutta.
1715:
Uusi Testamentti ilmestyy pohjoisvironkielellä. Sen painaa Johann Brendeken Tallinnassa.
1716:
Ranskalainen Danbenton julkaisee oppaan lammasfarmareille.
1716:
Manchu-keisari Kangxi määrää koottavaksi kiinan sanakirjan Kangxi Zidian
- japaniksi Koki Jiten. Siinä on noin 47
000 eri merkkiä.
1717:
Arkkitehti Colin Campbell julkaisee ensimmäisen osan teostaan Vitruvius
Britannicus, or the British Architect.
Kolmas osa valmistuu 1725. Teos
aloittaa Englannissa kirjojen julkaisemisen ammatti-ihmisille.
1717:
Ranskalainen filosofi JP de Crousaz käsittelee teoksessaan Traite de
Beau kauneuteen liittyviä kysymyksiä.
1719: Daniel Defoen Robinson Crusoe ilmestyy. Englannissa siitä otetaan kaksi
varaspainosta. Se käännetään 1720
ranskaksi, hollanniksi ja saksaksi. Se
tulee 1779 Saksan markkinoille kahten laitoksena: Heinrich Campen Robinson der
Jüngere, Ein Lesebuch für Kinder ja Johann Carl Wezelin Robinson Krusoe.
1719:
Michael Maittaire (1668-1747) alkaa julkaista painetusta
kirjallisuudesta 1664 saakka luetteloa Annales Typographici, joka valmistuu
1741. Michael Denis julkaisee 1789 siihen liitteen.
1719: Bostonissa ilmestyy laskennonkirja James
Hodder, Hodder's Arithmetick: or that necessary Art made most easy. Painaja on James Franklin, ja Benjamin lienee
latonut kirjaa ollessaan oppilaana veljellään.
1720:
Irlantilainen Jonathan Swift (1667-1745) kirjoittaa romaanin Gulliver's
Travels - Gulliverin retket. Benjamin Motte
julkaisee sen 1726 Lontoossa: Travels into Several Remote Nations of the World
by Lemuel Gulliver. Swiftin
nimeä ei yhdistetä kirjaan kunnes Dublinin painajien prinssi Faulkner julkaisee
1735 lopullisen tekstin.
1721:
Schwabe julkaisee Königsbergissä teoksen JT Jablonski, Allgemeines
Lexikon der Künste und Wissenschaften.
1721:
Montesquieun yhteiskuntasatiiri Lettres Persanes - Persialaisia kirjeitä
julkaistaan Hollannissa kuvitteellisella painopaikalla Cologne, chez Pierre
Marteau.
1721: E Bell ja muut kustantavat Lontoossa
sanakirjan Nathan Bailey, An Universal Etymological English Dictionary. Siitä julkaistaan 1802 jo 30. painos.
1721:
Saksalainen diplomaatti Christian Friedrich Weber kertoo suomalaisten
sotataidoista ja yliluonnollisista kyvyistä kirjassaan Das veränderte Russland
- Muuttunut Venäjä.
1722:
Lissabonissa julkaistaan koulukirja Manoel de Andrade de Figueiredo,
Nova escola para aprender a ler, escrever e contar - Uusi koulu oppia lukemaan,
kirjoittamaan ja laskemaan.
1722:
Uppsalassa julkaistaan Johannes Olaus Alnander (1694-1737), Historiola
artis typographicae in Svecia.
1723:
Insinööri Jacob Leupold alkaa julkaista yhdeksänosaista teostaan
koneenrakennuksesta. Se valmistuu
1739. Teoksessa on runsaasti uusien
koneiden suunnitelmia.
1724:
Ranskalainen Kanadassa lähetyssaarnaajana toimiva jesuiitta
Joseph-Francois Lafitau julkaisee teoksen Moeurs des sauvages américains,
comparées aux moeurs des premiers temps - Amerikan villien tavat verrattuina
muinaisaikojen tapoihin.
1724:
Naantalin lähteen vedenjuontikokeilun 1723 jälkeen Turun akatemian
professori Petrus Elfwing julkaisee lyhyen selostuksen Korta anmärkningar,
öfwer Nådendahls Hälso-Bruns-Cuur.
Naantalin terveyslähde kukoistaa muutaman vuoden, mutta Kupittaan lähde
nousee jälleen arvostettuun asemaan.
1725:
Ateistin ja materialistin Jean Meslier (1664-1733) kirjoitukset
julkaistaan nimellä Le Testament de Jean Meslier ja Le bons sens - Terve järki.
1725:
Skotlantilainen filosofi Francis Hutcheson (1694-1746) kirjoittaa
ensimmäisen kokonaisen kirjan taidefilosofiasta Inquiry Concerning Beauty,
Harmony, Design.
1726:
Kiinassa valmistuu tietosanakirja Gujin tushu jicheng, jossa on 6000
nidettä. Painatusta varten keisari
Kangxi (Kang Hsi) valatti 250 000 kuparista irtokirjaketta, jotka painamisen
jälkeen sulatetaan ja valetaan kuparirahoiksi.
Teoksessa on 10 000 hakusanaa.
1726:
Academia Española julkaisee ensimmäisen osan kuusiosaisesta sanakirjasta
Diccionario de la lengua castellana.
Painaja on Fancisco del Hierro Madridissa. Teos valmistuu 1739.
1727:
Mexico Cityssä julkaistaan teos Don Marcos José Salgado, Cursus Medicus
Mexicanus. Se on ensimmäinen Amerikassa painettu fysiologian kirja.
1728:
Englantilainen tietosanakirja Ephraim Chambers, Cyclopedia, An Universal
Dictionary of Arts and Sciences ilmestyy kaksiosaisena ja aakkosellisena. Siitä tulee menestys, sillä tietosanakirja
tarjoaa viitteitä eri lähteisiin.
Abraham Reesin täydentämä viisiosainen laitos ilmestyy 1786-88.
1730-66:
Andrei Ivanovitsh Bogdanov (1696-1766) on ensimmäinen venäläinen kirjallisuustieteilijä
sekä kirjanpainannan historioitsija. Yli
kymmenen vuotta hän työskenteli pietarilaisissa kirjapainoissa ennen
siirtymistään 1730 Akateemisen kirjaston työntekijäksi. Hän julkaisee parikymmentä teosta historian
ja kirjallisuustieteen alalta sekä hakuteoksia.
1731:
Skotlantilainen John Arbuthnot julkaisee ensimmäisen kirjan
ruokavaliosta.
1732-51:
Kustantaja Johann Heinrich Zedler (1706-51) julkaisee Hallessa
64-osaisen tietosanakirjan Grosses vollständiges Universal-Lexicon aller Wissenschaften
und Künste - Kaikkien tieteiden ja taiteiden suuri täydellinen
yleistietosanakirja. Teoksen suunniteltu
laajuus on 12 osaa. Neljä täydennysosaa
seuraa 1751-54. Zedler tekee lopulta
konkurssin. Kirjasta otetaan
1960-luvulla näköispainos.
1733: Englannissa julkaistaan maanviljelyskirja
Jethro Tull, Horse-hoeing Husbandry, joka merkitsee tieteellisen
maanviljelyksen alkua Englannissa. Tull
keksi 1701 kylvökoneen.
1733:
Turussa ilmestyy teos BG Vhaël, Grammatica Fennica, Excud. Johan Kiämpe
(Kämpe), Aboae.
1735:
Ruotsalainen Carl von Linné (Linnaeus) (1707-78) julkaisee teoksessaan
Systema naturae regnum vegetabile kasvien luokituksen. Linné esittää, että jokainen pääsee luonnon valtakuntaan,
kun opettelee luonnon kielen, joka on jotain muuta kuin eurooppalaiset
kielet. On ensin opittava kirjaimet
(partes), sitten tavut (termini) ja lopuksi korkeintaan sata sanaa. Tämän jälkeen luontoa voi lukea kuin jotain
muuta kirjaa.
1735:
Mary Fenner painaa Cambridgessä kirjan Richard Bentley, Eight Sermons
preached at the Honourable Robert Boyle's Lectures 1692.
1736-96:
Kiinan keisari Qianlong tukee suuria julkaisuhankkeita kuten 36
000-osaista kirjasarjaa. Se sisältää
klassisia teoksia, historiaa ja filosofiaa.
1737:
Turun akatemian professori Herman Diedrich Spöring (1701-47) julkaisee
ensimmäisenä Pohjoismaissa kirjasen isorokkoistutuksesta Inoculatio variolarum
eller kort beskrifning om sättet at ympa koppor på menniskior.
1738:
Kuninkaallisen painajan John Baskett paino tuhoutuu tulipalossa Blackfriarsissa.
1739:
Raamattu ilmestyy viroksi Tallinnassa.
Painaja on Jacob Johann (Joan) Köhler (Köler).
1740:
Prosper Marchandin Histoire de l’origine et des prémiers progrès de
l’imprimerie - Kirjapainon alkuperän ja alkukehityksen historia ilmestyy
Haagissa. Sen painaa Pierre Paupie.
1741:
Venäläinen luonnontieteilijä Mihail Lomonosov (1711-65) kirjoittaa
suurvenäläistä patriotismia uhkuvan oodin Lappeenrannan taistelun kunniaksi.
1741:
Johann David Köhler julkaisee Leipzigissa teoksensa Hochverdiente und
aus bewährten Urkunden wohlbeglaubte Ehrenrettung Johann Guttenbergs. Teoksessa julkaistaan kaikki siihen asti
tunnetut kirjapainotaidon keksijää koskevat asiakirjat.
1741:
Haarlemissa ilmestyy teos Juan Cristiano Seiz, Annus tertius saecularis
inventae Artis Typographicae.
1744-89:
Buffonin Histoire naturelle painetaan kirjapainossa Imprimerie
royale. Sen ensi osassa 1749 on
maailmankartan puolikas, jossa Ruotsista ainoat nimet ovat Lula (Luulaja),
Torneo ja Salo (Saloinen Pohjois-Pohjanmaalta).
Ei Tukholmaa eikä Kööpenhaminaa ei mainita.
1744:
John Newbery julkaisee ensimmäisen englantilaisen lastenkirjan A Little
Pretty Pocket Book, jota mainostetaan lehdessä Morning Post.
1746:
Ranskalainen filosofi Charles Batteux (1713-80) kirjoittaa kirjan Les
beux arts réduits à un meme principe ja Kursus über die Schöngeistigkeit.
1747:
Olof von Dalinin historiateos Svea Rikes Historia alkaa ilmestyä. Se ladotaan antiikvalla.
1748:
Mihail Lomonosov kirjoittaa retoriikasta teoksen.
1748:
Skotlantilainen filosofi David Hume (1711-76) kirjoittaa filosofisen
tutkielman An Enquiry Concerning Human Understanding - Tutkimus inhimillisestä
ymmärryksestä 1938 Eino Kailan suomentamana.
1748:
Kööpenhaminalainen Andreas Hartvig Godiche julkaisee kirjan Laurids de
Thurah, Hafnia hodierna, jossa on 110 kuparipiirrosta ja teksti tanskaksi,
ranskaksi ja saksaksi. Paino julkaisee
1758 kirjan Auserlesne Schnecken, Muschelen und andere Schaalthiere, jonka
kuvien kaivertaja on saksalainen Franz Michel Regenfuss. Vain ensimmäinen osa ilmestyy saksan- ja
ranskankielisin tekstein.
1748-59:
Englannissa julkaistaan Plantae et Papiliones Rariores. Kuvittaja on heidelbergiläinen taiteilija
Georg Dionysius Ehret (1708-70), joka asuu 1736 lähtien Englannissa.
1749:
Pariisissa julkaistaan kolme osaa teosta Georges Louis Le Clerc
(1707-88), Histoire naturelle... Osa 44
julkaistaan 1804.
1750:
Kirja Henry Fielding, Tom Jones ilmestyy kuudessa osassa. Kustantaja on Andrew Millar.
1750-58:
Saksalainen filosofi Alexander Baumgarten (1714-62) kirjoittaa teoksen
Aesthetica - Estetiikka. Sana tulee
kreikasta aisthesis, joka tarkoittaa aistien avulla tapahtuvaa havaitsemista.
1751-80:
Ranskalaiset Denis Diderot (1713-84) ja
Jean le Ronde d’Alembert lähtevät Francis Baconin jalanjäljille ja
julkaisevat Pariisissa 35-niteisen tietosanakirjansa Encyclopédie ou
Dictionnaire raisonné des sciences, des arts et des métiers, par une société de
gens de lettres - Ensyklopedia eli tieteiden, taiteiden ja ammattien
selityskirja. Diderot ja Voltaire
kirjoittavat melkein kaikista aiheista.
d’Alembert keskittyy filosofiaan ja matematiikkaan, ja Montesquieu
politiikkaan. Rousseau avustaa musiikin
alalta, Holbach valistaa luonnontieteellisesti sekä Turgot ja Quesnay
esittelevät taloudellisia ja yhteiskunnallisia asioita. Avustajia ovat Marmontel, Helvétius,
Condillac ja muita. Ensyklopedistit ovat
vallankumouksellisen porvariston ideologeja.
Heillä on ratkaiseva osuus porvarillisen vallankumouksen aatteellisessa
valmistelussa. Alussa olevasta tieteiden
järjestelmän kaaviosta Table analytique on jumala jätetty pois. Tekstiosa käsittää 21 nidettä ja kaksi
hakemistonidettä ja kuvaosa 12 nidettä, jotka sisältävät 2883
kuparipiirrosta. Tietosanakirjassa on 20,8
miljoonaa sanaa, 18 000 sivua tekstiä ja 72 000 artikkelia, joiden laatijoita
on 140 kirjoittajaa. Yhden sarjan
painotyö työllistää 1777-80 sata painokonetta parissakymmenessä kirjapainossa. Yksi tekstiosa vaatii viiden latojan viiden
kuukauden työn, 20 painajaa ja miljoona arkkia paperia. Painoväri on kahden pariisilaisen yrityksen
monopoli. Ne eivät kykene toimittamaan
väriä riittävästi, sen hinta nousee ja laatu laskee. Tietosanakirjaa kustantaa neljä pariisilaista
kirjakauppiasta: Antoine-Claude Briasson (1700-75), Michel-Antoine David
(-1769), André-Francois Le Breton (1708-79) ja Laurent Durand (1712-63). He saivat 1746 kuninkaalta erioikeuden
julkaista tietosanakirja. Teos ei olisi
valmistunut ilman 1700-luvun rikkainta ranskalaista kuninkaan ja kuninkaallisen
tiedeakatemian kirjanpainajaa ja kirjakauppiasta Charles-Joseph Panckoucke
(1736-98), joka ostaa Encyclopédien kustannusoikeudet ja käynnistää kolmatta
sataa osaisen teoksen Encyclopédie methodique.
Se saattaa kustantajan taloudellisesti ahtaalle. Paavi Clemens XIII tuomitsee 1759
teoksen. Viisi varaspainosta 1777-82
mukaanlukien kirjasarja leviää 24 900 kappaleena Eurooppaan.
1752:
Tohtori Christian Tobias Ephrain Reinhard julkaisee teoksensa
Untersuchung der Frage: Ob unsere ersten Uraltern, Adam und Eve, einen Nabel
gehabt - Kysymyksen tutkimus: onko ensimmäisillä esivanhemmillamme, Aatamilla
ja Eevalla, ollut napa. Hän päätyy
sileiden vatsojen kannalle, kuten Sir Thomas Browne 1646.
1752-54:
Tanskalainen sanomalehtimies ja Kööpenhaminan yliopiston kansleri Erik
Pontoppidan (1698-1764) julkaisee teoksen Det förste Forsög paa Norges
naturlige Historie. Se ilmestyy pian
englanniksi. Kuvituksessa on Norjan
luontoa ja eläimistöä. Pontoppidan
julkaisee 1763-64 kaksi ensimmäistä osaa Tanskan historiallistopografista
kuvausta Den danske Atlas, joka on seitsenosainen ja ilmestyy 1763-81.
1753:
Ruotsin Boktryckerie-Societetens Catalogue tietää, että Lundissa on
painettu ensimmäinen lastenkirja Rambachin Barna-Bok. Se on Carl Gustaf Berlingin kirjojen
joukossa. Kirjaa ei ole tiettävästi
säilynyt yhtään kappaletta, ja painovuosi on tuntematon.
1753-61:
Suomalainen professori Pehr Kalm (1716-79) julkaisee Pohjois-Amerikan
matkaltaan kirjan En Resa till Norra Amerika.
Se käännetään heti saksaksi, sitten hollanniksi ja ranskaksi sekä 1770
englanniksi. Kalm kirjoitti 1750 jutun
Benjamin Franklinin lehteen Pennsylvania Gazette. Artikkeli julkaistiin 1751 Gentlemen's
Magazinessa ja Virginia Gazettessa.
Luonnontieteilijä John Bartram lainaa selvityksen Amerikan
kuvaukseensa. Kalmin käsikirjoitus
tuhoutuu 1827 Turun palossa.
1755:
Moskovan yliopiston kirjapaino saa senaatilta luvan julkaista
kirjoja. Kirjapainossa on 1760 jo 11
painokonetta ja 78 työntekijää. Se
painaa lähes 40 kirjaa vuodessa.
1755:
Pietarissa julkaistaan ensimmäinen venäjäksi kirjoitettu venäjän
kielioppi Mihail Lomonosov, Rossijskaja grammatika. Aikaisemmin ilmestyi vain kirkkoslaavin
kielioppeja.
1755:
Ranskalainen filosofi Etienne-Gabriel Morelly (1717-) kirjoittaa teoksen
Code de la Nature - Luonnonlaki.
1755:
Samuel Johnson (1709-84) julkaisee suuren englanninkielen sanakirjan
Dictionary of the English Language.
1755:
Saksalainen tähtitieteilijä Tobias Mayer (1723-62) apunaan Pietarin
tiedeakatemian matemaatikko Leonhard Euler (1707-83) julkaisee taulukkonsa Kuun
liikkeistä ja jättää palkintohakemuksensa Pituusastetoimikunnalle. Sen perusti 1714 Englannin kuningatar
Anna. Mayerin leski saa 1765 miehensä
ansioista 3000 puntaa ja Euler 500.
1755:
Pariisissa Durand ja Desaint & Saillant kustantavat ja
painajakirjakauppias Charles-Antoine Jombert painaa teoksen Jean La Fontaine,
Fables choisies. Neljäs osa valmistuu
1759. Charles-Nicolas Cochin piirtää
uudestaan ja kaivertaa muiden kanssa taiteilija Oudryn kuvat.
1755:
Ruotsissa ilmestyy keittokirjailija Cajsa (Anna Christina) Warg
Hielpreda I Hushållningen För unga Fruentimmer, josta vielä 1946 ilmestyy uusi
painos. Saksannos painetaan 1772
Greifswaldissa. Tallinnassa se painetaan
korppoolaisen kirkkoherran John
Lithander (1742-) kääntämänä Köki ja kokka ramat, mis Rotsi kelest Eestima-kele
üllespandud on.
1755:
Collegium Medicum julkaisee odottaville ja synnyttäneille äideille
kirjasen Pienden Lasten Tarpellinen Holhomus ja Perääncatzomus, nijn cuin
caickein Christillisten Wanhembain welwollisuus.
1756:
Voltairen Lyhyen maailmanhistorian ensimmäinen laitos ilmestyy nimellä
Essai sur les moeurs et l’esprit des nations - Tutkielma kansojen tavoista ja
hengestä.
1756:
Leopold Mozaert (1719-87), Wolfgang Amadeuksen isä, julkaisee
viulukoulun Versuch einer gründlichen Violinschule.
1756:
Tohtorin Albrecht von Haller Elementa physiologiae corporis humani
ilmestyy Lausannessa. Kahdeksas osa
ilmestyy 1766.
1758:
Sveitsiläinen lakimies Emmerich Vattel (1714-67) kirjoittaa teoksen Le
Droit des gens - Kansojen laki.
1759: Francois Marie Arouet de Voltairen Candide,
ou l'optimisme ilmestyy.
1759:
Louis-Antoine de Caraccioli julkaisee vihreällä värillä painetun Le Livre
à la Mode ja 1760 punaisella värillä painetun Le Livre à la Mode, Nouvelle
Edition. Hän julkaisi 1757 teoksen Le
Livre des Quatre Couleurs painettuna luvuittain keltaisella, vihreällä,
magentalla ja oranssilla värillä.
1759:
Ensimmäinen suomeksi painettu lakikirja Ruotzin Waldacunnan Laki
ilmestyy Turussa Merckellin painamana.
Kirjassa käytetään lyhenteitä, kuten nähdään sisällysluettelossa. Registerissä tämän Laki=kirjan ylitze
käytetään lyhennyksiä eli bokstawit merkitsewät Caaren: niincuiu (pitänee olla
niincuin) N.C. Naimisen Caaren. Pah.C.
Pahategon Caaren. Ensimmäinen numerus
merkitze Lugun, ja se toinen §.
Latinankieliset sanat on painettu antiikvalla kuten advocati. Säädökset valmistellaan ruotsiksi ja
käännetään suomeksi 1900-luvulle saakka.
Vuodesta 1906 suomi alkaa saada asemaa lakien valmistelukielenä.
1759:
Turun akatemian ensimmäinen suomalainen lääketieteen professori Johan
Haartman julkaisee lääkärikirjan Om de mäst gångbara sjukdomars igenkännande
och motande, josta otetaan 1765 toinen painos.
1760:
JD Schöpflin julkaisee kirjan Vincidiae Typographica, jossa on painettu
asiakirjat Gutenbergin ja kumppaneiden oikeudenkäynnistä 1439
Strassburgissa. Alkuperäiset asiakirjat
häviävät, kun preussilaiset pommittavat 1870 Strassburgia.
1760:
Venäjän da Vinci Mihail Lomonosov (1711-65) kirjoittaa lyhyen venäläisen
hallitsijakronikan Kratkoi rossijskoi letopisets c rodosloviem. Hän kehittää myös venäjän kieltä ja
kirjoitusta.
1760:
Norjalaissyntyinen filosofi Jens Kraft (-1765) julkaisee
yleisetnologisen teoksen Kort Fortaelning af de Vilde Folks fornemmeste
Indretninger, Skikke og Meninger - Lyhyt kertomus luonnonkansain tärkeimmistä
yhteiskunnallisista laitoksista, tavoista ja käsityksistä. Teos käännetään saksaksi 1766, mutta sillä ei
näytä olevan paljon vaikutusta.
1762:
Ranskalaisen filosofin ja kirjailijan Jean-Jacques Rousseau (1712-78) Du
Contrat Social - Yhteiskuntasopimus 1918, jossa väitetään ihmisten olleen
alkujaan vapaita, ja Emile ilmestyvät
Amsterdamissa. Painaja on Marc Michel
Rey. Rousseau on ammatiltaan alkujaan
kaivertaja eli puupiirtäjä ja toimi Pariisissa sanomalehtimiehenä.
1763:
Suomalainen Christfri(e)d Ganander (1742-90) alkaa luultavasti Porthanin
apulaisena kerätä sanakirjaa. Hän kerää
yli 20 vuoden aikana noin 30 000 hakusanaa, 5000 runosäettä ja 2000
sananlaskua. Ganander lähettää 1787
sanakirjan Porthanin tarkastettavaksi, mutta tarkistus ei valmistu. Käsikirjoitus pelastuu Turun palosta, koska
se on lainassa suomen sanakirjaa laativalla Kustaa Renvallilla. Ganander julkaisee 1783 Suomalaiset Arwotuxet
Wastausten kanssa. Hänen pääteoksensa on
1785 valmistunut Mythologia Fennica, joka painetaan 1789 tekijänsä
kustantamana.
1764:
Saksalainen Johann Winckelmann (1717-1868) kirjoittaa teoksen Geschichte
der Kunst des Altertums.
1764:
Konsistorinamanuenssi Mathias Calonius puolustaa Turun akatemiassa
ensimmäistä osaa väitöskirjastaan De nova facie orbis europaei circa saeculum
reformationis exorta - Eurooppalaisen maailman uudesta ulkonäöstä uskonpuhdistuksen
aikaan. Calonius lainaa esityksensä
motoksi Baconin teoksesta Cogitata et visa de interpretatione naturae ne kolme
mekaanista keksintöä, jotka perusteellisimmin ovat mullistaneet ihmisten
maailman: kirjapainotaito in Re
litteraria eli henkisen kulttuurin alalla, ruuti sodankäynnissä ja
kompassineula merenkulussa. Ensimmäisen
osan kohteita kirjapainotaidon lisäksi ovat maalaustaide, puupiirros ja
vaskipiirros. Toisessa osassa 1765 hän
käsittelee paperin keksimistä sekä koulujen ja yliopistojen syntyä. Kolmas osa 1777 jää viimeiseksi. Siinä Calonius kuvailee näiden apuneuvojen
filologisissa ja historiallisissa tieteissä aiheuttamaa mullistusta ja
kukoistusta. Hänen mielestään taikausko
ja skolastikkojen barbaria johtuvat suurelta osin siitä, että kirjoja oli
vaikea saada, että niitä oli vähän ja ne olivat kalliita.
1765:
Saksassa julkaistaan 1517 kirjanimekettä. Uusien nimekkeiden määrä 1770 on 1800 ja 1790
peräti 3500.
1765:
Turussa ilmestyy toisena uudistettuna painoksena Johan Haartmanin lääkärikirja
Tydelig underrättelse, om de mäst gångbara sjukdomars kännande och motande,
genom lätta och enfalliga hus-medel.
Tekijä 1774 lahjoittaa 1200 kirjaa jaettavaksi tuomiokapitulien
välityksellä valtakunnan kaikille kirkoille.
1766:
Christian Felix Weisse julkaisee lasten laulukirjan Liedern für Kinder.
1767:
Venäjän Tiedeakatemia julkaisee Diderotin Tietosanakirjan valituista
artikkeleista kolmiosaisen käännöksen venäjäksi.
1768:
Vasilij Tatishtshevin (1686-1750) Venäjän historiaa käsittelevä suurteos
ilmestyy. Hänellä oli tilaisuus käyttää
asiakirjoja, jotka hävisivät Moskovan tulipalossa 1812.
1768-71:
Encyclopaedia Britannica; or, A Dictionary of Arts and Sciences,
compiled upon a New Plan… By a Society of Gentlemen in Scotland ilmestyy
Edinburghissa ensi kerran sataosaisena laitoksena. Edinburghilaiset painaja Colin Macfarquhar ja
kaivertaja Andrew Bell ideoivat tietosanakirjan. Muinaistutkija William Smellie suunnittelee
julkaisemisen ja kirjoittaa suuren osan.
1768:
Englantilainen Thomas Chatterton (1752-70) julkaisee ensimmäisen
runoväärennöksensä Felix Farley’s Bristol Journalissa. Tekijä on keksitty Bristolissa 1400-luvulla
elänyt antikvaari Sir Thomas Rowley, joka käyttää keksittyä vanhaa kieltä apuna
Speghtin sanakirja Chaucerin kielestä.
Chatterton kirjoittaa 1769 harrastelijahistorioitsijalle Horace Walpole
(1717-97) kirjeen Rowleyn väitetyistä muistiinpanoista. Walpolen asiantuntijat päättelevät ne väärennöksiksi,
ja hän neuvoo Chattertonia lopettamaan väärennökset ja palaamaan äitinsä
luokse. Chatterton muuttaa 1770
Lontooseen ja kirjoittaa siellä runoja, satiireja, häväistyskirjoituksia ja
artikkeleita, joita monet lehdet julkaisevat.
Hän sekoittaa arsenikkia lasilliseen vettä, nauttii sen ja kuolee. Alfred de Vigny kirjoittaa hänestä näytelmän,
joka laukaisee itsemurha-aallon.
Chattertonin Rowley-runot ilmestyvät painosta 1777. Kolmannessa painoksessa 1778 on toimittaja T
Thyrwittin lisäys, että nämä väärennökset ovat Chattertonin työtä. Monet pitävät lähes vuosisadan Rowley-runoja
aitoina. Chattertonin koottujen teosten
toimittaja W-W Skeat osoittaa 1871, että runojen kieltä on mahdoton pitää
keskiaikaisena.
1770:
Paul Henri Holbachin (1723-89) kirja La Système de la Nature - Luonnon
järjestelmä sisältää negatiivisen ateismin perusteet.
1770:
Venäjällä aletaan kerätä ja julkaista venäläistä folklorea.
1771:
Ranskalaisen Louis-Sébastien Mercierin utopia tai tarkasti uchronia L’An
2440 - vuosi 2440 ilmestyy. Hän kertoo
käynnistään kuninkaan kirjastossa, jossa suurten salien sijaan on yksi pieni
huone muutamine kirjoineen.
Kirjastonhoitaja selittää, että kaikki säädyttömät, hyödyttömät ja
vaaralliset kirjat on poltettu, ja 2400-luvun valistuneet miehet säilyttivät
vain olennaiset teokset.
1772:
Johann Gottfried Herder julkaisee Berliinissä teoksensa Abhandlung über
den Ursprung der Sprache, joka aloittaa kielen tieteellisen tutkimisen.
1772:
Kazanissa ilmestyy ensimmäinen ladottu kirja turkinsukuisella kielellä
tataariksi.
1773:
Pietari Suuren historia julkaistaan.
Sen tekijäksi mainitaan arkkipiispa Feofan Prokopovitsh
(1681-1736). Kertoessaan venäläisten
joukkojen saapumisesta Nevan suulle 1702 tekijä mainitsee, että metsissä oli
alkuasukkaita, yksinkertaista ja raakaa kansaa, jota tavallisesti sanotaan
tshuhnoiksi... (suomalainen (inkerikko)).
1773:
Runoilija, Saksin-Weimarin suurherttuakunnan salaneuvos ja ministeri
Johann Wolfgang von Goethe (1749-1832) ja Johann Friedrich Merck julkaisevat
näytelmän Götz von Berlichingen. Goethe
hankkii paperin ja Merck maksaa darmstadtilaiselle painajalle Johann Wittich.
1773-1858:
Johann Georg Krünitz kustantaa 242-osaisen teoksen Oekonomische
Encyklopädie oder allgemeines System der Staats-, Stadt-, Haus- und
Landwirtschaft. Siinä on tiukka aakkosjärjestys. Olutta käsittelevä artikkeli on 287 sivua
pitkä.
1774:
Goethen Die Leiden des jungen Werthers - Nuoren Wertherin kärsimykset
ilmestyy Leipzigissa. Se aiheuttaa
suuttumusta, koska teoksessa ei tuomita itsemurhaa. Romaanilla pitäisi olla opettavainen
tarkoitus perinteisen käsityksen mukaan.
Kahdessa vuodessa Saksassa julkaistaan 16 painosta. Kirja käännetään melkein kaikille Euroopan
kielille. Goethe on eniten kuvattuja
kirjailijoita maailmassa. Hänestä on
tehty grafiikan kuvien ja litografioiden lisäksi liitu-, lyijykynä- ja
tussipiirustuksia, öljy- ja vesivärimaalauksia, veistoksia, reliefejä ja
kasvonaamioita.
1774:
Edward Long kirjoittaa teoksessaan The History of Jamaica, Lontoo, että
mustat ovat alemmalla tasolla kuin eläimet.
1775-78:
Sveitsiläinen pappi Johann Kaspar Lavater (1741-1801) julkaisee
teoksensa Physiognomische Fragmente zur Beförderung der Menschenkenntniss und
Menschenliebe, Leipzig ja Winterthur, jossa hän nostaa esiin Aristoteleen
ajatuksia. Fysionomian mukaan ihmisen
ulkonäkö ja kasvojen muodot kuvastavat ihmisen luonteenpiirteitä ja henkisiä
ominaisuuksia. Lavater uskoo, että
kauniit ovat hyviä.
1776:
Englantilainen Thomas (Tom) Paine (1737-1809) julkaisee
Pohjois-Amerikassa pamfletin Common Sense - Terve järki. Siitä otetaan 25 painosta yhteensä 150 000
kappaletta. Merkittävä määrä teoksen
ajatuksia kirjataan itsenäisyysjulistukseen.
1776: W Strahan & T Cadell julkaisevat
Lontoossa teoksen Adam Smith, The Wealth of Nations.
1776-85:
Francesco Modena julkaisee Vicenzassa neliosaisen teoksen Andrea
Palladion töistä.
1777: W Eyres julkaisee Warringtonissa kirjan John
Howard, The State of the Prisons in England and Wales, joka pyrkii parantamaan
vankilaoloja. Tekijä
kuolee 1790 vankilassa kuumeeseen.
Kirjasta otetaan monta painosta.
1777: Vaasassa
ilmestyy Caxi Neljätttä Kymmendä Satua, Suomalaisijn Runohin Käätty Wuonna
1775, WASASA, 1777. Pränd Georg Wilhelm Londicerildä.
1778:
Fysiikan professori Georg Christoph Lichtenberg (1742-99) julkaisee
kirjoituksen Über Physionomik. Lavater
kysyy, olisiko Newtonin sielu voinut asettua neekerin päähän? Lichtenberg vastaa, miksei?
1778:
Tosi isänmaanystävä kirjoittaa St Petersburger Journalissa romaaneja
lukevista naisista: "Lukeminen on tauti, jota he potevat, ja romaanit ovat
matkaansaattaneet enemmän rauhattomuutta heidän sydämiinsä ja koteihinsa kuin
Johanneksen ilmestyskirja haaveilijan mieleen.
Mies, jolla ei ole varaa pitää keittäjätärtä, ei enää voi saada lämmintä
ruokapalaa pöydälleen romaanien luvun päästyä vauhtiin."
1780:
Saksalainen filosofi Johann Gottfried von Herder (1744-1803) kirjoittaa
teoksen Vom Einfluss der Regierung auf die Wissenschaften und der
Wissenschaften auf die Regierung - Hallituksen vaikutuksesta tieteeseen ja
tieteen vaikutuksesta hallitukseen.
1780-83: Englantilainen William Tooke (1744-1820)
julkaisee neliosaisen teoksen Russia: or a compleat historical account of the
nations which compose that empire. Siinä
on 201 sivua suomenheimoisista kansoista, mutta tiedot ovat tutkimusmatkailijan
Johann Gottlieb Georgi (-1802) teoksesta Beschreibung aller Nationen des
Russischen Reiches.
1780:
Espanjan tunnetuin kirjanpainaja Joaquin Ibarra (1725-85) julkaisee
painoksen Don Quijotesta.
1781:
Johann Cristoph Friedrich Schillerin (1759-1805) Die Räuber - Rosvot
ilmestyy hänen omalla kustannuksellaan ilman tekijän tai kustantajan
nimeä. Kirjan 800 kappaleen painos on
myynnissä kirjakauppiaalla J Benedikt Metzler Stuttgartissa. Metzler julkaisee 1798 runoilijan valitut
teokset.
1781:
Viroksi ilmestyy keittokirja Köki ja Kokka Ramat, mis Rootsi Kelest
Eesti-ma Kele üllespandud on, joka on käännetty ruotsista. Kääntäjä on noarootsilainen pappi, joka ei
löydä aina vironkielistä vastinetta.
Siksi vironkieleen on tullut alan lainasanoja ruotsista esimerkiksi sink
- kinkku (ruotsiksi skinka).
1781:
Guillaume-Thomas Raynal julkaisee Sveitsissä teoksen Histoire
philosophique et politique des établissements et du commerce des Européens dans
les deux Indes - Eurooppalaisten molempiin Intioihin asettumisen ja Intian
kaupan filosofinen ja poliittinen historia.
Se kielletään Ranskassa.
1781:
Heinrich Pestalozzi (1746-1827) kirjoittaa teoksensa Lienhard und
Gertrud ja 1801 Wie Gertrud ihre Kinder lehrt.
1781: Göttingenissä ilmestyy koulukirja Georg
Christian Raff, Naturgeschichte für Kinder zum Gebrauch in Stadt- und
Landschulen.
1781:
Charles-Joseph Panckoucke alkaa julkaista 192-osaista tietosanakirjaa
Encyclopédie Méthodique korvaamaan Diderotin kirja. Sitä painetaan puoli vuosisataa, mutta sitä
ei saada valmiiksi. Kuvia on 6439
kappaletta.
1782:
Ilmestyy ensimmäinen painos Pierre-Ambroise-Francois Choderlos de
Laclos, Les liaisons dangereuses - Vaarallisia suhteita.
1782: Ranskalaissyntyinen kirjailija Michel
Guillaume Jean de Crévecoeur eli New Yorkissa John Hector St John (1735-1813)
julkaisee Lontoossa teoksen Letters from an American Farmer.
1783:
Gabriele de Sancha painaa Madridissa teoksen Solis, Historia de la
Conquista de Mexico. Siinä on
kaivertajien Vergaz ja José Xímeno 24 kuvaa.
1783:
Yhdysvalloissa Noah Webster julkaisee oikeinkirjoituskirjan American
Spelling Book.
1783:
Kirjanpainaja Georg Wilhelm Londicer julkaisee Rantsilan kappalaisen
Christfrid Ganander (1742-90) vihkosen Aenigmata Fennica. Suomalaiset arwotukset/ wastausten kansa.
1784-94 ja 1806-22: Venäjän akatemia toimittaa sanakirjan, joka
julkaistaan kuutena osana.
1784: Lääkäri James Ramsay käsittelee teoksessaan
An Essay on the Treatment and Conversion of African Slaves in the British Sugar
Colonies, Lontoo, englantilaisten rasistien väittämiä.
1785:
Ranskalainen Etienne-Louis Boullée (1728-99) kirjoittaa Pariisissa
teoksen Deuxième projet pour la Bibliothèque du Roi. Hän suunnittelee kuninkaan kirjaston
jälleenrakentamista. Kirjaston koko
olisi 100x30 metriä, ja pitkillä seinillä olisi kirjahyllyjä neljässä
kerroksessa. Lukusali olisi Euroopan
suurin.
1785:
Ranskalaisen kirjailijan Donatien Alphonse Francois de Sade (1740-1814)
teos Sodoman 120 päivää kuvaa "täydellistä maailmaa" totalitaarisessa
yhteiskunnassa.
1786:
John Wilson painaa Kilmarnockissa 600 kirjaa Robert Burnsin runoja
skottimurteella.
1786:
Vaasalainen kirjanpainaja Georg Wilhelm Londicer painaa suomenkielisen
terveysoppaan Konsti Elää kauwwan eli Tarpeellisia ja hyödyllisiä neuwoja ja
Oijennus-nuoria Terweyden warjelemisexi ja saada elää isohon ikähän.
1787:
Berliiniläinen kirjakauppias Friedrich Nicolai julkaisee teoksestaan
Allgemeine Deutsche Bibliothek tarkistetun ja muokatun painoksen Verzeichnis
einer Handbibliothek ... Tämän
varastoluettelon 291 sivulla on mainittu 5072 kirjaa.
1787:
Katariina Suuri käynnistää Keisarillisen venäjänkielen sanakirjan
laatimisen. Siinä on 285 sanaa 200
kielellä.
1787:
Pedagogi Rudolf Zacharias Becker kirjoittaa kirjan Noth- und
Hilfsbüchlein für Bauersleute, jonka Georg Joachim Göschen kustantaa. Siitä tulee menestys: 1811 mennessä kirjaa
painetaan yli miljoona kappaletta.
1788:
Giambattista Bodonin Manuale tipograficon ensimmäinen laitos ilmestyy
Parmassa.
1788:
Ilmestyy ensimmäinen suomenkielinen kansalle tarkoitettu lääkintäopas
Christfrid Gananderin useista lääkärikirjoista kokoama Maan-miehen Huone- ja Koti-Aptheeki eli tieto
ja neuwwo tarpeellisimmistä Lääkityxistä, joita osittain kotona saatta itte
tehdä, eli Aptheekeistä toimittaa.
Usiammasta Lääkityskirjasta uloswedetyt ja Suomexi kirjoitetut
Christfrid Gananderilda. Philos. Magist.
Wuonna 1785. Wasasa, 1788. Pränd. Georg Wilhelm Londicerildä.
Hän pyrkii 1789 teoksessaan Mythologia Fennica
tieteellisen tiedon kokonaisesitykseen.
1789:
Ranskalainen näytelmäkirjailija ja toimittaja Olympe de Gouges (1748-93)
kirjoittaa tekstin Déclaration des droits de l'homme et la citoyen - Julistus
mieskansalaisten oikeuksista ja 1791 Déclaration des droits de la Femme et la
Citoyenne - Julistus naiskansalaisen oikeuksista, jotka julkaistaan. Hänet pidätetään, ja vankeudessa hän
kirjoittaa kaksi pamflettia. Hän joutuu
1793 mestattavaksi giljotiinilla kirjoitustensa vuoksi.
1790:
Ranskalainen viihdekirjailija Nicolas Edme Restif de La Bretonne
(1734-1806) kirjoittaa kirjat Le Palais-Royal ja Les Nuits de Paris. La Harpe kutsuu häntä piikojen Voltaireksi ja
katuojien Rousseauksi.
1790:
Staatskunde von Teutschland ilmestyy.
1790-luku:
Jakobiinikirjallisuus ja Tom Painen kirjoitukset löytävät tiensä Venezuelaan
Englannin Trinidadista ja ranskalaisesta Haitista.
1790:
Georg Joachim Göschen julkaisee Lepzigissa katkelman Goethe, Faust, ein
Fragment. Faust, Part I painetaan 1808.
1790: Englantilainen Edmund Burke julkaisee
teoksensa Reflections on the Revolution in France. Konservatiivista pamflettia myydään
menestyksellisesti 30 000 kappaletta.
Kirjaa seuraavat radikaalien vastineet, joista kuuluisin on
englantilaisen Thomas Painen (1737-1809) The Rights of Man - Ihmisoikeudet
1791, jonka kustantaa J Johnson Lontoossa.
Sitä painetaan muutaman vuoden sisällä mahdollisesti yli miljoona
kappaletta.
1791:
Venäläinen runoilija Gavriil Derzhavin (1743-1816) kirjoittaa runon
Koski, johon hän sai 1785 aiheen käydessään virkamatkalla Kivatsulla
Itä-Karjalassa.
1791:
Ensimmäinen suomenkielinen luonnontieteellinen kirja on Johan
Frosteruksen Hyödyllinen huwitus luomisen töistä.
1793:
Englantilainen kirjailija William Godwin (1756-1836) julkaisee kirjan An
Enquiry Concerning Political Justice - Ajatuksia yhteiskunnallisesta
oikeudenmukaisuudesta. Häntä pidetään
anarkismin kantaisänä.
1795:
Venäläisen kirjailijan Aleksandra Hvostova (1768-1853) kuvaus Kamiina,
johon sisältyy Suomen luontoa ja kansaa koskeva kappale, ilmestyy. Se sai jo käsikirjoituksena suosiota Pietarin
ja Moskovan kirjallisissa salongeissa, käännettiin saksaksi ja ranskaksi sekä
julkaistiin Napoleonin virallisessa lehdessä Le Moniteur Universel. Siitä otetaan neljä venäjänkielistä painosta,
joista viimeinen 1844.
1795:
Wilson, Spence & Mawman julkaisevat Yorkissa kieliopin Lindley
Murray, English Grammar. Sitä painetaan
kautta maailman yli 600 painosta, ja se käännetään hollanniksi, tanskaksi,
ruotsiksi, saksaksi, venäjäksi ja japaniksi.
1795:
Saksalainen antropologi Johann Blumenbach julkaisee teoksen De Generis
Humani Varietate Nativa. Hänen
mielestään Kaukasuksen vuoristosta löytynyt yksittäinen kallo on muodoltaan
täydellinen ja päättelee eurooppalaisen valkoisen rodun polveutuvan näistä
täydellisistä ihmisistä. Käsitys on
epätieteellinen, sillä ihmisrotuja ei ole.
1795:
Ranskalaisen Condorcetin markiisin Marie Jean Antoine Nicolas de Caritat
(1743-94) teos Esquisse d'un tableau historique des progrès de l'esprit humain
- Luonnostelma ihmismielen edistyksen historiallisesta kuvasta julkaistaan
postuumisti.